Kitarat: kitarakamat ›

Laulava Kylätohtori: Tämä on juuri se syy, miksi mallintavat eivät kiinnosta. Toisaalta, kyllä siinäkin aikaa menee, että opettelee oikeasti käyttämään vähän vähempisäätöistäkin vehjettä niin, että todella tietää, miten mikäkin soundi löytyy... Näin ainakin Dusty Roadissa, jossa hyvää soundia löytyy muutenkin kuin vain nappulat yhdessä tietyssä asennossa...
 
En todella ymmärrä, mitä tekisin 60 erilaisella vahvistinmallinnuksella ja 50 erilaisella kaappimallinnuksella. Siihen vielä erilaisia moodeja ja valintoja, niin ollaan 10000 eri vaihtoehdossa... Sopii jollain, mutta itse sanon, ei kiitos...
 
Joskus olen noilla mallintavilla soittanut ja itselle on riittänyt Marshall,Fender ja Vox mallinnukset ihan niillä tehdas asetuksilla. En ole mitään kaappi simulaatioita jaksanut kokeilla ja efekteistä olen käyttänyt pelkkää reverbiä.
Näin käytetttynä ne ei ole niin hankalia,mutta jos etsisin itselle jotain keikka konetta niin kyllä silloin pitäisi olla joku putkipeli ja kaappi tai combo.
En oikein luota siihen ,että nuo mallintavat olisivat kovinkaan pitkäikäisia kovassa käytössä ja roudauksessa.
Itse olen ajatellut jotain pientä mallintavaa comboa ihan kotiin kun olisi hyvä saada pienellä volumella melko puhdas soundi ja sitä kaikua voisi olla kanssa.
Silloin voisi joku pieni mallintava combo olla ihan hyväkin.
Mulla on kyllä putkicomboja,mutta niissä tahtoo olla se huono puoli,että se volume on hieman isompi ja ne parhaat soundit jää kerrostalo volumella kyllä soittamatta.
Lisäksi putkivahvistimet tahtoo aina vähän kohista jos hiljaa soittaa,bändin kanssahan sillä ei ole sitten mitään väliä enää.
 
Ehkäpä siksi tuleekin soiteltua paljon akustisia soittimia kun on niin laiska ettei jaksa aina kytkeä kaikkea päälle.
Akustinen on helppo ratkaisu ja sen voi vaan ottaa käteen ja alkaa soittamaan

mpekkanen: Itse olen kanssa sitä mieltä,että niin kitaroissa,vahvistimissa ja efekteissä on parempi,että on vähemmän juttuja mutta ne kaikki toimii kuin että olisi paljon kaikenlaista turhaa joilla ei tee käytännössä mitään.
 
Ollaan samoilla linjoilla tässä. :) Ja sitä tässäkin kitarassa haettiin.
 
Laulava Kylätohtori: Tämä on juuri se syy, miksi mallintavat eivät kiinnosta. Toisaalta, kyllä siinäkin aikaa menee, että opettelee oikeasti käyttämään vähän vähempisäätöistäkin vehjettä niin, että todella tietää, miten mikäkin soundi löytyy... Näin ainakin Dusty Roadissa, jossa hyvää soundia löytyy muutenkin kuin vain nappulat yhdessä tietyssä asennossa...
 
Tämäpä siinä onkin. Omassa combossani ei ole kuin Volume- Tone- ja VVR-säätimet ja yllättävänkin paljon eri soundeja niiden avulla saa ruuvatuksi ulos. C6:n ja LP Juniorin kanssa ollaan jo hyvin paljon perusasioiden äärellä. :D
 
En todella ymmärrä, mitä tekisin 60 erilaisella vahvistinmallinnuksella ja 50 erilaisella kaappimallinnuksella. Siihen vielä erilaisia moodeja ja valintoja, niin ollaan 10000 eri vaihtoehdossa... Sopii jollain, mutta itse sanon, ei kiitos...
 
On myös hyvin kaukana myös minun tarpeistani. Onneksi näitä romppeita on jokaiselle sopivia, kaveri vetelee onnellisena Kemperillä ja on kokenut sen hyvin hyödylliseksi.