Kitarat: kitarakamat ›

Räppääminenhän on innovaatio. Miksi soittaa enää mitään niinkuin me vanhat pierut. Hölisee mikkiin vaan että jou jou öh öh.

joku muu sikko: Räppääminenhän on innovaatio. Miksi soittaa enää mitään niinkuin me vanhat pierut. Hölisee mikkiin vaan että jou jou öh öh.
 
Rap on musiikissa yli 45 vuotta vanha juttu. 1971 Isac Hayes räppäsi levyillään. Terminä rap toki vanhempi ja mm. Muhammad Ali oli 60-luvulla kova räppäämään, ilman musiikkia taustalla.

hallu: Ja ennenkaikkea kuka sitä kuuntelisi ;-). Eikös markkinataloudessa kysyntä luo tarjontaa. Minä yritän välillä tehdä innovatiivista musaa mutta se on semmoista paskaa etten jaksa kuunnella sitä edes itse :-D
 
Toisaalta tarjonta luo myös kysyntää jos myyntipuoli on kunnossa. Tämä tapahtuu toki jopa ennen kysyntä-tarjonta tapahtumaa. Mitähän ensimmäiset ajatukset oli silloin noin 80 vuotta sitten, kun sähkökitara keksittiin? Olihan se innovaatio ja varmasti Mozart kääntyis haudassaan, jos tietäis, että jokin sähköinen soitin voi olla niin laajalle levinnyt itsestäänselvyys. Puhumattakaan jostain tietokoneista ja sampleista... tai räppäreistä. Kummallisia kapinallisia kansankiihottajia ja kieroja profeettoja...
 
Musiikin oli tarkoitus luoda lämmittävä ja hallittu tunne-elämys, mutta nykyään on tarkoitus saada maksimaallinen kiihko. Ne on eriasioita. Kai se johtuu vaan tästä hektisestä maailmanmenosta... mene ja tiedä.
 
Mut nyt netin myötä tänä pirstaloituneena aikakautena kysyjälle siirtyy vastuu tarjonnan löytämiselle, kun tarjontaa on tosiaan niin paljon.
Ehkä tää kysymys on kaikenkaikkiaan vanhollinen, koska onhan niitä innovaatioita vaikka kuinka paljon. Se että sitä ei kuulu valtamediassa on asia sikseen, mutta mitä sitten? jos on kiinnostunut innovaatioista, niin saa mennä ja etsiä netistä. Sellainen mikä on itseään miellyttävää innovatiivista musaa niin sehän on jokaisen oma asia ja sitä pitää vain itse penkoa.
Ennen toki musamogulit on näennäisesti rohkeampia vähän uudenlaisen musan suhteen, mutta vain nykyaikakauden mittareilla mitattuna.
 
Vaikka oon minäkin sitä mieltä, että valtaradioissa pitäis soida kaikenmaailman kieroutunu avantgarde, ihan senkin takia, että ihmisten musiikillinen ymmärrys kehittyis ja laajentuis, mutta mitä minä sellasta paasoomaan x)
 
Mutta mitä tulee varsinaisesti kitarahommiin, niin nojaa.. en koe että vanhaa vaalitaan. Aika marginaalisia vanhollispapparaisia sellaset.

Olihan tuossa se komposiittikitarainnovaatio.

RaskasMielinen: Lisään listaan vielä kitarasyntetisaattorit, vaikka Roland GR-55, ja S-Gear standalone-mallinnussoftan sekä 7- ja 8-kieliset kitarat. Ei voi ainakaan kamoja syytellä jos ei synny jotakin omintakeista. Jo pelkästä halvasta Boss Katanasta saa sen Tone Studio -softalla irti vaikka mitä kokeellista häröä ja höröä.
 
Luen parhaillaan Pirunkehto-kirjaa ja kuuntelen vanhaa Beheritin Drawing Down the Moon -levyä. Ei se omintakeisuus ole ollut kiinni kamoista ennenkään ja nyt mahdollisuudet ovat kamojen puolesta vielä paljon suuremmat. Oikeasti omintakeiset julkaisut eivät vain oikein tuppaa saamaan huomiota osakseen nykyisessä valtavassa musiikkitarjonnassa, joten pelataan mieluummin varman päälle?
 
Konkreettisemmin:
https://soundcloud.com/user-1797634 … o-instrumental-version-1-20161203sm
 
Eli olen vääntänyt kasaan uutta biisiä. Sain siitä nyt valmiiksi intron ekan instrumentaaliversion. Kaikki paitsi rummut (Ezdrummer2) on soitettu kitaralla.
 
