Kitarat: kitarakamat ›

mpekkanen: Kun American Standard malleissa ei ole kyseisiä mikkejä.
 
Se nimi oli vaan esimerkki. Pointti oli että väität kolmenkymmenen vuoden ajan tehtyjen straton stankkujen mikkien olevan identtisiä, koska niillä on sama nimi.
 
Se oli se aivopierusi.

Saisko linkin myös kun on pitkiä sitaatteja? Kiitos.

Jos tarkoitat tuota Juhan tekstiä, niin on suoraan Juhalta saatu tuollaisenaan.
Ja lupa jakaa sitä.

FensonGibder: Se nimi oli vaan esimerkki. Pointti oli että väität kolmenkymmenen vuoden ajan tehtyjen stankkujen mikkien olevan identtisiä, koska niillä on sama nimi.
 
Se oli se aivopierusi.
 
En ole edelleenkään missään sellaista väittänyt.
 
Voisit myös kirjoittaa hieman asiallisemmin, vaikka laitatkin minun suuhuni asioita joita en ole missään sanonut tai niin väittänyt.
 
Fenderin mikeistä löytyy nämä tekniset tiedot jos ne kinnostaa. Mikkejä tehdään myöskin koneellisesti, ettei niissä ole juurikaan heittoja. Kierroksia tulee aina saman verran.
CS osastolla on myös erikseen sitten toisenlaisiakin tapoja tehdä mikkejä ja sieltä saattaa unikkiosia löytyä kun tehdään Master Build kitaroita.
 
Texas Special mikkejä ei ole edes valmistettu 30 vuotta, jos nyt en ihan väärin muista.

BigPapa: Sen kummemmin kantaa ottamatta.
Juha Ruokangas:
"jota soittimen "ominaisvärinä" on muokannut jonkin verran"
 
Jonkin verran? Aika tarkkaan laitettu..
Siis häviävän vähänkö, ei-kuultavasti? Kuinka paljon? Missä on faktaa?
 
Lisäksi aika mystisesti sanottu "soittimen ominaisvärinä", mutta ei spesifioitu onko se hallitseva osa enemmän talla vai runko.
 
Paskat. Jos puilla olisi merkitystä sähköiseen saundiin, niin se lukisi tuossa mainoksessa ISOLLA: "Puilla on merkittävä merkitys sähköiseen saundiin."
 
Näin siinä lukisi.

BigPapa: Jos tarkoitat tuota Juhan tekstiä, niin on suoraan Juhalta saatu tuollaisenaan.
Ja lupa jakaa sitä.
 
Ok, kiitos.

Sinä kirjoitit:
 
mpekkanen:
Oikeasti Fenderillä on samaa kitaraa saatavilla niin leppä kuin saarni runkoisena. Molempia saa vielä vaahtera ja ruusupuu otelaudalla. Vaihtoehtoja on siis 4 erilaista.
Kaikissa näistä esim. american standard malleissa on t ä y s i n samat metalliosat, mikit ja k a i k k i muukin..
Kokeilkaa samaan vahvariin ja samalla asetuksilla.
 
Väite täysin samoista osista kolmenkymmenen vuoden ajalta on naurettava. Tulevatko nämä edes samasta tehtaasta - ja osat, onko niillä vain yksi valmistaja?
 
Yhdestäkin tehtaasta tulee vaihteluita..
 
Tässäkö todellakin ehdotuksesi asian ratkeamiseksi?
 
Ps. Joko vastasit karvamammutin sokkotestiin?

pappasfin: Mä vastasin kysymykseen miksi esim. Ruokankaan jutut on sitä mitä allekirjoitan eli vastasin erään toiseen heittämään kysymykseen.
 
Niin, huomasin tämän.
Tarkoitin vain sitä että tuot julki sen ettei todisteet muuta mielipidettäsi (eli oma havaintosi ei voi olla väärä) ja että hyväksyt tai otat huomioon vain perustelut, mielipiteet, asiantuntijat ja todisteet jotka menevät yksiin omiesi kanssa.
 
