Kitarat: kitarakamat ›

ÄrGee: Nykyään lähes kaikki tekevät useammasta palasta olevia kauloja, paitsi ns. perinteikkäämmät merkit (Gibson, Fender jne.)
 
Mutta, jos tarkastellaan "vähän pidemmällä perspektiivillä", niin kyllähän esmerkiksi Gibsonilla on laminoitujen kaulapuitten käytössä rutkasti kokemusta. Muissakin malleissa, kuin Firebirdeissä. Joskohan sitten "tulevaisuudessa" palataan takaisin noihin 3-palalaminoituihin mahonki, tai jopa vaahterakauloihin? ;)
 
Ibanezilla on viidestä palasta tehtyjä kauloja ollut jo pitkään ihan indonesiassa valmistetuista kitaroista lähtien. Mayonesilla kalliimmissa malleissa voi olla 11-piece neck.
 
Ibanezin Musicianeissa oli mallista riippuen 5, 7 tai jopa 9-palaisia kauloja jo 1977.. kuten tuolla aiemmin vinkkasin. Eli "eipä uutta auringon alla".

Onko tämä viimeaikainen keskustelu nyt ymmärrettävä niin, että jos koko kitara veistetään yhdestä palasta puuta, niin se on ultimaattisesti paras instrumentti, joka kuunaan on tehty?
 
Henkilökohtaisesti minulle on suloisen sama montako puunpalaa kitaraan on yhdistelty, jos se on hyvä soitin :)
 
Les Pauleissa on kammosteltu ns. pancake -bodyja, vaikka LePa:n bodyt ovat, tietyt mallit poislukien, aina vähintään kahdesta palasta, yleensä kolmesta. Lisäksi ainakin Giban bookmatch -lavat ovat kolmesta palasta.

Numb: Onko tämä viimeaikainen keskustelu nyt ymmärrettävä niin, että jos koko kitara veistetään yhdestä palasta puuta, niin se on ultimaattisesti paras instrumentti, joka kuunaan on tehty?
 
Jotakuinkin ilmeisesti noin, joittenkin mielestä. ;)
 
Henkilökohtaisesti minulle on suloisen sama montako puunpalaa kitaraan on yhdistelty, jos se on hyvä soitin :)
 
Les Pauleissa on kammosteltu ns. pancake -bodyja, vaikka LePa:n bodyt ovat, tietyt mallit poislukien, aina vähintään kahdesta palasta, yleensä kolmesta. Lisäksi ainakin Giban bookmatch -lavat ovat kolmesta palasta.

Kyllähän 60-luvun fenkuissakin oli moni body kolmesta palasta ja veikkaan ettei niitä puita paljon valikoitu silloin, laitettiin sellaista leppää ja saarnea, mitä sattui olemaan, tarvittaessa liimattiin jotta saatiin riittävän leviää, kyllä ne tuotantomäärät silloinkin jossain kurssissa oli, kun liiketoiminnasta oli kyse. Yksi 80-luvun Esp-Strato on ollut, jossa oli yhden palan saarni-body, vaan ei se sen kummemmin soinut.

tuskiz: Juurikin näin. Vaikka ymmärrän kyllä kitaroiden rakennustavoista sen, että on lähes mahdotonta saada stratocasterin tyylistä bodya tehtyä yhdestä palasta on kuitenkin jotenkin kyseenalasta jos se on enemmästä kuin kahdesta, olkoot sitten liittämistapa kuinka tiivis ja liima pitävää
Myös Fender on tehnyt osan rungoista kolmesta palasta jo vuosikymenien ajan. Ainakin 70-luvun stratoissa sekä kovasti arvostetuissa 80-luvun japsistratoissa on näkynyt 3-palaisia runkoja. Tuskinpa sillä on soundin kannalta merkitystä onko kaksi vai kolme palaa. Enemmän vaikuttaa palojen laatu.
EDIT: Häikiö kerkesikin jo tyhjentämään pajatson ;D

