Kitarat: kitarakamat ›

samiko:
Ja mitä ihmeen tekemistä on minkään kitaran laadun kanssa että onko soittaja hyvä? Ihme höpinöitä ja olkiukkoilua.
 
On sillä soittotaidolla vähän tekemistä sen kanssa, että jos ei osaa edes virittää kitaraa niin tuskin sitä silloin ymmärtää vielä sen laadunkaan päälle. Kaikki soittajat ovat joskus aloittelijoita ja silloin voi hyväkin kitara olla vaikeasti tunnistettava jos ei vertailukohta ole joku Neuvostoliitossa valmistettu sähkökitara tms.
Eikä tarvitse olla edes täysin aloittelija, niin arvokkaammista käsityökitaroista ei saa välttämättä irti sitä kaikkea mitä pidempään soittanut saa. Tosin käsityöpeleissä on yleensä asiakkaan toivomat raudat & mikit ja jos ei ole ennestään kokemusta jo useammasta soittimesta, niin silloin ei ehkä ole osattu valita speksejä oikein siihen omaan customiin.
 
Kokemus monenlaisista soittimista ja jonkinlainen soittotaito antavat paremmat mahdollisuudet nauttia siitä laadukkaasta kitarasta. Tämä on oma henkilökohtainen arvio.

mpekkanen: On sillä soittotaidolla vähän tekemistä sen kanssa, että jos ei osaa edes virittää kitaraa niin tuskin sitä silloin ymmärtää vielä sen laadunkaan päälle. Kaikki soittajat ovat joskus aloittelijoita ja silloin voi hyväkin kitara olla vaikeasti tunnistettava jos ei vertailukohta ole joku Neuvostoliitossa valmistettu sähkökitara tms.
Eikä tarvitse olla edes täysin aloittelija, niin arvokkaammista käsityökitaroista ei saa välttämättä irti sitä kaikkea mitä pidempään soittanut saa. Tosin käsityöpeleissä on yleensä asiakkaan toivomat raudat & mikit ja jos ei ole ennestään kokemusta jo useammasta soittimesta, niin silloin ei ehkä ole osattu valita speksejä oikein siihen omaan customiin.
 
Kokemus monenlaisista soittimista ja jonkinlainen soittotaito antavat paremmat mahdollisuudet nauttia siitä laadukkaasta kitarasta. Tämä on oma henkilökohtainen arvio.
 
Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin. Ei se laatu muutu siitä yhtään mihinkään ymmärtääkö sen käyttäjä laadusta hölkäsen pöläystä.

samiko: Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin. Ei se laatu muutu siitä yhtään mihinkään ymmärtääkö sen käyttäjä laadusta hölkäsen pöläystä.
 
Eihän soittimen laatu toki muutu miksikään. Soittimen omistaja saa todennäköisesti enemmän irti siitä laatu kitarasta jos on ennestään kokemusta soittimista ja soittamisesta.

Rämppy: Onko Carvin jo mainittu? Sekä kitarat ja vahvistimet ovat laatutavaraa, Välillä esim. torilla näkee carvineita varsin edukkaaseen hintaan.
 
Kyllä ovat laatutavaraa. Mnetistä ostin aikanaan DC 400 mallisen ja sopi käteen aivan perhanan hyvin. Olen näitä kapean kaulan diggaajia. Jos tuollaisen saa alle tonnilla nii hyvä hintahan se. Suosittelen. Mnetissä myin eteenpäin vain siksi kun soittamisen loputtua kaikki arvokas lähti myyntiin.

samiko: Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin. Ei se laatu muutu siitä yhtään mihinkään ymmärtääkö sen käyttäjä laadusta hölkäsen pöläystä.
 
Väittäisin, että on huono purukalikka. Metalliosia ja muuta, jolla koira voi satuttaa itsensä. Muutenkin koirat tykkäävät kuljetella palikoitaan, taitaa Ruokankaan kitarat olla pääsääntöisesti ison ja raskaan puoleisia tähän iloon. Laadukkaamman purukalikan saa mistä lie oksan pätkästä.

Penasol: Väittäisin, että on huono purukalikka. Metalliosia ja muuta, jolla koira voi satuttaa itsensä. Muutenkin koirat tykkäävät kuljetella palikoitaan, taitaa Ruokankaan kitarat olla pääsääntöisesti ison ja raskaan puoleisia tähän iloon. Laadukkaamman purukalikan saa mistä lie oksan pätkästä.
 
öhö öhö
 
Minähän en väittänyt että olisi hyvä purukalikka.

samiko: öhö öhö
 
Minähän en väittänyt että olisi hyvä purukalikka.
 
