Kitarat: kitarakamat ›

klobasa: Mulle on vieläkin epäselvää yrititkö tässä ja edellisessä viestissä antaa muille neuvoja miten ne rahat kannattais käyttää vai yritätkö kertoa miten itse ne käyttäisit. Sanamuoto viittais enemmänkin ensimmäiseen vaihtoehtoon. No, ihan sama mulle.
 
Ilman muuta kannatan sitä että jos on se kolme ...viistonnia tai enemmänkin laittaa kitaraan niin mieluummin yksi kuin kolme. Itse teen juuri näin.
 
Ennen kun jengi repii pelihousut leuhkimisesta niin mun pointti on siinä että se kitaraan laitettava summa on jokaisen oma asia enkä ymmärä näitä silmien pyörittelijöitä jotka vetoamalla "järkeen" ja siihen että kunnon soittaja vetää vaikka HB:lla dumaavat kalliimpien soittimein ostajat kehukerhoon ja snobeiksi. Hienot uniikit soittimet on oma juttunsa eikä se kaikille aukea.

Laulava Kylätohtori:
Itse en haikaile kalliiden kitaroiden perään, mutta en vaan osaa nähdä siinä mitään väärää, jos joku haikailee. Minusta jokainen saa ostaa sellaisen kitaran kuin haluaa, oli se sitten kuinka kallis ja paska tahansa. Mitä se muille kuuluu, jos joku käyttää omia rahojaan ja saa siitä mielihyvää ja voitonriemua. Miksi pitää mennä sanomaan, että halvemmalla olisit saanut paremman, eikä tuossa ole mitään järkeä.
 
Olen täsmälleen samaa mieltä. Kitaravalinnat ovat pitkälti tunnevalintoja ja niitä on aika turha kenenkään toisen kritisoida.
 
Toivottavasti en aiemmassa antanut eri kuvaa ajatuksistani, kun tällä minulle vastattiin :)

hollstro: Ilman muuta kannatan sitä että jos on se kolme ...viistonnia tai enemmänkin laittaa kitaraan niin mieluummin yksi kuin kolme. Itse teen juuri näin.
 
Ennen kun jengi repii pelihousut leuhkimisesta niin mun pointti on siinä että se kitaraan laitettava summa on jokaisen oma asia enkä ymmärä näitä silmien pyörittelijöitä jotka vetoamalla "järkeen" ja siihen että kunnon soittaja vetää vaikka HB:lla dumaavat kalliimpien soittimein ostajat kehukerhoon ja snobeiksi. Hienot uniikit soittimet on oma juttunsa eikä se kaikille aukea.
 
Ei kitaralla pysty leuhkimaan. Ainoa mikä voi loksauttaa leuat on se musiikki mitä kitarallaan soittaa, mutta se itse soitin on soittajan henkilökohtainen kumppani, joka ei oikeasti kiinnosta ketään muuta....... paitsi tietenkin me soittajat täällä kovasti väännämme siitä minkälaisen kumppanin haluamme, tai mikä kumppanissa on tärkeintä.
 
Teoriassa toinen soittaja voisi kadehtia kitaraasi, mutta en usko kuitenkaan. Soittajat ovat joviaalia porukkaa ja luultavasti hän iloitsee onnestasi ja käpertyy illalla oman kultansa kainaloon. Olipa se sitten hieno edustusrouva pariisista tai kotoinen naapurin tyttö, niin jokaiselle se oma kulta on rakkain. Ja sitä myös puolustetaan, ei sitä kotoista kultaa tulla tusinarouvaksi nimittelemään ilman, että siitä pahoittaa mielensä. E: nimittäin "vertaastansa kun rakastaa, ei trenkää olla fiini..." :-).

klobasa: Yritän kryptata mitä tolla tarkoitat. Sitäkö, että jos on rahaa niin ei kannata ostaa tavaraa johon köyhemmilläkin on varaa? Että kannattaa ostaa kitaroita joista muutkin huomaa varallisuutesi? Mun mielestä tossa on "makua" aivan helvetin vähän.
 