Uskon että enemmän kuin uudet hienot ja innovatiiviset varsinaiset kitarakamat, hommaa on vienyt eteenpäin moniraitaäänityksen, -efektoinnin, -miksauksen ja -masteroinnin tulo joka pulliaisen ulottuville DAW-ohjelmistojen myötä, joihin saa myös uskottavia plugin-instrumentteja, kuten esimerkiksi juuri Ezdrummer.
 
Cubase, ProTools, Reaper - mitä näitä onkaan. Jonkinlainen perusversio jostakin DAW-ohjelmistosta taitaa tulla jo joka hinnat alkaen äänikortinkin kylkiäisenä. Ei tartte enää miettiä, mille joku oma idea kuulostaisi studiossa. Homman voi tehdä itse, helposti ja nopeasti. Lopuksi tuotos on helppo julkaista esim. Soundcloudissa. Lisäksi kommentteja sekä rakentavaa kritiikkiä eli asiantuntevia kehitysideoita on saatavissa internetistä eri foorumeilta (tosin ei yleensä suomalaisilta ;D).

hollstro: Rap on musiikissa yli 45 vuotta vanha juttu. 1971 Isac Hayes räppäsi levyillään. Terminä rap toki vanhempi ja mm. Muhammad Ali oli 60-luvulla kova räppäämään, ilman musiikkia taustalla.
 
Eiköhän noi juuret ulotu vielä paljon pidemmälle?
 
https://www.youtube.com/watch?v=Yl3XTX8JnQo

Räpistä en tiedä mutta kaipaisin kovasti langattomuutta eli koko ketju kitarasta vahvistimeen langattomaksi. Sama juttu koko PA-systeemille, lieneekö tämäkin jo hoidettavissa "rahalla"? Kun katsoo keikkatilanteessa oman orkesterin kattausta niin onhan se aivan jumalaton härdelli ja piuhojen vetämiseen tuhraantuu 80% roudaamisen ajasta.

Tomtom: Räpistä en tiedä mutta kaipaisin kovasti langattomuutta eli koko ketju kitarasta vahvistimeen langattomaksi. Sama juttu koko PA-systeemille, lieneekö tämäkin jo hoidettavissa "rahalla"? Kun katsoo keikkatilanteessa oman orkesterin kattausta niin onhan se aivan jumalaton härdelli ja piuhojen vetämiseen tuhraantuu 80% roudaamisen ajasta.
 
Tuo on periaatteessa mahdollista toteuttaa, mutta pahimmassa tapauksessa tarvitset osaavan IT-tukihenkilön pitämään sen langattoman verkon/järjestelmän pystyssä. Kun tuollainen verkko kaatuu kesken keikan, on vitsit silloin vähissä. Yksittäisen hajonneen piuhan vaihto ei ole yhtä katastrofaalista.

Näinhän se tietty on. Mutta ehkä joku päivä vielä..

Eikös langattomat mikrofonit ja korvamonitorit ole keikoilla ihan arkipäivää ?
 
Luulisi ettei kitarasignaalin kuljettaminen pitäisi olla sen hankalampaa. Ja jopa helpompaa kun kitarasignaalin pienempi taajuus tarvii periaatteessa vähemmän kaistaa.

On toki. Mutta kaikki se muu, esim efektilauta langattomana ja koko PA.

mpekkanen: Tässä on minusta kaksi koulukuntaa ja karkeasti ehkä näin.
1. Vanhan ajan perinteiset kitaristit. Edustavat enemmän konservatiivisiä ja perinteisiä kitaroita, arvoja jne.
2. Uudemman sukupolven edustajat. Käyttävät uutta mallintavaa tekniikkaa jne.
Kuulun varmaan itse enemmän tähän ensimmäiseen lokerointiin
 
Nostan toodella hattua tuolle ryhmän 2 nuoremmalle polvelle joka soittamisensa virtuositeetilla käyttää virtuoosina myös mallintavaa tekniikka ja muuta digiajan himmeliä. Tuo porukka on se joka musiikkia vie eteenpäin, tulee siitä sitten lopputuloksena mitä tahansa. Ihan sama, kunhan luovuutta kannustetaan.
 
Meillä ryhmän 1 edustajilla ei ekana riitä mielenkiinto uusimpiin laitteisiin ja myönnetään...ei riitä omaksumisen kapasiteettikaan.
No mikä sitten riittää? Se riittää kun on nuppi tai pari jota vääntämällä kitaran ääni muuttuu ja sillä mennään. Se vaan tuntuu riittävän. Vähästä sitä ihminen voi lopulta olla onnellinen ja pääasia että kuulostaa hyvältä :)
 
Se mitä tulee tuohon hallun mainitsemaan luovuuteen, niin ainakin itselleni oli onni kun tarpeeksi ajoissa tajusin ettei ei ole mitään musiikillista viestiä annettavana maailmalle, niin eipähän hakannu päätä seinään sen enempää. Kaikki ideat kuulosti siltä, että jokuhan on jo tästä biisin tehnyt. Ja väkisin ei väännetä.