Et niin, sen myönnän, mutta purukalikan laatukriteerit ovat joka tapauksessa erilaiset kuin kitaran.

Penasol: Et niin, sen myönnän, mutta purukalikan laatukriteerit ovat joka tapauksessa erilaiset kuin kitaran.
 
Niin on mutta mitä sitten?

samiko: Niin on mutta mitä sitten?
 
Se meinaa, että väitteesi oli erheellinen.

Penasol: Se meinaa, että väitteesi oli erheellinen.
 
Siis hetkinen, nyt menee sekavaksi.
 
Siis mä en väitä kitaraa hyväksi purukalikaksi minkä itsekin myönnät mutta silti väitteeni on erheellinen?
 
Minä siis sanoin että Ruokankaan laatu kitarana ei muutu kuka sitä käyttää. Käyttää sitä sitten Malmsteen, minä tai koira. Kitaran laatu on ja pysyy. Se on sitten totta kai taivaan tosi ettei Ruokangas ole hyvä purukalikkana, mutta laadukas kitara se silloinkin on.
 
Se ettei joku välttämättä erota laadukasta vähän vähemmän laadukkaasta, ei ole laadukkaan kitaran vika.

samiko: Siis hetkinen, nyt menee sekavaksi.
 
Siis mä en väitä kitaraa purukalikaksi minkä itsekin myönnät mutta silti väitteeni on erheellinen?
 
Minä siis sanoin että Ruokankaan laatu kitarana ei muutu kuka sitä käyttää. Käyttää sitä sitten Malmsteen, minä tai koira. Kitaran laatu on ja pysyy. Se on sitten totta kai taivaan tosi ettei Ruokangas ole hyvä purukalikkana, mutta laadukas kitara se silloinkin on.
 
Ei se minusta sekavaa ole. Sinä väitit, että "Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin." Minä esitin näkemyksen, että koiran purukalikalle on erilaiset laatukriteerit kuin kitaralle.
 
Ja jos tuohon laatuun instrumenttina mennään, niin Ruokankaan sähkökitara on väärää laatua klassiselle kitaristille. En soittaisi. Varmasti Ynkälle hyvä vehje, ei siinä.

Penasol: Ei se minusta sekavaa ole. Sinä väitit, että "Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin." Minä esitin näkemyksen, että koiran purukalikalle on erilaiset laatukriteerit kuin kitaralle.
 
Ja jos tuohon laatuun instrumenttina mennään, niin Ruokankaan sähkökitara on väärää laatua klassiselle kitaristille. En soittaisi. Varmasti Ynkälle hyvä vehje, ei siinä.
 
Tuota en väittänyt ja nyt olen asian sinulle monta kertaa tarkentanut että kitaran laatu ei muutu vaikka käyttäjä muuttuu. Jos vieläkin väität minun väittäneeni jotain sellaista mitä en ole, niin se on sinun ongelmasi.
 
Ja se että laadukas Ferrari ei ole hyvä maastoautona ei tee Ferrarista laadutonta.

samiko: ...........
 
Ja mitä ihmeen tekemistä on minkään kitaran laadun kanssa että onko soittaja hyvä? Ihme höpinöitä ja olkiukkoilua.
 
Tähän on kyllä pakko laittaa muutama huomio. Ensinnäkin soittimen laadulla ja soittajan taidoilla/ilmaisuvoimalla on ihan suora yhteys. Toki lankkukitara on suunniteltu enemmän käskyttämään signaaliketjua joten kaikki se mitä kitaran perässä tulee, vaikuttaa paljon siihen mikä on soittajan suhde kitaraansa. Mitä akustisempi kitara on, sitä enemmän kitaran laatu ja soittajan laatu liittyvät toisiinsa.
 
Ensinnäkin mitä on kitaran (+signaaliketjun) laatu? minä olen tullut siihen tulokseen, että kaikissa teknisissä ratkaisuissa ja rakenteissa on yksi yhteinen yleispätevä laatukriteeri. Nimittäin herkkyys, joka on mielestäni yhteinen piirre laadukkaille soittovälineille. Toki vakaus, mekaaninen kestävyys etc. ovat tärkeitä myös, mutta ne ovat joskus ristiriidassa herkkyyden kanssa erityisesti mitä akustisempi soitin on niin sitä enemmän herkkyys ja vakaus ja kulutuskestävyys edustaa jonkin sortin kompromissia. Mitä lankumpi tilutukseen tarkoitettu keihäs on, niin vakauden tärkeys korostuu, mutta nekin ovat silti niin herkkiä kuin vakauden kärsimättä on mahdollista. Vastaavasti kun mennään herkkään akustiseen soittimeen, niin herkkyyden merkitys korostuu ja tietenkin niistä tehdään niin vakaita kuin se herkkyyden kärsimättä on mahdollista. Tässä siis suunnilleen ne laadulliset ääripäät missä sitä kompromissia tehdään erilaisten soittimien kohdalla.
 
