Aihe: Kysymys DIY efektipedaalien komponenteista. 1 2 | |
---|---|
![]() 15.05.2020 21:39:53 | |
Itsellä kanssa yli 30 tällaista tehtynä, on ollut aina mukavaa puuhaa. (Profiilissa linkkejäkin muutamiin sisä- ja ulkokuviin). Profiilissa muuten linkki lyhyeen artikkeliin fuzzin rakentamisesta minkä kirjoitin joskus 2012, täytyykin tsekkaa toimiiko linkit vielä. Uraltonea suosin ensisijaisesti, Partcolta yleensä jotain tulee hankittua myös. Banzaimusic Saksassa on myös kelpo toimittaja, yleensä jos Uralilta ei löydy niin täältä sitten. Oma filosofia ollut jo pitkään että teen ensisijaisesti kestäviä ja luotettavia pedaaleja, ja osa tekeleistäni on kiertänyt keikkalavojakin ihan kohtalaisesti kavereiden käytössä - jos valmistaessa alkaisi säästämään esim jalkakytkimissä sitä muutamaa euroa, niin voisi tuntua pahalta kuulla kaverilta myöhemmin palautetta että alkoi keikalla pätkiä. Kun sisukset on tehty hyvin, voi sitten myös panostaa ulkokuoreen, olen testaillut automaaleilla maalattuja eri tavoin, erikoismaalauksia, syövytettyjä, kiillotettuakin (peilikiilto ei oikein alumiinissa pitkään pysy, tosin yksi Hammondin kotelo on pysynyt jo yli 10 vuotta ihan riittävän hyvänä). Hyvä mieli tulee kun saa aikaan myös mielestään hyvännäköisen pedaalin joka täyttää laatuvaatimukset muutenkin. Pääasiassa netistä kaivetuilla kytkiksillä ja layouteilla, muutaman piirilevy/vero-layoutin piirtänyt itsekin. Suunnittelu ja laajemmatkin modailut kiinnostaa kyllä, mutta jäänyt muutamiin testeihin. Alphaa potikoihin, switchcraftia jakkeihin, paremmat jalkakytkimet (niiitä 5-7e sinisiä yleensä, liekö kalliimmista sitten enempää hyötyä). Riittävän hyvät työkalut, huonolla kolvilla tulee vain paha mieli. Ja kuten joku sanoikin, kannattaa harjoitella hiukan tinailua ensin, sitten sujuu paremmin tehdessä. she sounds like a bag of cats
Purple Reckoning | |
![]() 16.05.2020 11:07:14 (muokattu 16.05.2020 11:08:33) | |
Sitten jos piirilevyjä haluaa suunnitella itse, niin tuossa todella hyvä ilmainen softa, johon moni on siirtynyt maksullisesta Eaglestakin: https://kicad-pcb.org/ Kiinastahan sitten saa teetettyä euron kappale pieniin projekteihin läpikuparoituja piirilevyjä, jotka ovat aivan toista luokkaa kuin itse syövytetyt levyt. Aamen | |
![]() 21.05.2020 16:18:09 | |
Nyt täytyy oikein kiittää kaikkia vastanneita yhteisesti monipuolisista ja asiantuntevista vastauksista. Tuntuu, että näillä kommenteilla pääsen paljon lähemmäksi tuota tavoitetta. Vielä yksi kysymys aiheeseen: Alunperin ajattelin tehdä kotelot itse puusta, koska se sitä löytyy ja sen osaa tehdä ilmankin syvällisempiä ohjeita. Mikäli olen nyt kuitenkin ymmärtänyt niin pedaalin maadoitus tulee metallikotelosta itsestään. Onko siis tosiaan niin, ettei pedaalikoteloa ei voi rakenttaa puusta vai olenkohan ymmärtänyt asian väärin? | |
![]() 21.05.2020 18:31:12 (muokattu 21.05.2020 18:31:41) | |
sgt.pepper: Alunperin ajattelin tehdä kotelot itse puusta, koska se sitä löytyy ja sen osaa tehdä ilmankin syvällisempiä ohjeita. Mikäli olen nyt kuitenkin ymmärtänyt niin pedaalin maadoitus tulee metallikotelosta itsestään. Onko siis tosiaan niin, ettei pedaalikoteloa ei voi rakenttaa puusta vai olenkohan ymmärtänyt asian väärin? Kyllähän sen puusta voi rakentaa, mutta sisäosaa ei ole ollenkaan huono ajatus vuorata jollain alumiini- tai kuparifoliolla/-teipillä. Kuten usein esim. kitaroiden potikkapoteroihin tehdään.. Aamen | |
![]() 21.05.2020 20:40:20 | |