Itsellä on muutama kiinankitara, joista kaikissa rakenne on puiden osalta täysin samanlainen kuin malleissa joista ne on kopioitu. Halvin noista on reilun satasen tele-kopio (satula, talla ja mikit uusiksi), jossa on vain kirkas lakka, eli puut näkyvät. Aivan oikeaa puuta tuossakin on, jopa niin, että kun kaiversin siihen isompaa poteroa humpparikokoiselle p90-tyyppiselle etumikille, niin kuivaa, kovaa ja kevyttä kokopuuta oli. Siinä hinta tulee esiin, että lainkaan ei ole katsottu sitä miten palat väriltään, saati syiltään sopivat yhteen. Paloja on viisi. Toinen on 335-tyyppinen, ja siinä on varmasti rakenteen suhteen huomattavasti enemmän eroja aitoon asiaan. Kokopuinen keskipalkki siinäkin on, ja vieläpä oikeaa puulajia (vaahtera), mutta mitä ja miten on kannen ja palkin välissä on herran hallussa, samoin vanerin laatu. Pintaviilu on myöskin jotain aivan muuta kuin aidossa, tosin sillä lienee enemmänkin esteettinen rooli.
 
Käytetyn puun suhteen arvoituksellisin omista on 80-luvun Iban Roadstar II, jossa on erittäin paksu muovimaali ja helposti korkaavien ruuvien purusteella erittäin pehmeää puuta. Luultavasti puu on kuitenkin aivan sitä mitä noissa kuuluukin olla (lehmus?) Palojen määrästä ei maalista johtuen mitään hajua. CV Tele ja Strato ovat kolmesta palasta molemmat. Jälkimmäinen on ollut uutena ostetuista omista pakasta vedettynä parhaiten viimeistelty, merkkikitarat mukaanluettuna, sekä reagoi vähiten näihin rajuihin sään ja ilmankosteuden vaihteluihin.
 
Gibsonilta on ollut pari samanlaista Faded Doublecutia, joista eka oli maanantaikappale, ja lisäksi erittäin monesta osasta body (4-5). Toinen on ollut selvästi parempaa tekoa lähes joka suhteessa ja erittäin kevyt body kolmesta palasta. Firebirdissä taitaa olla aina vakiomäärä paloja rakenteesta johtuen?
 
Itsekään en usko, että palojen määrällä on juurikaan, jos mitään merkitystä, kunhan liimaus on hyvin tehty ja palat sopivasti valittu (liekö valitaan todellisuudessa tehdastekoisissa ollenkaan, oli merkki mitä oli?) Jos viimeistely on sellainen, että palat erottuvat, niin tietysti on kiva jos ovat myös esteettisesti sopivia. Lisäksi tuntuu 3-palaisessa mukavammalta jos keskipala on sen verran leveä, että kaula ja talla mahtuvat reilusti siihen samaan palaan, eikä sauma mene keskellä, mutta tuskin tuollakaan on oikeasti mitään merkitystä. Vai onko, jos palat ovat tiheydeltään/ominaispainoltaan/kuivuusasteeltaan eri erää tms?

Kyse on enemmän siitä, onko useammasta palasta kitaran tekeminen valittu sen takia, että halutaan pihistellä materiaalikustannuksissa, vai sen takia, että puulajia X ei välttämättä saa niin suuria määriä kitaran rungon kokoisissa paloissa. Tätä nykyä harva kitara on muutenkaan yhdestä palasta rungon puolesta, jotain varsin kalliita high end malleja korkeintaan.
 
Laminoidulla kaulalla on myös funktiona parempi kestävyys ja jäykkyys, ei pitäisi mennä mutkalle tai vaatia niin paljon kaularaudan säätöä. Sekin on nykyään tosin korvattu sillä, että kaulaan laitetaan hiilikuitusauvoja kaularaudan molemmille puolille, joten laminaattikaulastakin alkaa tulla loimuvaahterakannen tapaan vain visuaalinen juttu.
 
Valmistajatkin tuntuvat taipuneen siihen, että ah niin konservatiiviset kitaristit vierastavat 3+ palaisia runkoja (pois lukien neckthrut) ja useimmat kitarat ovat kahdesta palasta. Riippumatta siitä, onko sillä oikeasti merkitystä soundiin vai ei.

Gelvin Guitarsillahan on tämmöisiä yhdestä palasta veisteltyjä kitaria: http://www.gelvinguitars.com/images/OPS%20wood.jpg
http://www.gelvinguitars.com/products.html
 
Se kyllä sanoi juuri YouTubessa että loppuu niidenkin teko kohta kun ei saa tarpeeksi isoja puunpalasia enää. Tonnin halvemmalla saa tuommoisen kahdesta palasta liimatun "OGS"-mallin, en tiedä onko se sitten paljon huonompi. http://www.gelvinguitars.com/images/neon%20green%20OGS.jpg