Moi,
Tuli tuossa tänään käytyä kitarakaupoilla, kun pitäisi hommata kakkoskitara keikoille avoimia vireitä varten. Kauppias laittoi Gretschin kiinni Fenderin Princeton Reverbiin ja siitä se ihastuminen alkoi. Nimittäin Fenderin jousikaikuun. Nykyinen vahvarini on Ampegin 15W Jet reissue, johon olen muuten ollut tyytyväinen, mutta kaiun soundi on aika karu. Kuulostaa sellaiselta "jousimaiselta." Fenderin kaiku kuulosti enemmän hallikaikutyyliseltä miedoilla asetuksilla ja se "bojojong" -soundi huusi poissaoloaan.
Mieleen siis heräsi kysymys, että kuinka paljon kaikutankki vaikuttaa siihen soundiin ja kuinka suuri osuus on sillä vahvistustekniikalla, jolla tankkia ajetaan? Maalaisjärki sanoo, että se bojong-klangi tulee nimenomaan kaikutankista. Onko kellään kokemusta miten kaikutankin vaihtaminen pidempään vaikuttaa soundiin? Princetonissa taitaa olla kuitenkin täysimittainen tankki, kun Ampegissa on lyhyempi (käsittääkseni) kaksijousinen tankki. Ajattelin koittaa jos sinne koppaan mahtuisi Accutronicsin type 9 -tankki.
Sitä legendaarista fenderkaikua en toki oleta saavani, muualta kuin legendaarisesta fenderistä, mutta jos johonkin käyttökelpoiseen pääsisi ilman useamman satasen investointia.. Someone once said that life's like a cow, but I don't know how... |
Löytyipäs kiinnostava keskustelun avaus. En ole koskaan modaillut soittokamojani, ihan tehdasasetuksilla olen alkanut räveltämään.
Tuunaileeko porukka miten kitaracombojensa kaikutankkeja? Oletteko olleet tyytyväisiä styrkkarin jousikaikuun vai onko mennyt jouset tai koko tankki vaihtoon?
Mulla on ollut Fender Blues Deluxe 20 vuotta ja olen tykännyt. Jousikaikukin on kiva, mutta emmä siitä saa esim. sellaista Dick Dalea tyyppistä läpsettä... No, juttu on totta kai paljon soittajan käsissä, eikä siinä kamat aina auta. Ja emmä tässä nyt varsinaisesti ole mitään Misirlouta treenaamassa, kunhan vaan pohdin... :-) Krooninen sävelkorvan tulehdus ja ajoittainen rytmitajuttomuustila |
Demo Harrison: Mulla on ollut Fender Blues Deluxe 20 vuotta ja olen tykännyt. Jousikaikukin on kiva, mutta emmä siitä saa esim. sellaista Dick Dalea tyyppistä läpsettä...
Eikä saa varmaan kukaan muukaan. 90-luvun blues deluxe vahvistimien kaiukutankkia ajetaan TL072 operaatiovahvistimella. Myös kaikusignaalin palautus (recovery) on samaisella lutikalla. Hyvä kaiku, ei siinä mitään, mutta ei sillä tosiaan vielä saa Dick Dalea innostumaan. Eikä se siitä modaamallakaan oikein muuksi muutu.
Perinteisten (lue: vanhojen sekä reissue) combojen kaikutankkia ohjaa 12AT7 jossa triodit ovat rinnankytketty. Siitäkään ei saa sitä määrää ohjausta (drive) kaikutankille kuin vaikkapa fenderin erillisestä kaikuboxista (6G15) jossa samaa tehtävää suorittaa 6K6-pentodi, tai myöhemmissä versioissa 6V6-pentodi. Semmoisesta se läpsyntä tulee kun tankkia piiskataan "liian isolla" signaalilla.
Ikävä kyllä nuo erilliset jousikaikulaitteet tuppaavat kovin huonosti sulautumaan moderniin kontekstiin. Ne kun eivät efektilenkissä toimi (ainakaan kovin hyvin), ja usein soittajalla on paljon muutakin efektiä kitaran ja vahvistimen välissä "sotkemassa" pakkaa.
No, juttu on totta kai paljon soittajan käsissä, eikä siinä kamat aina auta. Ja emmä tässä nyt varsinaisesti ole mitään Misirlouta treenaamassa, kunhan vaan pohdin... :-)
Tässä tapauksessa hyvät, eli oikeat kamat kyllä onneksi auttaa paljon. :) |
Värinä
Decadetroll
Demo Harrison