Äh, älä välitä. Eihän tässä nyt meillä asiat niin huonosti ole, vaikka pikkasen välillä käykin mielessä että tuo soittimen huikea arvo niiku oikeasti korreloikin korkean älykkyysosamäärän kanssa. Kuten sanottua "Hienot uniikit soittimet on oma juttunsa eikä se kaikille aukea." Jos meille ei aukea niin vikahan voi olla jopa biologinen, eikä me sille mitään mahdeta, mitä sitten, ei provosoiduta, eikä masennuta......lähdetään alle tonnin-jamittelemaan :)

hallu: Olipa se sitten hieno edustusrouva pariisista tai kotoinen naapurin tyttö, niin jokaiselle se oma kulta on rakkain. Ja sitä myös puolustetaan, ei sitä kotoista kultaa tulla tusinarouvaksi nimittelemään ilman, että siitä pahoittaa mielensä.
 
Näin. Tai jos nyt kitaroista puhutaan, niin mulle on kyllä aivan yksi lysti mitä joku minun kitaroistani on mieltä. Se vaan särähtää korvaan pahasti jos joku toteaa ostavansa monen tonnin soittimia ja ne halvemmat on "tusinakamaa". Onhan noita kaiken maailman CS Fendereitä ja muita kalliita soittimia maailma pullollaan. Torillakin on tällä hetkellä 28kpl erilaisia yli 2500€ käytettynä maksavia kitaroita. Eipä olis kovin eksklusiivinen olo jos sattuisin joskus vaikka neljän tonnin straton omistamaan. Ei parantais elämänlaatuani millään lailla nykytilanteeseen verrattuna.

25 vuotta kitara touhuja takana ja pelit on vaihtuneet milloin mistäkin syystä. Nykyinen noin 1,5K
käytettynä oli mielestäni oikein hyvä diili säästyi tonni uuteen verrattuna.
Ja jos ei tuossa huomaa eroa saman merkin halpis malliin niin jotain on pielessä. Eri juttu onko sitä rahaa tai halua käyttää sitä kitaraan. Itsellä tämä on kuitenkin se ainoa harrastus ja on vuosien mittaan merkinnyt todella paljon ja auttanut jaksamaan vaikeistakin paikoista yli.
 
Kannattaa ostaa tämä:
 
http://www.thomann.de/fi/gretsch_g6120ssc_setzer_tribute.htm
 
Siinähän on melkeen 10K alennuskin. Voi sitten ostaa vaikka keikkabussin säästyneillä rahoilla;)

seventy4: 25 vuotta kitara touhuja takana ja pelit on vaihtuneet milloin mistäkin syystä. Nykyinen noin 1,5K
käytettynä oli mielestäni oikein hyvä diili säästyi tonni uuteen verrattuna.
Ja jos ei tuossa huomaa eroa saman merkin halpis malliin niin jotain on pielessä. Eri juttu onko sitä rahaa tai halua käyttää sitä kitaraan. Itsellä tämä on kuitenkin se ainoa harrastus ja on vuosien mittaan merkinnyt todella paljon ja auttanut jaksamaan vaikeistakin paikoista yli.
 
Kannattaa ostaa tämä:
 
http://www.thomann.de/fi/gretsch_g6120ssc_setzer_tribute.htm
 
Siinähän on melkeen 10K alennuskin. Voi sitten ostaa vaikka keikkabussin säästyneillä rahoilla;)
 
Hmm, jos mä ostaisin kymmenen tommosta vuodessa, niin vuotuinen säästö ja sitä kautta tienesti ois satatonnia. Sillähän eläis jo ihan kivasti, ja jäis säästöönkin mukava summa. Tämä toteutukseen. :)

Ihminen käyttää vehkeisiinsä (ei niihin siellä housuissa)ihan sen summan mitä itse haluaa. Se on se subjektiivinen juttu.
 
Itsellä on kitaroita jotka on mulle mieleisiä. Ne on sellaisia palapelijuttuja. Olen haalinut kitaroita ja niiden osia pitkin matkaa. Bodyä ja kaulaa sieltä täältä. Mikkiä ja hardwarea, potikkaa, tallaa, satulaa.. Niistä sitten nysväillyt ja kasaillut. On kivoja soitella ja saundaa mukavalta. Joku on niitä ihan kehaissutkin hyviksi instrumenteiksi. Niissä on sellaista oman tekemisen "mojoa". Soitinrakentamista olen suunnitellut ihan nollasta aloittamalla. Ei ole toistaiseksi lähtenyt alkuun. Eläkkeellä sitten.
 
Niin, nuo ovat Fender-tyyppisiä singlecoil lankkuja. Telessä on mm. straton kaula :-) ja body Milbrookin kautta hommattu joku Kanada-leppä.Stratossa mikälie body. Klangi oli vaan mahtava. Kaulana MIJ Fender. Tän muistan. Kiitos M-netin tori. Mikkejä tilailtu ja saatu sieltä sun täältä. On ihan aitoa Fenderiä. Myös jotain mistä ei edes alkuperä ja merkki näy. Satuloita olen jopa itse veistellyt. Bodyjä muutellut kielet-läpi malliin jne.
 