Jos on erimieltä tuon yllä sanotun suhteen, niin myös kaikki mitä sanon seuraavaksi menettää merkityksensä.
 
Mitä se herkkyys on? minä ymmärrän herkkyydellä soittimen (+signaaliketjun) kykyä tulostaa tarkasti ilmoille soittajan kaikki toimet johdonmukaisesti (voimakkuus -hiljaisuus, puhtaus -likaisuus, aluke, jatkuvuus ja päästö) jolloin soittajan ilmaisu tulee kuuluville mahdollisimman kolmiulotteisesti kaikkine sävyineen. Soittokamppeet jotka tähän kykenee, ovat tavallisesti sieltä hintahaitarin yläpäästä (toki poikkeus aina vahvistaa säännön). Tämä tarkoittaa myös, että kaikkein herkin eli laadukkain soitin (+signaaliketju) on passiivinen jolloin signaaliketjussa ei tapahdu mitään mitä soittaja ei tee ja vastaavasti kaikki mitä soittaja tekee, kuuluu. Yleensä halvemmat ja huonolaatuisemmissa soittokamppeissa heikkouksia pyritään peittämään aktiivisilla asilla jotka korjailevat signaaliketjun virheitä ja siinä samalla soittajan virheitä.
 
Tästä seuraa, että epäherkät eli huonot kamppeet reagoivat vähän huonosti ja veltosti soittajan toimiin ja herkät eli hyvät kamppeet reagoivat soittajan toimiin terävästi, tarkasti ja johdonmukaisesti. Sen vuoksi taitamaton soittaja joka ei ole kovin ilmaisuvoimainen pärjää paremmin vähän keskinkertaisemmilla vehkeillä, koska epäherhät kamppeet antavat anteeksi soiton falskiutta ja soitto voi kuulostaa ihan kohtuulliselta. Vastaavasti hyvät ja herkät kamppeet tuovat sen falskiuden kuuluviin ja soitto voikin kuulostaa huonommalta. Vastaavasti taitava ja ilmaisuvoimainen soittaja ei saa niistä keskinkertaisista vehkeistä irti yhtäpaljon ja hänen koko potentiaalinsa ei tule samalla tavalla kuuluviin kuin herkkien kamppeiden kanssa. Hän joutuu soittamaan ikäänkuin signaaliketjun "ympäri" mihn taitavas soittaja kyllä pystyy, mutta falskisti soittava joutuu kehittymään saadakseen herkät kamppeet kuulostamaan hyvältä.
 
Näin ollen soittokamojen laadun ja soittajan laadun välillä on mielestäni ihan selvä yhteys (vrt. GuitarHero ohjainta Gibson CS LP:hen tms.). Sanoisinpa vielä senkin, että kehittyäkseen soittajana soittimen pitäisi olla aina soittajaansa parempi. Jos ilmaisuvoimainen ja taitava soittaja päätyy soittamaan keskinkertaista soitinta, niin hän alkaa kehittää soitintaan paremmaksi (mikä on myös nähty ja eihän sekään mikään huono vaihtoehto ole :-D ).

samiko: Tuota en väittänyt ja nyt olen asian sinulle monta kertaa tarkentanut että kitaran laatu ei muutu vaikka käyttäjä muuttuu. Jos vieläkin väität minun väittäneeni jotain sellaista mitä en ole, niin se on sinun ongelmasi.
 
Ok. Kun kirjoitit viestissäsi, että Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin", niin oletin sinun väittävän, että Ruokangas on yhtä laadukas Steve Vain käsissä kuin koiran purukalikkanakin.
 
Ja se että laadukas Ferrari ei ole hyvä maastoautona ei tee Ferrarista laadutonta.
 
Ei se tee. Urheilu-Ferrarin laatu vaan on sellaista, ettei se täytä hyvän maastoauton laatuvaatimuksia. Se ei ole laadukas jos sitä tarkastellaan maastoautona.
 
Samoin on Ruokankaan sähkökitaran laita. Laadukas sähkökitara, mutta itse klassisen kitaran soittajana painotan erilaisia laatukriteereitä. Sähkökitara vain ei soi riittävän hyvin akustisesti, eikä teräskielet oikein sovi muutenkaan tyyliin. Ruokankaan kitara ei ole klassisen soittoon järin laadukas työkalu.

