Kitarat: kitarakamat ›

valistakaa mua. kysymys näkyy otsikossa

En ole putkiexpertti mutta lähinnä se tarkoittaa teknistä ratkaisua rakenteessa. Se ei tarkoita että A-luokka on paras ja laadukkain. Voisikohan sitä verrata että autoja on neli, etu- ja takavetoisia niin putkihärpäköitä on sitten A ja AB tms.

Google väittää näin:
 
In Class A, a single output device is asked to produce the entire waveform, both positive and negative swings. This makes the output device work the entire time, keeping it 'on' and creating a lot of heat as a by-product, but it also keeps the output in a constant thermal state, providing more linear results.

hyvin vastattu saatanan pelle.
 
Sulle ja muille tiedoksi mitä a-luokalla meinataan.
 
Vahvistimien kummatkin päätteet ovat koko ajan johtavassa tilassa ja niistä virtaa läpi koko ajan virtaa. Virta vaihtelee musiikkisignaalin mukaan ja osa virrasta kulkeutuu kaiutinelementille. A-luokan vahvistimella saavutetaan pieni särötaso ja yksinkertainen rakenne, hyötysuhde on heikko, mistä johtuen A-luokan vahvistin lämpenee runsaasti. Harvemmin yli 100 W puhtaita A-luokkavahvistimia näkee ja 100 Watin vahvistimissa on todella reippaat jäähdytysrivat... Sillee.
 
Tai ei aivan, mutta ton tapaista.

-----------

Joku pro voisi kertoa onko tuo Goldfingerin juttu ihan bullshittiä vai näyttääkö se vain siltä. Tuosta: http://www.aikenamps.com/ClassA.htm löytyy jotain asiaa A/AB -asetelmasta.

valistakaa mua. kysymys näkyy otsikossa
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=22287
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=36580

Joku pro voisi kertoa onko tuo Goldfingerin juttu ihan bullshittiä vai näyttääkö se vain siltä. Tuosta: http://www.aikenamps.com/ClassA.htm löytyy jotain asiaa A/AB -asetelmasta.
 
Ei se musta näytä yhtään bullshitiltä. Juurikin noinhan se menee, joskin "kummatkin päätteet" on vähän epätäsmällinen ilmaus, koska pääteputkiahan siellä voi olla 1, 2, tai vaikka 6. A-luokassa siis. AB-luokassa putket toimii pareittain.
 
Edit: Tai ei näköjään välttämättä sittenkään. Mutta yleensä joo.

Ei se musta näytä yhtään bullshitiltä.
 
Niin no. Varsinaisesti siinä ei sanota, että miten se A-luokka eroaa AB-luokasta. Ja mikä on "johtava tila"?

Niin no. Varsinaisesti siinä ei sanota, että miten se A-luokka eroaa AB-luokasta. Ja mikä on "johtava tila"?
 
Joo ja jos aihe todella oikeasti kiinnostaa niin ei ole suurikaan vaiva ottaa itse selville minkälainen on A-luokan peli ja miten se mahdollisesti eroaa AB-luokan laitteesta.

Joo ja jos aihe todella oikeasti kiinnostaa niin ei ole suurikaan vaiva ottaa itse selville minkälainen on A-luokan peli ja miten se mahdollisesti eroaa AB-luokan laitteesta.
 
Tai jos todella tietää, mikä tuo ero on, niin ei ole varmaan suuri vaivaa täällä selittää se jollekin, joka ei tiedä, sen sijaan että höpisee joutavia?

Tai jos todella tietää, mikä tuo ero on, niin ei ole varmaan suuri vaivaa täällä selittää se jollekin, joka ei tiedä, sen sijaan että höpisee joutavia?
 
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/vahvistin.html
 
Kannattaa varmaan opiskella vähän vahvistimien ja etenkin putkivahvistimien tekniikkaa, niin noi selitykset voi sisäistää helpommin.
 
Jees, sorry ei tässä ole tarkoitus aloittaa mitään sotaa. Krapulapäivä...

Kannattaa varmaan opiskella vähän vahvistimien ja etenkin putkivahvistimien tekniikkaa, niin noi selitykset voi sisäistää helpommin.
 
Tuo postaamasi linkki on minusta hieman huono tähän yhteyteen, kun siellä puhutaan hifi-transistorivahvistimista, ja tässä ketjussa taas kitarakäyttöön tarkoitetuista putkivahvareista.
 
Toisekseen, sinä et kyllä selvittänyt miten A ja A/B -vahvistin eroaa. Sanoit vain, että A-luokan vehje tuottaa enemmän lämpöä kuin A/B.

en kykene ymmärrettävästi selvittämään sitä, joku joka on todellinen asiantuntija saa jatkaa.