Pointti tässä on että näistä ei edes ole olemassa rahallista arvoa. Ovat takuulla uniikkeja. Sama koskee varmasti itse soittimensa rakentateita.
Akustiset, puoli-akustiset on sitten erikseen. Osa on arvoltaan + 1000€ osa ei. En ole niiden arvoja päivittänyt mistään. Ikää muutamalla +30vee, prima kunnossa.

klobasa: Näin. Tai jos nyt kitaroista puhutaan, niin mulle on kyllä aivan yksi lysti mitä joku minun kitaroistani on mieltä. Se vaan särähtää korvaan pahasti jos joku toteaa ostavansa monen tonnin soittimia ja ne halvemmat on "tusinakamaa". Onhan noita kaiken maailman CS Fendereitä ja muita kalliita soittimia maailma pullollaan. Torillakin on tällä hetkellä 28kpl erilaisia yli 2500€ käytettynä maksavia kitaroita. Eipä olis kovin eksklusiivinen olo jos sattuisin joskus vaikka neljän tonnin straton omistamaan. Ei parantais elämänlaatuani millään lailla nykytilanteeseen verrattuna.
 
Torilla on yli 1000 kitaraa myynissä. Niistä 3 % on 2500 tai yli niin eihän ne nyt ihan tusinatavaraa ole. 9% on 1500... 2500, 39 % on 500...1500 € ja 49 % alle 500 €. Onhan tossa selvää missä ne massat liikkuu.
 
Tämän huomaa myös kun menee kivijalkaan kitaroita katselemaan tai jopa ostamaan. Budjettiluokan kitaroita on lattiat väärällään, mutta yli 2500 skebat on kiven alla. Valkkaa siinä nyt sitten sitä unelmiesi laatukeppiä.
 
En ole ujojstellut mun kitaroitani esitellä, joten jos joku on kiinnostunut niin tuossa niitä on: https://plus.google.com/photos/1043 … nner=pwa&authkey=COr8usvyrNXEVw
 
1964 SG JR ei ole enää mulla.

Gabe: Aina kun joku loihtii hyvää soundia niin on syytä nostaa hattua, oli ne kamat mitkä hyvänsä. :)
 
Tuossa on pointti mille pitää myös nostaa hattua ;) Tosin, kyllähän se omaa rispektiä nostaa jos joku isompikin tähti on saavuttanut statuksen, että pystyy soittamaan halvemmillakin kamoilla ilman yleistä paheksuntaa. Olen omakohtaisesti ottanut sen periaatteen, tilanteessa kuin tilanteessa, että jos joku alkaa avautumaan vaikkapa soittamisesta, kamojen laadusta tai hiuslakan määrästä, sanon että soita/tee/törpöttele itse paremmin. Jos se sen tekee, sitten lyön, mutta vielä siltä on vältytty. Auttaa kummasti kestämään esiintymispaineita ja paheksuntaa ja kaikkea muutakin. Ohoh, taas lähti off-topiciksi. Sori.
 
Laulava Kylätohtori: Jos joku tykkää siitä kamarunkkauksesta enemmän kuin siitä, että soitetaan "oikeaa" soittoa läpi elämän sillä samalla kitaralla ja vahvarilla, jonka 15 vuotiaana osti kesätyörahoilla, niin eikö se ole ihan yhtä oikeaa ja vakavasti otettavaa harrastusta kuin mikä tahansa muukin...
 
Onhan se, eikä siinä mitään. Edelleen sanon että tyhjästä siinä maksetaan mutta niinhän kovin monessa muussakin asiassa. Asia on periaatteessa sama, kuin jos näkisit kaupassa euron makkarapaketin vieressä samanlaisen paketin, sisältäen tarkalleen samaa makkaraa, samalta valmistajalta, mutta se maksaisikin neljä euroa koska siihen on liimattu batman-tarra. Itse ottaisin euron paketin mutta moni varmasti ottaisi sen kalliimman. En mitenkään valintaa dissaa, henk. kohtaisesti en vain ymmärrä. Se suotakoon näin vapaassa maailmassa.

phiit: En ikipäivänä itte raahais yhellekään keikalle mitään 3000e keppiä, oishan sellanen hieno toki omistaa mutta se sais lojua kotona silkin keskellä ja vois myhäillen kerran vuodessa sillä yhden soinnun soittaa :P
 