Tää nyt alkaa menemään siihen että jos puhutaan esimerkkinä että kuinka kauan kestää kävellä 2 kilometrin matka, aletaan filosofoimaan että mitä on aika ja onko aikaa edes olemassa.
 
Mikään tavara ei ole niin laadukas että se olisi just passeli ihan kaikkeen tarkoitukseen. Mutta ehkä minä olen sanottavani tähän asiaan jo sanonut. Poistun juhlapäivän viettoon.

Ei sittenkään mitään...

mpekkanen: ...
 
Muok. Poistin lainauksen, kun mpekkanen poisti viestinsä. Minusta se oli kyllä ihan aiheellinen näkemus, ettei keskustelu nyt ole kaikin puolin hedelmällistä.
 
...
 
Joo, myönnän kyllä olevani pilkunviilaaja ja sanojen määritelmistä sillä tavalla kiinnostunut, että näihin tulee ehkä vähäsen tarpeettomastikin tartuttua. Vielä kun meillä samikon kanssa tuntuu keskustelutyylit menevän silleen ristiin, että kumpin taitaa toisistaan provosoitua, niin välillä siitä provosoituu ja soppa on valmis.
 
Ihan ehdasti olen kyllä sitä mieltä, että kitaran laatu ja arvostus, jonka se ansaitsee, ei ole aivan yksioikoinen asia joka soittimessa on tai ei ole. Sanotaan nyt vaikka joku wieniläistyyppinen kitara 1800-luvun alkupuolelta. Voi olla taidolla rakennettu, mutta soinnin kanssa ei kilpaile modernimpien kitaratyyppien kanssa. Monen mielestä voi kuulostaa kämäiseltä, mutta on kuitenkin passeli kalu moneen aikansa sävellykseen ja siksi tavallaan aliarvostettu. Osaava soittaja osaa kaivaa kitarasta sen, mihin se parhaiten sopii ja tunnistaa soittimen vahvuudet. Kyse on aina soittajan ja soittimen yhteistoiminnasta. Instrumentin laatu on ihmisen luoma konsepti. Ihminen sieltä sen laadun myös kaivaa esiin. Sitähän se soittimen aliarvostus juuri on, että laatua ei ole yleisesti pystytty tunnistamaan. Joskus se vaatii taitavan soittajan, joka näyttää mitä vehkeellä voi saada aikaiseksi.
 
Mutta joo, varmaan tarttis lopettaa omalta osalta tuo tarpeeton länkyttäminen. Joskus vaan on niitä päiviä, jolloin joutava länkytys houkuttaa enemmän kuin tarpeeksi.

Penasol: Joo, myönnän kyllä olevani pilkunviilaaja ja sanojen määritelmistä sillä tavalla kiinnostunut, että näihin tulee ehkä vähäsen tarpeettomastikin tartuttua. Vielä kun meillä samikon kanssa tuntuu keskustelutyylit menevän silleen ristiin, että kumpin taitaa toisistaan provosoitua, niin välillä siitä provosoituu ja soppa on valmis.
 
Ihan ehdasti olen kyllä sitä mieltä, että kitaran laatu ja arvostus, jonka se ansaitsee, ei ole aivan yksioikoinen asia joka soittimessa on tai ei ole. Sanotaan nyt vaikka joku wieniläistyyppinen kitara 1800-luvun alkupuolelta. Voi olla taidolla rakennettu, mutta soinnin kanssa ei kilpaile modernimpien kitaratyyppien kanssa. Monen mielestä voi kuulostaa kämäiseltä, mutta on kuitenkin passeli kalu moneen aikansa sävellykseen ja siksi tavallaan aliarvostettu. Osaava soittaja osaa kaivaa kitarasta sen, mihin se parhaiten sopii ja tunnistaa soittimen vahvuudet. Kyse on aina soittajan ja soittimen yhteistoiminnasta. Instrumentin laatu on ihmisen luoma konsepti. Ihminen sieltä sen laadun myös kaivaa esiin. Sitähän se soittimen aliarvostus juuri on, että laatua ei ole yleisesti pystytty tunnistamaan. Joskus se vaatii taitavan soittajan, joka näyttää mitä vehkeellä voi saada aikaiseksi.
 
Mutta joo, varmaan tarttis lopettaa omalta osalta tuo tarpeeton länkyttäminen. Joskus vaan on niitä päiviä, jolloin joutava länkytys houkuttaa enemmän kuin tarpeeksi.
 
Eipä tässä kuinkaan ole käynyt. Itsekin reagoin ehkä turhankin kärkkäästi...
 