Tuo postaamasi linkki on minusta hieman huono tähän yhteyteen, kun siellä puhutaan hifi-transistorivahvistimista, ja tässä ketjussa taas kitarakäyttöön tarkoitetuista putkivahvareista.
 
Toimintaperiaate on kuitenkin sama. (A-luokan vahvistinpiirejähän käytetään ed. mainittujen lisäksi mm. monissa laadukkaissa mikkietusissa.)
 
Muistelen jonkun joskus luonnehtineen A:n ja AB:n eroa suunnilleen niin, että A-luokan vehkeessä sama putki/transistori vetää ja työntää koko ajan, AB:ssä on kummallakin puolella oma putki tai transistori vetämässä ja työntämässä niin, että vuoronvaihto tapahtuu siinä aallon nollakohdan tietämissä.

Vahvistimen vahvistamassa signaalissa voidaan nähdä olevan kaksi puolijaksoa. Yhden puolijakson aikana aalto kulkee "ylöspäin", seuraavan aikana taas "alaspäin". Sähkökitaran mikrofoni esimerkiksi tuottaa positiivista tai negatiivista jännitettä, riippuen siitä liikkuuko kieli mikrofonin magneetteja kohti vai niistä poispäin, ja kun kieli värähtelee edestakaisin niin mikrofoni tuottaa aaltoa joka on aina vuorotellen positiivinen ja negatiivinen.
 
Vahvistimien luokat A, B ja AB ym. kertovat siitä miten vahvistimet käsittelevät näitä aallon puolijaksoja.
 
B-luokan vahvistimessa on kaksi puolta. Toinen puoli vahvistaa positiiviset puolijaksot ja toinen negatiiviset. Kun signaali on pelkkää nollaa niin kumpikaan puoli ei ole toiminnassa, eli jos kitaraa ei soiteta niin vahvistimen ulostulossa on nolla volttia.
 
A-luokan vahvistimessa vahvistin on koko ajan "puoliksi täysillä", eli vaikka kitaraa ei soita niin vahvistimen ulostulossa on silti puolet vahvistimen maksimijännitteestä.
Jos maks. jännite on vaikka 100V (volttia), niin vaikka kitaraa ei soita, on vahvistimen ulostulossa silti 50V. Kun kitarasta tulee signaali, niin positiivisen puolijakson aikana jännite kohoaa suuremmaksi kuin 50V ja negatiivisen puolijakson aikana jännite laskee pienemmäksi kuin 50V.
 
A-luokan vahvistin tuottaa enemmän lämpöä kuin B-luokan vahvistin koska se käy koko ajan "puolella teholla" vaikka se olisikin ihan hiljaa, kun B-luokan vahvistin kuluttaa tehoa vain silloin kun se vahvistaa signaalia.
 
B-luokan vahvistimissa on ongelmana "nollakohta", eli kohta jossa vahvistin "vaihtaa puolta". Kun aallon positiivinen puolijakso tulee nollakohtaan ja alkaa negatiivinen puolijakso niin vahvistimen positiivinen puoli lakkaa toimimasta ja negatiivinen puoli alkaa toimia, mutta käytännössä vahvistimet eivät toimi näin täydellisesti. Oikeassa B-luokan vahvistimessa nollakohdassa on pieni "siirtymäalue" jonka aikana kumpikaan puoli ei ole toiminnassa, ja tästä seuraa signaalin vääristyminen koska nollakohdassa signaalista leikkautuu pala pois (engl. crossover distortion).
Jos signaali on niin heikko että kummankaan puolijakson jännite ei ylitä tätä "siirtymäaluetta" niin signaali ei tule ulos vahvistimesta ollenkaan!
 
A-luokan lämmönhukkaa ja B-luokan vääristymistä vastaan käytetään vahvistimissa usein ns. AB-luokkaa, joka on yhdistelmä molemmista. Nollakohdan lähellä, pienemmillä tehoilla, vahvistin toimii A-luokassa ja siirtymäalueen ylittävillä suuremmilla jännitteillä ja suuremmilla tehoilla B-luokassa.

Nollakohdan lähellä, pienemmillä tehoilla, vahvistin toimii A-luokassa ja siirtymäalueen ylittävillä suuremmilla jännitteillä ja suuremmilla tehoilla B-luokassa.
 
Liittyykö tuo jotenkin biasointiin, eli että putkelle jää vähän pelivaraa sinne "väärällekin" puolelle, kun hilan jännite on vähän eri kuin katodin?