Tällainen ajattelu on, oikeasti, ollut aika tuhoisaa koko ihmiskunnan historian ajan. Ja jos ajattelee näin, mitä hyötyä on edes keskustella mistään asiasta? Minä sentään myönnän etten tiedä miten asia on, ja juuri siksi tulee tätäkin ketjua luettua.

FensonGibder:
mpekkanen:
Oikeasti Fenderillä on samaa kitaraa saatavilla niin leppä kuin saarni runkoisena. Molempia saa vielä vaahtera ja ruusupuu otelaudalla. Vaihtoehtoja on siis 4 erilaista.
Kaikissa näistä esim. american standard malleissa on t ä y s i n samat metalliosat, mikit ja k a i k k i muukin..
Kokeilkaa samaan vahvariin ja samalla asetuksilla.
 

 
Väite täysin samoista osista kolmenkymmenen vuoden ajalta on naurettava. Tulevatko nämä edes samasta tehtaasta - ja osat, onko niillä vain yksi valmistaja?
 
Yhdestäkin tehtaasta tulee vaihteluita..
 
Tässäkö todellakin ehdotuksesi asian ratkeamiseksi?
 
Ps. Joko vastasit karvamammutin sokkotestiin?
 
Ensinnäkin en ole missään puhunut 30 vuodesta, vaan siitä että näitä american standard malleja tehdään tänä vuonna 4 eri puuversiota niin telestä kuin stratostakin. Näitä kehoitin myös testaamaan jossain soitinliikkeessä samalla vahvarilla ja samoilla asetuksilla.
 
Minä en ole kiinnostunut mistään karvamammutin testeistä ja älä sinä sotke sitä asiaa tähän. En ole siitä kirjoittanut yhtään mitään.
 
Käy testaamassa noita kitaroita, jos tämä vänkääminen enemmän kiinnostaa niin sitten sinulla on ihan omakohtainen kokemus siitä vaikuttaako leppä tai saarni soundiin ja onko sillä vaahtera tai ruusupuuotelaudalla mitään eroa niin saarni kuin leppä runkoisessakin soittimessa kun soitetaan sähköisesti dynaamisella putkivahvistimella ja mahdolliseti kovemmilla volumeilla.
American standard mallit ovat muuten kaikilta osiltaan samoja ja valmistuvat samassa tehtaassa. Myöskin kehoitan kokeilemaan saman vuoden soittimia ja vertailemaan niitä malleja keskenään, enkä 30 vuoden aikana tehtyja kitaroita.
 
Ei pitäisi olla hankala asia toteuttaa ja kokeilla ihan itse, mutta jos ei ole mitään haluakaan muuta kuin väittää ilman omakohtaisia kokemuksia asiasta niin jatka vain.

mpekkanen:
 
Minä en ole kiinnostunut mistään karvamammutin testeistä ja älä sinä sotke sitä asiaa tähän. En ole siitä kirjoittanut yhtään mitään.
 
Käy nyt pokkaamassa karkkipussi pois. Kuultavat erot puilla saundissa - niinhän olette sanoneet 55 sivua..

Spiral: Niin, huomasin tämän.
Tarkoitin vain sitä että tuot julki sen ettei todisteet muuta mielipidettäsi (eli oma havaintosi ei voi olla väärä) ja että hyväksyt tai otat huomioon vain perustelut, mielipiteet, asiantuntijat ja todisteet jotka menevät yksiin omiesi kanssa.
 
Tällainen ajattelu on, oikeasti, ollut aika tuhoisaa koko ihmiskunnan historian ajan. Ja jos ajattelee näin, mitä hyötyä on edes keskustella mistään asiasta? Minä sentään myönnän etten tiedä miten asia on, ja juuri siksi tulee tätäkin ketjua luettua.
 
Kyllä mä otan huomioon mitä muut sanoo, mutta sattumoisin nyt olen tätä mieltä ja asia perustuu omaan kokemukseen kitaroista, oli ne kitarat sitten minun tai kaverin jne. ja asiaani tottakait tukee se, että kitaroihin perehtynyt mestari, joka on asiaa aivan varmasti tutkinut minua paremmin on samoilla linjoilla.
 