Heh, juuri näin, ja sama homma itsellänikin. Myös sen osalta että mieluiten kotona soittelu ja keikkailu samoilla kamoilla. Jos omistaisin sen em. Anttilan Williamsin ja vaikka viiden tonnin Ruokankaan, ja pitäisi soittaa eri vermeillä kotona ja keikoilla, mieluummin sitten soittaisin Williamsilla kotosalla. Kun, sorrun yleensä tilutteluun ynnä muuhun kikkailuun ihan epähuomiossakin, ja kun siinä aletaan menemään lähellä omia rajoja niin johan alkaa kitaran soitettavuuskin vaikuttamaan ihan eri tavalla. Ja ylivoimaisesti suurin osa soittelusta tapahtuu kuitenkin kotona. Jos tottuu kotona soittamaan ritsalla, keikalla voisi olla ekstaattinen olotila ja saisi aikaiseksi juttuja joista ei voinut sohvalla ollessaan uneksiakaan. Olen kuitenkin siinä onnellisessa tilanteessa, että omistan monta (halvempaa), mutta hyvältä kuulostavaa ja hyvin soitettavaa kitaraa. Ja muutoinkin ovat hyvin samanhenkisiä (seiskakielisiä superstratoja). Ei ole suuria eroja soitettavuudessa eikä soundeissakaan. Jos soitto tökkii, yleensä auttaa kitaran vaihto. En tiedä miksi mutta niin se vaan omassa tapauksessani menee. Tässä on siis kyseessä puhtaasti soittotekninen aspekti. Lisäksi jos jossain vaiheessa on useampaakin projektia meneillään, voin hyvin jättää jonkin kitaran kämpille valmiiksi odottamaan. Ei tarvitse aina raijata mukana. Oma perusteluni miksi mieluummin useampi "halpa" (500€-2000€) kuin yksi kallis.
 
Wradlin: Vähemmän internetiä, enemmän tekoja. Ehtii oppia vaikka mitä.
 
No NYT aletaan olemaan asian ytimessä!
 
klobasa: Jos harrastaa kitaroiden keräilyä taloudellisista syistä, niin mitäpä sillä on väliä onko se laite 4000€ kitarana kuinka paljon parempi kuin 400€ kitara. Etenkään jos ei soita niillä laitteilla. Jos itse harrastaisin moista touhua, niin en todellakaan olisi tilaamassa mitään monen tonnin uusia custom keppejä, vaan yrittäisin bongata jotain laadukasta tavaraa mitä tällä hetkellä saa ostettua edullisesti ja minkä tulevaa keräilyarvoa ei ole vielä hoksattu.
 
Ja ytimessä oleminen jatkuu. Jos niitä keräilee taloudellisessa mielessä niin sitten jopa minäkin ymmärrän. Ja jos osaa oikeasti poimia ne jyvät akanoista ja tehdä hyviä kauppoja. Olisi kylläkin mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa mnettiläisistä noin niinkuin yleensä jää kamakaupoissa voiton puolelle?
 
hollstro: Nämä kaikki ovat relevantteja pointteja. Jos on fyrkkaa ja makua niin ei kannata katella niitä alle 1500 € tusinatuotteita ja ihmetellä onko hyviä. No onhan ne, mutta niitä on 13 tusinassa. Laittaa kerralla 3000 ja enemmän niin alkaa olemaan soittimia joita ei joka ukolla ole nurkat väärällään.
 
Onko se nyt oikeasti kovin relevanttia että on sellaisia kitaroita joita ei ole "joka ukolla" nurkat väärällään? Saanko kysyä että miksi? Ihan puhtaasti uteliaisuudesta. Jatkokysymyksenä, kukas tämän "maun" määrittää? Olen nimittäin melko varma että oma "makuni" eroaa huomattavasti sinun "maustasi". Onko makuni siispä virheellinen?
 
M-Juhana: ...
 
IHAN täysin samoilla linjoilla. Tähän hyvä lopettaa tältä erää.

azlag: Tuossa on pointti mille pitää myös nostaa hattua ;) Tosin, kyllähän se omaa rispektiä nostaa jos joku isompikin tähti on saavuttanut statuksen, että pystyy soittamaan halvemmillakin kamoilla ilman yleistä paheksuntaa. Olen omakohtaisesti ottanut sen periaatteen, tilanteessa kuin tilanteessa, että jos joku alkaa avautumaan vaikkapa soittamisesta, kamojen laadusta tai hiuslakan määrästä, sanon että soita/tee/törpöttele itse paremmin. Jos se sen tekee, sitten lyön, mutta vielä siltä on vältytty. Auttaa kummasti kestämään esiintymispaineita ja paheksuntaa ja kaikkea muutakin. Ohoh, taas lähti off-topiciksi. Sori.
 

