Kitarat: kitarakamat ›

Onko kellään kokemusta/tietoa Zoomin RFX-2000 kaikusimulaattorista? Minulle sitä on kehuttu mutta se, että se on aika halpa ja Zoom-merkkinen vähän epäillyttää. Tarkoituksena olisi saada erittäin hyvä rautalanka-soundi.

Tarkoituksena olisi saada erittäin hyvä rautalanka-soundi.
 
Erittäin hyvään rautalankasoundiin uskoakseni tarvitaan erittäin hyvät originaalivehkeet, jotta sorry, uskoakseni ei simulaattorilla onnistu. Muuta kuin simulaatio.

Erittäin hyvään rautalankasoundiin uskoakseni tarvitaan erittäin hyvät originaalivehkeet
 
Periaatteessa Fox on oikeassa, mutta käytännössä asia on monimutkaisempi. Ruotsalaisen soundeistaan kuulun rautalankabändi Spotnicksin kitaristi (joku Hasse tai Nisse tai jotain) rakensi itse bändilleen kaikki kamat; itse keksittyjä kaikuja, tremoloita ja spesiaaliröhistimiä säästämättä - ja hyvä tuli.
 
Ja hyvästä soundistaan kuuluisa kitaristi Ry Cooder soittaa vanhan kotistereovahvistimen kautta ja parantelee kitaroidensa sustainominaisuuksia tunkemalla ruuviprikkoja tallan alle.
 
Soundistaan kuuluisa Link Wray, rumble- ja surfkitaramusiikin eräs keksijä, pisteli vahvistimensa kaiuttimet rautanaulalla täyteen reikiä, kunnes soundi oli sopivan rohea. Tietysti kaiuttimet myös hajosivat, mutta munakastahan ei voi rikkoa tekemättä munia...
 
Kuuluisa Joe Meek, monen hienon soundin isä, rakensi kaikuhöristimen vanhasta kylpyammeesta, patjanjousista ja levysoittimesta, ja käytti sitä olennaisena osana koko vuosikymmenen "soundin" luoneen Telstar-hitin äänimaisemaa.
 
Soundistaan kuuluisa kitaristi Alvin Lee taas käänsi 335-kitarastaan mikit ylösalaisin, porasi keskelle kitaraa telecasterin mikin ja otti signaalin vahvistimeensa vanhan Wem-combon kaiuttimen johdoista. Luonnollisesti molemmat vahvistimet syttyivät tuleen joka toinen ilta, mutta soundihan oli siinä.
 
Krhm... tavallaan yritän siis sanoa, että tie "täydelliseen soundiin" voi kulkea montaa reittiä. Lista edellisten kaltaisista pellepelottomista on loputon. Viimein kuitenkin olemme samassa tilanteessa kuin Alvin Lee, kun hän päätti poiketa Les Paulin kotona kertomassa ihailustaan tuota samannimisen kitaran, moniraitaäänityksen ja monen muun asian keksijää kohtaan.
 
Alvin: "Kop kop. Hei, minä olen..."
Les Paul: "Kyllä mä tiedän kuka sä olet. Eräät yrittää keksiä 20 vuotta täydellistä kitaraa, ja sitten tulee joku märkäkorva jolppi, purkaa sen paloiksi, kokoaa kaiken väärin ja sanoo 'nyt se on hyvä'. Mä todella tiedän, kuka sä olet, märkäkorva. Hyvästi!"
Alvin: "..?"
 
Soundi on kumminkin sormissa. Laitteet on vain mauste. Jos kitara ei kuulosta sinällään, ilman mitään, sun käsissäs siltä että soundi on viime silausta vailla siinä, ei se kuulosta millään laitteellakaan. Jos taas on toisin - kannattaa kokeilla ihan mitä vaan - mistäs sen koskaan tietää.
 