Totta hemmetissä silloin tuon esille näitä asioita myös toisten henkilön kirjoituksista.
Ja tottakait pidän mielipiteestäni kiinni.
 
Nuo kyseiset käppyrät jostain yliopistomaailmasta joilla on asiaa mitattu ei vakuuta enkä pidä sitä sellaisena asiana, joka muuttaisi mun käsityksiä soivista puista ja äänen sähköisestä vahvistamisesta ja varsinkin siis puiden vaikutuksesta sähköiseen soundiin.
 
Ajatuksen ja mielipiteen tuhoisuus riippuu vähän asiayhteyksistä ja siitä mistä keskustellaan, yksi tai pari käppyrää tai soivat puut tai niiden soimattomuus ei ole sellainen asia, pitää pikkasen suhteuttaa tuota "ajattelun tuhoisuutta" ;D

Eli olin aivan oikeassa siinä, että kirjoutuksessa Ruokangas on tarkoittanut myös sähköistä soundia. Kyseinen julkaisu on myös julkisesti saatavilla eräällä foorumilla ;D
 
"Tarkastellaan sähkökitaraa ensin ilman sähköjä. Kun kitaristi ottaa kitaran syliin ja soittaa sitä ilman vahvistinta, kokemus kitaran soinnin laadusta muodostuu luonnollisesti siten, että kieli soi, ja kielen energiaa siirtyy itse soittimeen, joka sitten myöskin soi (värisee) - ja soittaja aistii tämän kaiken paitsi korvin, myös siten että kapine väräjää sylissä. Vaikka kymmenessä eri kitarassa olisi täsmälleen samat kielet kiinni, niin jokainen soittimista kuulostaa akustisesti soitettuna erilaiselta. Tähän vaikuttaa kaikki - puumateriaalit, talla, soittimen rakenne, lavan kulma... Eli fyysisenä kappaleena kukin soitin soi omalla tavallaan, ja tämän sitten aistii kuka soittaja mitenkin. Oleellista on myös ymmärtää että nimenomaan soittaja kykenee tarkimmin havainnoimaan soittimien välisiä eroja. Kun kitaraa kuuntelee vierestä, pystyy edelleen kuulemaan eroja, mutta fyysinen kokemus ei välity kun soitin ei ole omassa sylissä. Tähän asti aika maalaisjärjellä hyväksyttävissä oleva asia, eikö näin?
 
Pari esimerkkiä - edelleen ilman sähköjä soitettaessa. Jos tehdään juuri kaadetusta märästä puusta kitara ja laitetaan siihen kielet kiinni, niin soitin soi äärimmäisen huonosti. Märkä ja painava puu imee kielestä kaiken energian ja sammuttaa sen nopeasti. Kitara kuulostaa "märältä lapaselta". Jos taas tehdään kitara kuivista, kevyistä ja jäykistä puumateriaaleista, niin kieli sytyttää soittimen soimaan - ja kyseisen soittimen ominaisuuksista riippuen soittaja sitten aistii ehkä että "onpas hyvä botne", "sopivasti alamiddleä", "kylläpäs soi lujaa", "aika nenäkäs" - tai mitä nyt vaan, riippuen siitä mitä taajuusalueita kielet eniten värisyttävät missäkin kitarassa. Soittaja aistii ääniaallot ja värinät joita kielestä siirtyy soittimeen, ääniaallot jotka siirtyvät soittimen rungosta ja kaulasta takaisin kieleen - aallot vahvistavat toisiaan, vaimentavat toisiaan jne. soittimen ja kielen ominaisuuksista sekä soittajan tatsista riippuen. Oleellista on huomioida että kaikki se energia joka soitinta värisyttää, on ilman vahvistinta soitettaessa peräisin kitaran kielten värähtelystä.
 