sgt.pepper: Nyt täytyy oikein kiittää kaikkia vastanneita yhteisesti monipuolisista ja asiantuntevista vastauksista. Tuntuu, että näillä kommenteilla pääsen paljon lähemmäksi tuota tavoitetta. Vielä yksi kysymys aiheeseen: Alunperin ajattelin tehdä kotelot itse puusta, koska se sitä löytyy ja sen osaa tehdä ilmankin syvällisempiä ohjeita. Mikäli olen nyt kuitenkin ymmärtänyt niin pedaalin maadoitus tulee metallikotelosta itsestään. Onko siis tosiaan niin, ettei pedaalikoteloa ei voi rakenttaa puusta vai olenkohan ymmärtänyt asian väärin? Se kotelo toimii yleisenä maana, joka yhdistää myös monta maata toisiinsa. Eri potentiaalissa olevat maalenkit saattavat aiheuttaa melua. Tosin hyvin tehdyssä ja suunnitellussa pedaalissa tätä ei pitäisi tapahtua. Samalla se suojaa piiriä ulkoisilta kentiltä. Esim. loisteputket yms. saattavat aiheuttaa hurinaa, mutta metalli yleensä vaimentaa kaikki nuo melko olemattomiksi. Kuten yllä, se kannattaa ainakin vuorata esim. kupariteipillä. Jos se kotelo mietityttää, niin Taydalta saa valmiiksi porattujakin koteloita. Eivätkä ole kauhean kalliita, jos sieltä komponentteja ottaa samalla. Yksinään en ehkä lähtisi postikulujen takia tilaamaan. "Human beings, who are almost unique in having the ability to learn from the experience of others, are also remarkable for their apparent disinclination to do so." | |
![]() 21.05.2020 20:52:15 | |
sgt.pepper: Nyt täytyy oikein kiittää kaikkia vastanneita yhteisesti monipuolisista ja asiantuntevista vastauksista. Tuntuu, että näillä kommenteilla pääsen paljon lähemmäksi tuota tavoitetta. Vielä yksi kysymys aiheeseen: Alunperin ajattelin tehdä kotelot itse puusta, koska se sitä löytyy ja sen osaa tehdä ilmankin syvällisempiä ohjeita. Mikäli olen nyt kuitenkin ymmärtänyt niin pedaalin maadoitus tulee metallikotelosta itsestään. Onko siis tosiaan niin, ettei pedaalikoteloa ei voi rakenttaa puusta vai olenkohan ymmärtänyt asian väärin? metallikotelo, tuon häiriösuojauksen lisäksi, kestää tallomista paljon paremmin kuin puinen kotelo, siinä toinen syy miksi ne on metallia. hetkessä kytkin on puisesta kotelosta läpi. " mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
![]() 21.05.2020 21:44:05 | |
aristoteles666: metallikotelo, tuon häiriösuojauksen lisäksi, kestää tallomista paljon paremmin kuin puinen kotelo, siinä toinen syy miksi ne on metallia. hetkessä kytkin on puisesta kotelosta läpi. Totta turiset, mutta tuohon voi laittaa palikan kytkimen ja pohjan väliin. Ei varmasti tule läpi. Aamen | |
![]() 21.05.2020 21:54:52 | |
Gypsy: Totta turiset, mutta tuohon voi laittaa palikan kytkimen ja pohjan väliin. Ei varmasti tule läpi. saattaa auttaa, mutta ei sitä kytkimen runkoakaan ole suunniteltu että se kestäisi tallomista. " mielestäni varmin merkki älykkään elämän olemassaolosta muualla maailmankaikkeudessa on se, että kukaan ei yritä ottaa meihin yhteyttä."
lassi ja leevi. | |
![]() 21.05.2020 23:16:44 | |
aristoteles666: saattaa auttaa, mutta ei sitä kytkimen runkoakaan ole suunniteltu että se kestäisi tallomista. Niin no, onhan näitä puisia tehty vinot pinot. Siitä vaan netistä kokemuksia selaamaan. En nyt oikein ymmärrä, miten tuollainen ei kestäisi siinä missä joku ohut muovinen paskakotelo, kun nekin kestävät? Aamen | |
![]() 22.05.2020 07:11:15 | |
Moi. sgt.pepper: Nyt täytyy oikein kiittää kaikkia vastanneita yhteisesti monipuolisista ja asiantuntevista vastauksista. Tuntuu, että näillä kommenteilla pääsen paljon lähemmäksi tuota tavoitetta. Omasta puolestani, ole hyvä. sgt.pepper: Vielä yksi kysymys aiheeseen: Alunperin ajattelin tehdä kotelot itse puusta, koska se sitä löytyy ja sen osaa tehdä ilmankin syvällisempiä ohjeita. Mikäli olen nyt kuitenkin ymmärtänyt niin pedaalin maadoitus tulee metallikotelosta itsestään. Onko siis tosiaan niin, ettei pedaalikoteloa ei voi rakenttaa puusta vai olenkohan ymmärtänyt asian väärin? Puu on aivan yhtä varteenotettava kotelovaihtoehto efektipedaalirakenteluun kuin mikä muu materiaali tahansa, eikä läheskään niin harvinainen kuin kuvittelisi. Puumateriaalivalinnoissa ja ainevahvuuksissa, kuten tietysti rakenneratkaisuissakin pitää olla tolkku mukana jotta pedaali kestäisi käytössä. Syy siihen