(Todennäköisemmin laitteet kumminkin kuulostaa hauskemmilta jos niitä käyttää jotenkin väärin...)
;-)

Totta toki tarkoitin että "ei ainoastaan laitteilla", hieman nopeasti tuli tuo postaus paiskattua. Niinku Kivi sanoi, ja täällä usein on todettu, ei ne laitteet yksistään soi vaikka olis mitkä. =)
Lähinnä alkuperäiseen kysymykseen viittasin (onhan täällä gaziljoona kertaa kysytty tyyliin "kuinka saan xx:n soundin?") kun koitin todistella ettei ole olemassakaan sellaista kuin "instant se-ja-se soundisimulaattori". Toki minäkin voin tsekkailla esim. Warren Zevon- setuppia ynnä kierrellä, ostella/lainailla vastaavat kamat TAI mallinnuspuolelta etsiskellä - mutta voi! Enmäosaa "Warren Zevonitella" Ankaralla harjoittelulla saattaisi ehkä vuodessa päästä likelle - mutta kuka kaipaa huonoa Warren Zevon-kopiota? Kyllä se on parempi hakea se oma soundi ja oma tyyli ja siltä pohjalta treenitellä, vaikutteita toki saa ottaa vaikka keneltä mutta niistä pitäis "jalostaa" se oma juttu. Älkää kuitenkaa - mikäli sattuis olemaan 335:nen tahi vastaava - ihan tuommoisia modauksia tehkö. Tosin Alvinilla oli ymmärtääkseni niitä muutama. Ja on varmaan vieläkin, vaikka nykyään baaria pitää epsanjassa. Kuulemma. :)

mutta munakastahan ei voi rikkoa tekemättä munia...
 
Eeh no, onhan se toisaalta näinkin...
 
(Todennäköisemmin laitteet kumminkin kuulostaa hauskemmilta jos niitä käyttää jotenkin väärin...)
;-)
 
Onko se edes "väärin", jos käyttää jotain laitetta eri lailla kuin miten sen keksijä on alunperin ajatellut? No tietysti jotain saattaa hajota, mutta noin muuten on mielestäni joskus erittäin tervetullutta hylätä olemassaolevat käsitykset ja oletukset. Esimerkiksi sen yhden wah-demopätkän perusteella wahille suunniteltiin alunperin vallan toisenlaista käyttöä, kuin mihin olemme tottuneet.
 
Tai mitä olisimmekaan menettäneet, jos ei joku joskus aikoinaan olisi työntänyt sormiaan väärään paikkaan ja tullut hidastaneeksi kelanauhurin toista kelaa...
 
Njoo, ohi aiheesta meni taas aika rankasti. Mutta alkuperäiseen kysymykseen liittyen - olen kyllä kanssa vähän samoilla linjoilla, että mallinnus on aina vain mallinnus, jäljennös joka saattaa päästä lähelle muttei koskaan ole sama asia.

Onko kellään kokemusta/tietoa Zoomin RFX-2000 kaikusimulaattorista? Minulle sitä on kehuttu mutta se, että se on aika halpa ja Zoom-merkkinen vähän epäillyttää. Tarkoituksena olisi saada erittäin hyvä rautalanka-soundi.
 
Itselläni on käytössä kyseinen laite (EFTP) ja onpa ollu keikallakin käytössä. Hintaansa nähden ihan kelpo laite ja Echolandin kautta tulevissa on myös tämä Pearl Echo Orbitin kuutos ohjelmakin mukana. Muitakin hyviä nauhakaiku imitaatioita on mukana mm. Echomatic 2 ohjelmia ym...
Laite on valmistettu Japanissa jos se nyt jotain vakuuttaa;-)))
 
Mut jos haet "erittäin hyvää" rautalanka-soundia niin silloin sun täytyy hommata oikea nauhakaiku!
 
Zoomikin imitoi hyvin, mut kyllä se häviää oikealle nauhakaiulle... Jos olet joskus kokeillut oikeaa nauhakaikua, niin tiedät mitä osaa soundista/äänestä kuunnella jolloin on helppo erottaa imitaatio oikeasta.
 
Hmm. vakavaa asiaa.... Kuitenkin itsekkin käytän Amtechia/Zoomia keikoilla helpon roudauksen ja huoltovapaan toiminnan takia....
 
Terv. Corba
www.the-legends.org