Kitarat: kitarakamat ›

Tjaa-a.. aikamoista juttua heittää porukka. Kyllähän se kahden ruuvinreijjän tekemisen takia pilaantuva kokonaisuus on täyttä paskaa. Jos noin tarkkoja aletaan olemaan, niin sanoisin siinä tapauksessa, että jo tuo soololoven olemassaolo on ensimmäinen askel väärään suuntaan. Mutta jos sen verran ollaan valmiita tinkimään sen optimaalisesti soivan muodonkin suhteen, että siihen sinlecutti sallitaan, niin kyllä samaan syssyyn laittaisin myös ne sähkökitaran mikit. Tietenkin mikkien asennus riippuu siitä mihin tätä soitinta olisi tarkoitus käyttää. Ja jos sitä maksimaalista saundia haetaan, niin mites se olikaan sitten se F-aukko asia... Eikös se pyöreä reikä olisi "parempi" ääninen.
 
Ja sitten riittävän paksuiset kielet. Ne tosin löytyy sitten kun kitara on valmis, mutta jossakin kulkee raja ettei kansi enää oikeen jaksa väristä. "kymppikielillä" voi olla jo aika rajoilla.
 
(REBEAT-Huomasin juu kyl että tuon viininmaistelun tarkoitus oli rullata "vauhtia masiinaan....")
 
Niin, tulee vaan mieleen et jos samaan kitaraan pitää löytyä ominaisuuksia kolmenlaiselle mikkityypille, niin kyllä niitä kompromissejä jossakin suhteessa täytynee olla.

Hennekenin sivujen perusteella kitarat mannaa. Lottosen Archtop-kitaraa olen ihan henkilökohtaisesti kokeillutkin. Todella muhkeasaundinen (soitin vain akustisesti) vaikka olikin laminoitua puuta. Suosittelen.

Tietenkin mikkien asennus riippuu siitä mihin tätä soitinta olisi tarkoitus käyttää.
 
Kovempaa soittaessa akustisesti hyvin soiva instrumentti kiertääkin helposti, laminaattikansinen kitara toimii varmaankin silloin paremmin. Eikös nuo laminaattikannet tulleet pian sen jälkeen kun Charlie Christian ja kumppanit alkoivat soitella vahvistimeen? Mutta nyt kai haluttiin ennen kaikkea hyvää akustista sointia?
 
Ja sitten riittävän paksuiset kielet.
 
Eddie Lang (http://www.redhotjazz.com/lang.html)käytti kuulemma jotain 016 settiä. Mutta Gibson sponssasikin miestä uusilla kitaroilla kun entiset menivät soittokelvottomiksi...
 
Sisäsuomen lehtien sunnuntaisuomalainen-liitteessä oli muuten tänään juttu karelian Markku Hennekenistä.

Kiitos hyvistä vastauksista ja tiedoista.
 
Tottahan tuo kierto-ongelma on. Itselläni on ohutkoppainen Guild hollowbody ja se alkaa varsin helposti kiertää. Sillä lähteekin sitten hienot ulinat.
 
Akustisesti kokopuukansi olisi siisti, mutta kovemmilla volyymeilla laminaatti on varmaan parempi. Pitää miettiä kumpaa tarvitse enemmän, volyymia vai akustiikkaa. Yhdeksi yleiskitaraksi luulisi laminaatin olevan parempi, äänen kustannuksella. Kotiin ja hiljaisempiin juttuihin se kokopuu olisi varmaan siistimpi. Hinnat on aika kovat, noin 1200 euroa saa maksaa extraa siitä että kitarassa on kaareva kokopuukansi.
 
Sanokaas nyt samalla miten paljon se vaikuttaa mahonkilaminaattisen hollowbodyn saundiin onko siinä ruusupuu vai ebenpuu otelauta? On mietityttänyt olisiko otelautamateriaalin vaihto järkevä toteuttaa.

No mun mielestä tuo otelauta on jo makuasia. Molemmathan ne on tiivistä puuta.
 
Otelautamateriaalin vaihto on järkevää toteuttaa, jos nyt puhut siitä mahdollisesta teetätettävästä kitarasta. Jo olevaan en itse lähtisi saundia hakemaan kyseisellä "päivityksellä".
 
Kannattavuuden rajoilla se olisi teettää tai tehdä nauharemontin yhteydessä.

miten paljon se vaikuttaa mahonkilaminaattisen hollowbodyn saundiin onko siinä ruusupuu vai ebenpuu otelauta? On mietityttänyt olisiko otelautamateriaalin vaihto järkevä toteuttaa.
 
"Fretboard materials also exert an influence on overall tone, although they probably act more as icing on the cake than as a layer of the cake itself."
 
http://www.bourgeoisguitars.com/tapping_tonewoods.htm