Sitten kun sähkökitara kytketään vahvistimeen, tilanteen luonne muuttuu. Nyt signaaliketju onkin monimutkaisempi - kun soittaja näppää kieltä, akustisesti tapahtuu edelleen samoja asioita kuin ilman sähköjä tapahtui, mutta nyt kaiuttimesta tuleva ääni peittää osittain tai kokonaan kitaran akustisen äänen alleen. Kielen ääni (jota soittimen "ominaisvärinä" on muokannut jonkin verran) siirtyy magneettimikin välityksellä kitarajohtoon, siitä vahvistimeen ja kaiutinelementtiin - ja sitten huoneeseen. Nyt soittajan aistimus kitaran äänestä koostuukin monimutkaisemmasta kokonaisuudesta - mutta tyypillisesti soittaja on aistivinaan edelleen "sopivasti alamiddleä", mikäli sitä oli soittimessa jo akustisestikin rämpytellessä. Ja kun volaa kääntää isommalle, niin tuntuisi että aina vaan paranee. Kitaran hyvät ominaisuudet tuntuvat korostuvan. Kaiuttimesta tulevat ääniaallot värisyttävät nekin osaltaan koko soitinta, erityisesti kunkin soittimen herkimmin soivia taajuusalueita. Mutta tilanne on aivan toinen kuin ilman vahvistinta soitettaessa - nyt kitaran kielet saavatkin energiaa kolmesta eri suunnasta: 1) soittajan sormista, 2) kaiuttimesta ja huoneen kautta heijastuvista ääniaalloista sekä 3) soittimesta peräisin olevista värinöistä, joissa korostuvat ne taajuusalueet ja kerrannaiset jotka kussakin soittimessa eniten pyrkivät resonoimaan. Kitara toimii siis kaiuttimesta huoneeseen sinkoutuvan äänienergian avulla eräänlaisena "passiivisena vahvistimena" kielelle, muokaten sitä mitkä kerrannaiset ja taajuusalueet korostuvat eniten signaalissa jonka magneettimikit poimivat. Akustinen takaisinkytkentä (feedback) on tälle ilmiölle aika osuva nimi.
 
Eli takaisin alkuperäiseen kysymykseen - kun puhun puiden vaikutuksesta saundiin, tarkoitan sekä akustista sointia että sähköistä sointia. Akustista sointia on mahdollista tarkastella irrallaan sähköisestä soinnista, mutta sähköiseen sointiin noin ilmiönä vaikuttaa aina kitara akustisena soittimena, sähköinen signaaliketju kokonaisuutena, huone jossa soitetaan - sekä toki oleelliselta osaltaan se, kuka soitinta pitää kädessään.
 
Terveisin"
 
Ja edelleen olen tätä omaa mieltä asiasta ja jotkut käppyrät ei vaikuta mielipiteisiin koska olen asian myös omin korvin useampaan otteeseen todennut eli puut vaikuttavat sähköiseen soundiin. Osa saa toki olla eri mieltä eikä se haittaa, minun tehtäväni asiassa on tuoda esiin oma näkökantani ja mielipiteeni.

FensonGibder: Oli sun korvakarvot niin tai näin, niillä ei kumota fysiikan lakeja.
 
Sen sijaan sinä kumoat fysiikan lakeja. Mikä on järjetöntä.
 
Elikä siis sähkökitaran sähköinen soundi tulee pääsääntöisesti itse kielestä ja suurimmalta osin sen alla olevasta mikistä. Tallalla ja nauhoilla saattaisi olla jonkinlainen vaikutus. Puilla ei käytännössä mitään. Siispä: Laitan straton singlecoilin Les Paulin kaulamiksi. Kas siinäpä ratkaisu, jolla saan straton ja lessun soundit samasta kitarasta kääntämällä kytkintä!
 
Miksi se ei vaan toimi, vaikka potikat tulisi mukana? Missä fysiikan laki pettää?
 
Tuolla aiemmin kerroin kokeilleeni tuoda akkarin sähkökitaran mikin lähelle. Kuulosti kyllä (sähköisesti) enemmän akkarilta kuin stratolta. Mikki ei todellakaan ole hyvän soundin lähde. HB-strato ei kuulosta Fenderiltä, vaikka siihen panisi Texas Specialit. Tuota mikkitemppua halpikseen on varmaan kokeillut aika moni - ja pettynyt.

