Kitarat: kitarakamat ›

En löytänyt, että juuri tästä aiheesta olisi käyty aiempia keskusteluja joten aloitan sen nyt. Olen seurannut useiden kitaristien soittoa konserteissa, jameissa jne. ja olen huomannut, että yhä useampi kitaristi soittelee nykyisin Strato-mallisella kitaralla - joko aidolla Fenkulla tai jonkin muun valmistajan versiolla. Esimerkiksi London Pubin jameissa valtaosa lavalle nousevista soittajista soittaa Strato-mallisella kitaralla. Olen käynyt jameissa joka kerta maaliskuun alusta lähtien ja huomannut, että muut kuin Stratot ovat kohtalaisen harvinaisia. Esimerkiksi Les Pauleja on ollut jameissa yllättävänkin vähän ottaen huomioon ko. kitaramallin erinomaisen soveltuvuuden bluesin soittoon. Oma lukunsa ovat heavy-kepit esim. Jacksonit, jollaisia en ole nähnyt ainuttakaan käymissäni jameissa. Mistähän uskotte Muusikoiden.nettiläiset Strato-mallisten kitaroiden suuren suosion johtuvan? Oma selitykseni on, että Stratoa on todella mukava soittaa nimenomaan sen muotoilun vuoksi. Straton muotoilu on ainakin minun kohdallani osoittautunut ylivoimaisesti parhaaksi soittomukavuuden kannalta. Lisäksi minun käteeni Straton kaula sopii parhaiten tähän mennessä kokeilemistani kitaroista. Uskon, että ainakin osalla Straton valinneista soittajista on samanlaisia kokemuksia kuin itselläni. Olisi kiva kuulla toisten Stratojen nimeen vannovien soittajien mielipiteitä ja ajatuksia. Kiitokset etukäteen mahdollisista vastauksistanne.

Straton muoto on ehdottomasti se yksi syy miksi tykkään niistä niin paljon(vaikka ei itselläni tällä hetkellä Stratoa olekaan). Strato on mulle myös aika helppo soittaa.
Ja uskoisin sen soundin myös olevan aika suuri tekijä. Strato kun kuitenkin on erittäin monipuolinen kitara ja sen saa taivutettua helposti useampaan tyyliin. Kun mä meen ekaa kertaa johonkin soittamaan joittenkin heppujen kanssa, tietämättä sen suuremmin mistä hommassa on kyse, tai sitten ihan muuten vain jammailemaan niin strato tai vastaava on mulla se ykkösvalinta. Sen jälkeen jos homma jatkuu niin voi katsoa jotain mikä sopii hommaan paremmin.
 
Stratot vaan on. Hiton hyviä :)

Kai se on tottumiskysymyskin, itse en osaa sanoa että onko strato joka paikkaan parempi kuin lespauli, hyviä soittajia löytysiä kummastakin tallista.

Sratossa pidän sen monipuolisuudesta ja siitä että mikkivalitsin + potikat löytyy sieltä mistä pitääkin. Kyllä Leo oli aikaansa edellä kun straton kekkasi.

silloin kun sähköistetty kitara rock tuli muotiin Fenderilla oli johtava markkina-asema silloisen hyvyytensä takia ja kaikki käyttivät silloin tätä. status on säilynyt....

Stratojen saatavuus on hyvä, samoin koteloiden ym.
 
Kitara on varsin monipuolinen, kaunis, hyvin muotoiltu ja kevyt. Sillä voi soitella musaa hevistä humppaan.
 
Kaula on mahtava, mieluummin otan strato-tyylisen kaulan kuin vaikka Ibanez tai Gibson.

Onko kukaan ikään miettinyt sitä vaikutusta kun nuorempana on ihaillut jotain kitaristia jolla on strato, niin sitä alitajuisesti sitten alkaa pitämään siitä.. Alitajunnassa voi myös olla semmoinenkin ajatus et ku sen straton laittaa niin itsestäkin tulee "stara"..
 
Itsekkin pidän stratosta ja kyllä joskus laitan, sehän on vähän niinku must have laitos. Enemmän kuitenkin pidän ESP:istä ja Jaskoista :)

Mun mielestä single-cutit on jotenkin nätimpiä. Lienen tyhmä.

Mun mielestä single-cutit on jotenkin nätimpiä. Lienen tyhmä.
 
Eekäkö sulla on vaan toisenlainen näkemys.. Taas jälleen on todettava, jotta kummallista ku nuo viisköt vuotta sitten konstruoidut runkomallit, Strat tuli just tänä vuonna tuohon ikään, ne kaks vanhempaahan on Tele ja LP, on vieläkin noin toimivia...
Senpä vuoksi noita on eri malleja, ja vieläpä eri skaaloja, että kaikki löytäis sen ittelleen mieleisimmän..=)

Niinno, eiköhän kaikki tarvittava ole jo sanottu.
 