Mutta, totta se on, että soittimia on erilaisia ja soittimet ovat yleensä hyviä jossain tarkoituksessa. Osaavan soittajan käsissä ne kuulostaa hyvältä ja osaava soittaja osaa kaivaa ne hyvät jutut esiin siitä soittimesta.
Minä ajattelen laadusta niin, että täytyy myös osata jonkun verran soittaa, että sen laadukkaan soittimen tunnistaa ja sitä osaa hyödyntää. Eli tavallaan oikein laadukas kitara menee hieman hukkaan jos sitä ei osaa soittaa kunnolla. Toki rahalla voi ostaa mitä haluaa ja on se toki parempi niinpäin, että soitin on laadukas kuin että soitin on huono.
Jos kuitenkin on keskiverto soittaja, niin en ole ihan varma kannattaako silloin uhrata rahaa useita tuhansia kalliisiin boutique soittimiin, mikäli se soitin ei paranna sitä ilmaisua.
Tosin itselläkin on taitoihin nähden aivan liian hyvät soittimet, että ehken ole oikea ihminen puhumaan koko asiasta.

Jackson JS22 lienee aliarvostettu kun siitä ei löydy juurikaan juttua täältä, eli tämä:
https://www.verkkokauppa.com/fi/pro … -Arch-Top-Metallic-Blue-sahkokitara
 
Netissä tuota on muuten aika paljon kehuttu ja nyt olen siinä pisteessä että Verkkisellä odottais noutoa kyseinen vehjes, mutta vielä ehtisi perääntyä ;)
 
Ongelmana tuossa on netin mukaan satula ja virittimet eli jos kampea käyttää niin vire ei pysy. Nuo ongelmat on kuitenkin taklattavissa.
 
Steve From Bostonilla on youtubessa hyvä video kyseisestä kitarasta. Hänen mielestä kyseinen kitara olisi 80-luvulla maksanut tonnin, arch topit löytyy jne. Tuon videon perusteella kiinnostus heräsi ja koska tykkään kitaran lookista paljon.
https://www.youtube.com/watch?v=1U2CZqgnj3A
https://www.youtube.com/watch?v=PPIyWhO-UVQ
 
Mitens toi otelautapuu amaranth, lienee ok? Tästä ei pahemmin juttua löydy.
 
Mutta puhukaa nyt järkeä JS22:n kanssa, kannattaako jättää kauppaan?

crockett: Jackson JS22 lienee aliarvostettu kun siitä ei löydy juurikaan juttua täältä, eli tämä:
https://www.verkkokauppa.com/fi/pro … -Arch-Top-Metallic-Blue-sahkokitara
 
Netissä tuota on muuten aika paljon kehuttu ja nyt olen siinä pisteessä että Verkkisellä odottais noutoa kyseinen vehjes, mutta vielä ehtisi perääntyä ;)
 
Ongelmana tuossa on netin mukaan satula ja virittimet eli jos kampea käyttää niin vire ei pysy. Nuo ongelmat on kuitenkin taklattavissa.
 
Steve From Bostonilla on youtubessa hyvä video kyseisestä kitarasta. Hänen mielestä kyseinen kitara olisi 80-luvulla maksanut tonnin, arch topit löytyy jne. Tuon videon perusteella kiinnostus heräsi ja koska tykkään kitaran lookista paljon.
https://www.youtube.com/watch?v=1U2CZqgnj3A
https://www.youtube.com/watch?v=PPIyWhO-UVQ
 
Mitens toi otelautapuu amaranth, lienee ok? Tästä ei pahemmin juttua löydy.
 
Mutta puhukaa nyt järkeä JS22:n kanssa, kannattaako jättää kauppaan?
 
Eikös Jacksonilla ole myös kiinteä tallaisia kitaroita?
 
Ainakin minusta sellainen kuulostaisi järkevämmältä. Käsittääkseni noissa edullisemmissa Jacksoneissa on ihan kohtuu hyvät virityskoneet.
Satula on varmaan yksi heikoimmista lenkeistä lähes kaikissa edullisemmissa kitaroissa, mutta ei sekään ole mitenkään erikoisen huono.
Joskus vuosia sitten kokeilin yhtä melko edullista Intian Jacksonia. Se oli kiinteä tallainen, kahdella humbuckerilla ja minusta hintaisekseen todella hyvä kitara.
Ja minulla on ollut useita custom shop Jacksoneitakin.
 
Jos olisin edullista Jacksonia vailla, niin etsisin jostain tuneomatic tallaisen ja ostaisin sellaisen.