miksi puisia koteloita on kaupallisilla toimijoilla vähän tai ei lainkaan tarjolla, on yksinkertaisesti kustannukset. Siisti, hyvännäköinen ja kestävä puukotelo on useampaa kertaluokkaa kalliimpi kuin alumiininen tai muovinen. Kuten muovikoteloissakin, puukotelossa ehkä suurimman haasteen aiheuttaa häiriösuojauksen toteutus kuten tuossa aiemminkin on mainittu. Kotioloissa saattaa suojaamattomankin puu-/muovikotelon saada toimimaan kohtuullisen häiriöttömästi jos haluaa ensin perehtyä pelkkään rakenteluun, mutta jos haluaa äänitellä tai käyttää laitetta treenikämpällä tai keikalla, RF-suojaukseen kannattaa uhrata aikaa. Jos omaa alumiininjuottotaidot, voi jonkin ykköseuron säästääkseen toki alumiiniteippiäkin käyttää, mutta kupariteippi (aito, ei kuparinväriseksi eloksoitu alskateippi) on käytännössä useampaa kertaluokkaa käyttäjäystävällisempi vaihtoehto. Sähköä johtavia maaleja -joilla esimerkiksi halvempien instrumenttien mikki- ja elektroniikkapoterot on usein tänä päivänä maalattu/suojattu- on myös markkinoilla jonkin verran, noitakin voi käyttää jos suojauksien teippailu ja juottaminen tuntuu epämieluisalta. Jos en rakenna metallikoteloon, itse käytän varsin usein monikerrospiirilevyn välikerrosmateriaalia häiriösuojaukseen, tuo on ~0.1mm paksua taipuisaa lasikuitukangasta jossa on kupari kummallakin puolella. Myös tavallista piirilevyä voi aivan mainiosti käyttää. 2-kerrospiirilevyä -taipuisaa tai kovaa- käyttäessä saa tarvittaessa tuplasuojauksen erittäin hankaliin RF-saasteympäristöihin, mutta pintojen potentiaalitasaus pitää silti tehdä, muuten tulee tehneeksi kondensaattorin joka satunnaisesti varautuessaan ja purkautuessaan napsauttelee ikävästi. Samanlainen kondensaattori muodostuu alumiiniteipeistäkin päälekkäin olevien pintojen osalta ennemmin tai myöhemmin jos pintoja ei juota toisiinsa. Aivan kuten metallikoteloissakin, puu-/muovikoteloiden häiriösuoja on oikeaoppisesti tehdessä sähköisessä kontaktissa suojattavan piirin kanssa ainoastaan yhdestä pisteestä, joka on lähes poikkeuksetta tähtimaan maapiste. Eli koteloa/häiriösuojaa ei välttämättä ole syytä käyttää yleismaana ellei ohjeissa niin kehoteta tekemään, alkuperäinen joka kopioidaan on konstruoitu samalla tavalla, tai itse suunitellessa tiedä että häiriötön toiminta toteutuu vaativissakin käyttöolosuhteissa. Tuo puolestaan tarkoittaa sitä että tapauksesta ja suunittelufilosofiasta riippuen joko kaikki potentiometrit, jakit, kytkimet, jne. eristetään kotelosta/häiriösuojasta ja kotelon/suojan maattaminen tehdään erillisellä johtimella, tai yhtä potentiometriä, jakkia, tms. käytetään maattavana kontaktina. Edellinen on yleinen käytäntö protoa tai jatkuvasti modattavaa laitetta rakennellessa tai jos halutaan varmistaa että jonkin mekaanisen komponentin irtoaminen tai kiinityksen löystyminen ei aiheuta ko komponentin osalta maakontaktin heikkenemistä tai katoamista, jälkimmäinen tapauskohtaisesti valmiissa laitteessa. Rekentelun iloa :). T:Samuli | |
![]() 22.05.2020 08:59:56 (muokattu 22.05.2020 09:00:35) | |
basisti1971: Moi. ...... Rekentelun iloa :). T:Samuli Wau, sivustaseuraajalta kans kiitos. Vaikka mulla ei pedaalia ole tällä hetkellä työn alla, tässä tuli yleisesti tohon häiriösuojaukseen aika hyvää infoa. Selittänee muutamankin asian, minkä kanssa oon taiteillu ja yrittäny lähinnä maalaisjärjellä ratkoa. Saatan siis joutua vielä kerran repimään foliota hiittoon ja mennä enemmän luomuna.. Fat Tele forevä | |
![]() 22.05.2020 10:55:34 (muokattu 22.05.2020 18:54:11) | |
Jos verolevylle tekee niin kannattaa sen verran panostaa että pertinax hötön sijaan hommaa lasikuitupohjaista levyä. Jos haluaa kestävyyttä käytössä ajattella pidemmän päälle. Vielä parampi olisi 2-puolinen piirikorttipohja ja läpikuparoidut reiät. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)