 
Onhan se, eikä siinä mitään. Edelleen sanon että tyhjästä siinä maksetaan mutta niinhän kovin monessa muussakin asiassa. Asia on periaatteessa sama, kuin jos näkisit kaupassa euron makkarapaketin vieressä samanlaisen paketin, sisältäen tarkalleen samaa makkaraa, samalta valmistajalta, mutta se maksaisikin neljä euroa koska siihen on liimattu batman-tarra. Itse ottaisin euron paketin mutta moni varmasti ottaisi sen kalliimman. En mitenkään valintaa dissaa, henk. kohtaisesti en vain ymmärrä. Se suotakoon näin vapaassa maailmassa.

 
Heh, juuri näin, ja sama homma itsellänikin. Myös sen osalta että mieluiten kotona soittelu ja keikkailu samoilla kamoilla. Jos omistaisin sen em. Anttilan Williamsin ja vaikka viiden tonnin Ruokankaan, ja pitäisi soittaa eri vermeillä kotona ja keikoilla, mieluummin sitten soittaisin Williamsilla kotosalla. Kun, sorrun yleensä tilutteluun ynnä muuhun kikkailuun ihan epähuomiossakin, ja kun siinä aletaan menemään lähellä omia rajoja niin johan alkaa kitaran soitettavuuskin vaikuttamaan ihan eri tavalla. Ja ylivoimaisesti suurin osa soittelusta tapahtuu kuitenkin kotona. Jos tottuu kotona soittamaan ritsalla, keikalla voisi olla ekstaattinen olotila ja saisi aikaiseksi juttuja joista ei voinut sohvalla ollessaan uneksiakaan. Olen kuitenkin siinä onnellisessa tilanteessa, että omistan monta (halvempaa), mutta hyvältä kuulostavaa ja hyvin soitettavaa kitaraa. Ja muutoinkin ovat hyvin samanhenkisiä (seiskakielisiä superstratoja). Ei ole suuria eroja soitettavuudessa eikä soundeissakaan. Jos soitto tökkii, yleensä auttaa kitaran vaihto. En tiedä miksi mutta niin se vaan omassa tapauksessani menee. Tässä on siis kyseessä puhtaasti soittotekninen aspekti. Lisäksi jos jossain vaiheessa on useampaakin projektia meneillään, voin hyvin jättää jonkin kitaran kämpille valmiiksi odottamaan. Ei tarvitse aina raijata mukana. Oma perusteluni miksi mieluummin useampi "halpa" (500€-2000€) kuin yksi kallis.
 

 
No NYT aletaan olemaan asian ytimessä!
 

 
Ja ytimessä oleminen jatkuu. Jos niitä keräilee taloudellisessa mielessä niin sitten jopa minäkin ymmärrän. Ja jos osaa oikeasti poimia ne jyvät akanoista ja tehdä hyviä kauppoja. Olisi kylläkin mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa mnettiläisistä noin niinkuin yleensä jää kamakaupoissa voiton puolelle?
 

 
Onko se nyt oikeasti kovin relevanttia että on sellaisia kitaroita joita ei ole "joka ukolla" nurkat väärällään? Saanko kysyä että miksi? Ihan puhtaasti uteliaisuudesta. Jatkokysymyksenä, kukas tämän "maun" määrittää? Olen nimittäin melko varma että oma "makuni" eroaa huomattavasti sinun "maustasi". Onko makuni siispä virheellinen?
 

 
IHAN täysin samoilla linjoilla. Tähän hyvä lopettaa tältä erää.
 
Meni quottaukset sulla vähän väärin kyllä...

hollstro: Torilla on yli 1000 kitaraa myynissä. Niistä 3 % on 2500 tai yli niin eihän ne nyt ihan tusinatavaraa ole. 9% on 1500... 2500, 39 % on 500...1500 € ja 49 % alle 500 €. Onhan tossa selvää missä ne massat liikkuu.
 
Tämän huomaa myös kun menee kivijalkaan kitaroita katselemaan tai jopa ostamaan. Budjettiluokan kitaroita on lattiat väärällään, mutta yli 2500 skebat on kiven alla.
 