Pitäisi olla joka bändissä kaksi kitaristia siten, että toinen keskittyy soittopuoleen, asteikkoreeniin, perseenheilutukseen jne, ja toinen perehtyy uusimpaan teknologiaan. Hittoako tätä koko kauheaa taakkaa yhdelle sälyttämään kun yhteistyökin on keksitty.

Osteri: Se riittää kun on nuppi tai pari jota vääntämällä kitaran ääni muuttuu ja sillä mennään.
 
Eikös yleensä hyvälle kitaristille tuo melkeinpä riitä? :)
 
Mitä musiikillisiin innovaatioihin tulee itse kuunneltavaan musiikkiin, niin mun mielestä pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan jos se toimii. Tässä taisi kuitenkin olla kyseessä enempi laitteet.

mpekkanen: Onhan tätä samaista aihetta käsitelty jo useaan otteeseen muutamissa muissa kirjoituksissa. Tässä on minusta kaksi koulukuntaa ja karkeasti ehkä näin.
1. Vanhan ajan perinteiset kitaristit. Edustavat enemmän konservatiivisiä ja perinteisiä kitaroita, arvoja jne.
2. Uudemman sukupolven edustajat. Käyttävät uutta mallintavaa tekniikkaa jne.
 
Itselleni tämä on ihan käyttöliittymäkysymys. Selaanko mieluummin valikoita vai kääntelenkö namikoita ja vääntelen vipuja.

Osteri: Nostan toodella hattua tuolle ryhmän 2 nuoremmalle polvelle joka soittamisensa virtuositeetilla käyttää virtuoosina myös mallintavaa tekniikka ja muuta digiajan himmeliä. Tuo porukka on se joka musiikkia vie eteenpäin, tulee siitä sitten lopputuloksena mitä tahansa. Ihan sama, kunhan luovuutta kannustetaan.
 
Mikään ei estä soittamasta sitä vanhempaakin kamaa uusimmalla tekniikalla tai toisin päin. Keksin, että diggailen funkin soittamisesta eniten 7-kielisellä multiscale-skeballa, mallintavan läpi tietenkin. Seuraavaksi se soi sitten 8-kielisellä lavattomalla. Elämäni parhaat blues-soundit saan 30 vuotiaalla puoliakustisella edellä mainitun mallintavan ja studiomonitorien läpi. En ole todellakaan mikään virtuoosi, uranuurtaja tai muutenkaan kummoinen muusikko, mutta se on siistiä, että kitaroissakin tekniikka kehittyy pikkuhiljaa. Jotenkin tuntuu, että viimeisen 5 vuoden aikana on nähty enemmän muutoksia sillä saralla kuin aikoihin.

Sergei Fallinen: Pitäisi olla joka bändissä kaksi kitaristia siten, että toinen keskittyy soittopuoleen, asteikkoreeniin, perseenheilutukseen jne, ja toinen perehtyy uusimpaan teknologiaan. Hittoako tätä koko kauheaa taakkaa yhdelle sälyttämään kun yhteistyökin on keksitty.
 
Kannatusta tälle. Oikeastaan kolme kitaristia olisi hyvä, se perseenheilutus häiritsee kuitenkin samanaikaista asteikkotreenin soittamista keikalla :D

Gary Enfield: Itselleni tämä on ihan käyttöliittymäkysymys. Selaanko mieluummin valikoita vai kääntelenkö namikoita ja vääntelen vipuja.
 
Sinänsähän myös mallintavien editoreissa saatetaan käännellä namikoita ja väännellä vipuja, kuten Axe Edit ohjelmassa. Mutta eihän se fiilis sama ole kuin fyysisten namikoiden ja vipujen kanssa.

sustain65: Sinänsähän myös mallintavien editoreissa saatetaan käännellä namikoita ja väännellä vipuja, kuten Axe Edit ohjelmassa. Mutta eihän se fiilis sama ole kuin fyysisten namikoiden ja vipujen kanssa.
 
Näihinhän sais midikontrollereita kiinni nii sais taas pyöritellä...

sustain65: Sinänsähän myös mallintavien editoreissa saatetaan käännellä namikoita ja väännellä vipuja, kuten Axe Edit ohjelmassa. Mutta eihän se fiilis sama ole kuin fyysisten namikoiden ja vipujen kanssa.
 
Eilen juuri selasin kiipparin efektivalikoita ja kyllähän sen tekee kun on tarve, mutta on se vähän semmonen haluntappaja. Parametrit on äkkiä arvottu, kyllä se kelpaa...