En usko, että Jimi Hendrixin, Hank Marvinen, Claptonin, Jeff Beckin tai vaikka J. Granön straton käyttö yhtään haittasi sen suosiota. Ja ehkä juuri näistä syistä se on edelleen kovinkin suosittu. Ja jatkuvasti näitä stratosoittajia tulee lisää; em. henkilöiden jälkeen tulivat Yngwie Malmsteen, SRV, Tom DeLonge... näitähän riittää palio. Ite pidän sen ulkonäöstä, ergonomiasta, soundista ja saatavuudesta.

Hmm.. Mulle syynä straton suosimiseen on sen kaunis ulkomuoto, sillä on mukava soittaa- muotoilu, kaula just minun kätöselle yms... Kyllä minä jotenkin siihen olen ihastunut. Vaikka tosin monia muitakin kitaroita pidän straton vertaisena niin esim. minun oma strato vaan on minun näkönen...

Minä olen enemmän puoliakustisten ystävä, jos bluesia soitetaan, mutta kyllähän tuo strato on myöskin tuohon lajiin erittäin pätevä soitin. Veikkaisin, että muotoilulla ja saatavuudella (ts. hyviä stratoja, kopioita tai ei, saa kohtuuhintaan) on osansa suosioon, kuten tietysti silläkin, että kaiken maailman SRV:t ja Claptonit ovat niillä soitelleet.

Monet myös aloittavat kitaransoiton strato-mallisella kepillä, ja tottuvat siihen.

Straton saundi on tietty ainutlaatuinen ja mielestäni jäljittelemätön.

Yksi Straton hyvä puoli on myös helppo modifioitavuus - sehän oli oikeastaan modulaarinen kitara ennen kuin sanaa oli keksittykään. Joten mallista on joko tehtaan helppo tehdä eri musiikkityyleihin sopivia variaatioita tai soittajien modifioida niitä itse. Joten se taipuu helposti moneen.

Nooh, strato on vähän semmonen "perussähkökitara".

itse taas en pidä yhtään semmosista originaali straton näkösistä kitaroista. Jos pitäisi rumin kitara sanoa niin se olisi strato. Toki soitettavuus on huippuluokkaa sitten vastapainoksi.
 
EDIT: Nooh, strato on vähän semmonen "perussähkökitara". tuokin vielä päälle, siitä on jotenkin tullu semmonen halppisfiilis.

EDIT: tuokin vielä päälle, siitä on jotenkin tullu semmonen halppisfiilis.
 
Eipä tule hyvästä stratosta mitään halppisfiilistä.
 
Mä saan henk koht eniten kiksejä straton soundeista, toisaalta pitää tottakai olla vastapainoksi lespa. Niillä pärjää ja niistä saa ne klassiset sähkissoundit jotka mua miellyttää. Kyllä strato mulle on silti se juttu. Stratikoilla tulee eniten soiteltua ja useimmiten stratoa raahaan mukanani.

Eipä tule hyvästä stratosta mitään halppisfiilistä.
 
Ei kun siis on oppinu tuntemaan stratot halppiskitaroina kun niitä joka tuutista syydetään, kopioita siis.

itse taas en pidä yhtään semmosista originaali straton näkösistä kitaroista. Jos pitäisi rumin kitara sanoa niin se olisi strato. Toki soitettavuus on huippuluokkaa sitten vastapainoksi.
 
Ja tuo sinun helvetin ruma oksennuksenvärinen ibanez-hirviökö on parempi?
 
Haluaisin kuulla parin muunkin mielipiteen tästä, esim Juccizen.

Niinno.. Kuten härski tossa jo mainitsikin ni eiköhän tässä ne kaikki jo ole tullutkin. Mutta en pidä sitä mitenkään suurena vaikuttimena, että se ja se soittaa stratolla. Eiköhän se ole makuasia. Kyllä mäkin soittelin joskus kaverin Gibsonin Explorerilla, jolla oli helvetin hyvä soittaa (itseasiassa parhaita mitä olen koskaan soittanut), mutta joka taas on niin hemmetin ruma (ei herneitä nenään kiitos) niin en silti ole kiinnostunut siitä mallista.
Itse aloittelin (ehh) williamsilla joka on strato kopio, sen jälkeen siirryin Krameriin, joka myös on tuntumaltaan ja muodoiltaan kuin strato. Tätänykyä mulla on pari Ibanezia, jotka loppujen lopuksi on Straton kopioita nekin. Noh soitettavuudessa ja soundissa on eroja mutta noin hieman yleistäen. Niin ja löytyyhän se oikea stratokin tietysti. Mutta se on vaan se simppeli perus malli ja muoto ja sen (aidon) straton muunneltavuus ja soundi varmaan mitkä vaikuttaa siihen suosioon.
Se vaan on niin hyvä. Tosin ei mun paras :)