Heh, no tottakai niitä hintahaitarin yläpään kitaroita on tarjolla vähemmän. Itse en henk. koht. osaa olla siltikään vaikuttunut siitä jos joku omistaa yhden tai neljäkymmentä kallista kitaraa. So what? Osaan toki arvostaa soittimien laatua, mutta minulle on yhdentekevää kenen omistuksessa ne soittimet on ja mitä muita soittimia sen omistajan kokoelmista löytyy.

phiit: Meni quottaukset sulla vähän väärin kyllä...
 
Sori, taisin missata, enkä huomaa vieläkään :/ Noh, vieläkin kohtuu aikainen aamu niin ei ole vielä silmät eivätkä aivotkaan ihan täysillä kierroksilla. Ainakin sun lainaamisesi unohdin, erinomainen pointti gibsonista ja epiphonesta. Lyhyt mutta sitäkin ytimekkäämpi.

Silloin soitin on hyvä jos se inspiroi soittelemaan sillä :) harvemmin se on se 250e:n soitin ...
 
/s

azlag: Sori, taisin missata, enkä huomaa vieläkään :/ Noh, vieläkin kohtuu aikainen aamu niin ei ole vielä silmät eivätkä aivotkaan ihan täysillä kierroksilla. Ainakin sun lainaamisesi unohdin, erinomainen pointti gibsonista ja epiphonesta. Lyhyt mutta sitäkin ytimekkäämpi.
 
"En ikipäivänä itte raahais yhellekään keikalle mitään 3000e keppiä, oishan sellanen hieno toki omistaa mutta se sais lojua kotona silkin keskellä ja vois myhäillen kerran vuodessa sillä yhden soinnun soittaa :P"
 
Mun MINUN ! lause
 
:P

Wradlin: Vähemmän internetiä, enemmän tekoja. Ehtii oppia vaikka mitä.
 
Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Tässä töiden ohella on helppo kirjoittaa viesti ja jatkaa hommia. Mutta jos nyt toisin tänne vaikka kitaran bodyn ja käsihöylän, niin luulenpa, ettei kovin montaa lastua ehtisi syntymään, kun saisin siivota muutakin kuin pelkät puupurut. Tosin sitten olisi kyllä aikaa veistellä vaikka tukeista kitaroita...

svilo: Silloin soitin on hyvä jos se inspiroi soittelemaan sillä :) harvemmin se on se 250e:n soitin ...
 
/s
 
Jep, voi olla huomattavasti halvempikin

phiit: "En ikipäivänä itte raahais yhellekään keikalle mitään 3000e keppiä, oishan sellanen hieno toki omistaa mutta se sais lojua kotona silkin keskellä ja vois myhäillen kerran vuodessa sillä yhden soinnun soittaa :P"
 
Mun MINUN ! lause
 
:P
 
Kahts perskele, SORI! :D Sen siitä saa kun on päivän poissa ja joutuu lainailemaan puolta tusinaa ihmistä. Sulla noita huomionarvoisia, lyhyitä mutta ytimekkäitä pointteja on vaan paljon että puskevat joka väliin... Korjattu!

klobasa: Heh, no tottakai niitä hintahaitarin yläpään kitaroita on tarjolla vähemmän. Itse en henk. koht. osaa olla siltikään vaikuttunut siitä jos joku omistaa yhden tai neljäkymmentä kallista kitaraa. So what? Osaan toki arvostaa soittimien laatua, mutta minulle on yhdentekevää kenen omistuksessa ne soittimet on ja mitä muita soittimia sen omistajan kokoelmista löytyy.
 
Tossa nyt ei ole mitään tolkkua. Arvostat hyviä soittimia muttet ymärrä niitä joilla sellaisia on. Ei hyviä soittimia tehdä jos ei niitä joku myös osta.

hollstro: ...jengi repii pelihousut leuhkimisesta ....kalliimpien soittimein ostajat kehukerhoon ja snobeiksi. Hienot uniikit soittimet on oma juttunsa eikä se kaikille aukea. tuossa niitä on: https://plus.google.com/photos/1043 5?banner=pwa&authkey=COr8usvyrNXEVw
 
Ei jumalauta! Siis mnetin upeimmat kitarat sulla! Iisot riisepktit, eihän kellään ole tuollaista namukokoelmaa - wow efekti, hei! Tuossa vertailussa värisee jo ne muutkin kaltaisesi +3000 euron skebojen omistajat. Tosiaan kova juttu sulla, aaltoja.....