Vanerista tehtyä kitaraa ei saa soimaan hyvin, vaikka miten vaihtaisi mikkejä. Muutenhan kaikki kitarat kannattaisi tehdä vanerista, jos kitaran materiaaleilla ei olisi vaikutusta soundiin.

Yallup: Elikä siis sähkökitaran sähköinen soundi tulee pääsääntöisesti itse kielestä ja suurimmalta osin sen alla olevasta mikistä. Tallalla ja nauhoilla saattaisi olla jonkinlainen vaikutus. Puilla ei käytännössä mitään. Siispä: Laitan straton singlecoilin Les Paulin kaulamiksi. Kas siinäpä ratkaisu, jolla saan straton ja lessun soundit samasta kitarasta kääntämällä kytkintä!
 
Miksi se ei vaan toimi, vaikka potikat tulisi mukana? Missä fysiikan laki pettää?
 
Samalta se kuullostaa, jos kaikki on samanlailla asetettu, eli:
1. Mensuurihan on eri - se vaikuttaa
2. Kitaramikin sijainti mensuurissa - se vaikuttaa.
3. Mensuurin eron vuoksi kielten massa/jännitys on eri - se vaikuttaa
 
4. Puu ei vaikuta.

Karvamammutti: Noniin puupäät ja muut soitinharrastajat. Äänitin neljä ääninäytettä samaan signaaliketjuun. Jokaisessa näytteessä käytin eri kitaraa. Kaikki tallamikillä, jokainen suhteellisen voimakas humbucker. Nyt kun joku kultakorva kertoo mitä puuta mikin kitara on ja tarkoitan kaikkia kitarassa käytettyjä puita, niin karkkipussi tulee postissa.
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/x-hibitA.mp3
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/x-hibitB.mp3
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/x-hibitC.mp3
 
https://dl.dropboxusercontent.com/u/14743242/puuhommat/x-hibitD.mp3
 
Kaikki näytteet kuulostivat sähkökitaralla soitetuilta. Kolmosnäyte oli muita ohkaisempi ja ehkä hitusen kirkkaampi, sen voi varmaan laittaa soittajan dynamiikan vaihtelun piikkiin. Järkyttäviä eroja soundeissa ei ollut, en osaa sanoa ollenkaan että mitä puita noissa kitaroissa oli käytetty eikä oikeastaan väliksikään koska noi kuulosti keskenään sen verran samalta.

Durty: Vanerista tehtyä kitaraa ei saa soimaan hyvin, vaikka miten vaihtaisi mikkejä. Muutenhan kaikki kitarat kannattaisi tehdä vanerista, jos kitaran materiaaleilla ei olisi vaikutusta soundiin.
 
Danelectro.

Durty: Vanerista tehtyä kitaraa ei saa soimaan hyvin, vaikka miten vaihtaisi mikkejä. Muutenhan kaikki kitarat kannattaisi tehdä vanerista, jos kitaran materiaaleilla ei olisi vaikutusta soundiin.
 
Les Paul teki ensimmäisen kitaransa ratakiskoon, koska halusi parhaan sustainin (tai jos totta puhutaan niin decaystä oli lähinnä kyse).
 
Se runko vaikuttaa äänen kestoon, ei äänen sävyyn, vaffarin kautta tuutattuna.
 
Kyl vanerista hyvän keikkasaundin saa lankkukitaraan, tai akryylista, tai ratakiskosta, tai alumiinistä, tai...

Ratakiskosta tehtyä kitaraa en muista Lesterillä olleen. Ymmärrän taisteluväsymyksen tässä vaiheessa ketjua, mutta skarppaa nyt hieman sentään :)

Kefiiri: Ratakiskosta tehtyä kitaraa en muista Lesterillä olleen. Ymmärrän taisteluväsymyksen tässä vaiheessa ketjua, mutta skarppaa nyt hieman sentään :)
 
"In search of the hardest substance available for a guitar, Les stretched a guitar string across the top of a two-foot piece of rail from a railroad track, added a microphone from his mothers telephone, added a magnet, wired it into his mothers radio and thus the first solid-body electric guitar came into existence at the hands of a teenager."
 
http://www.lespaulfoundation.org/blog/les-paul-inventor-and-performer/