Kitarat: kitarakamat ›

Mistä johtuu sävelten ylävireisyys satulan lähettyvillä? Mielestäni tämän huomaan parhaiten G kielestä. Jos G kielen laittaa vireeseen esimerkiksi mittarilla, niin toisessa välissä oleva A on ylävireinen. Ylävireisyys häviää sitten myöhemmissä kohdissa (esimerkiksi väleistä 4-12). Sinänsä olen kyllä laittanut kitaroissa intonaation aina kohdalleen, mutta tämmöisen ylävireisyysjutun olen havainnut kaikissa kitaroissani ainakin jossain määrin. Onko kyse siis kitaroiden ominaisuudesta vai onko minulle sattunut vain epätarkempia kitaroita? Tarvittaessa olen vähentänyt ylävireisyydestä johtuvaa epävireisyyttä esimerkiksi G kielellä siten, että olen virittänyt sen vapaana hieman alle G:n. Onko tälle ylävireisyys asialle tehtävissä jotain? Voisin kuvitella, että matalammat nauhat voisivat auttaa (ehkä), mutta olisiko teillä mielessä muita konsteja.

Liian korkea satula, kielet venyvät alas painaessa.

Näin on. Tehtaan jäljiltä satulan uriin jätetään hieman viilausvaraa.
 
G-kieli on kyllä yleensäkin herkkä menemään ylävireeseen nauhaa vasten painettaessa, jotkut tosiaan tahallaan jättävät sen aavistuksen verran alavireeseen.

play: Onko tälle ylävireisyys asialle tehtävissä jotain?
 
1) Satulan nauhaurien viilaaminen niin lähelle nauhoja kuin mahdollista.
2) Satulan vaihtaminen ns. kompensoituun satulaan.

Ja toisekseen, jos kieliä "painaa ihan v-tusti", niin ei liene välttämättä aina vireessä. Toki riippuu miten hyvin intonaatio on kohdallaan, mutta "tatsikin" vaikuttaa vireeseen. Satulan liepeillä on kyllä varmaan kyse juurikin liian korkeasta satulasta/kieliurasta satulassa.

Kiitoksia oikein paljon kaikille vinkeistä. Jatkokysymyksenä tuli mieleen, että millä olisi parasta viilata noita satulan uria alemmaksi (viila, hiekkapaperi...). Onko siinä hommassa jotain sellaista, mikä olisi hyvä tietää? Vai mennäänkö ihan vain maalaisjärjellä. Toisaalta olisi kyllä mielenkiintoista kuulla kokemuksia noista kompensoiduista satuloistakin. Onko ollut toimiva ratkaisu?

play: Kiitoksia oikein paljon kaikille vinkeistä. Jatkokysymyksenä tuli mieleen, että millä olisi parasta viilata noita satulan uria alemmaksi (viila, hiekkapaperi...). Onko siinä hommassa jotain sellaista, mikä olisi hyvä tietää? Vai mennäänkö ihan vain maalaisjärjellä.
 
Satulaviiloilla, ja on siinä aika paljonkin kaikenlaista tiedettävää.

Ja sitten kun urasta tulee liian syvä, sen voi korjata pikaliiman ja ruokasoodan seoksella.

Kefiiri: Ja sitten kun urasta tulee liian syvä, sen voi korjata pikaliiman ja ruokasoodan seoksella.
 
Ja kieli liukuu niin kuin ehjässä satulassa?

play: Kiitoksia oikein paljon kaikille vinkeistä. Jatkokysymyksenä tuli mieleen, että millä olisi parasta viilata noita satulan uria alemmaksi (viila, hiekkapaperi...). Onko siinä hommassa jotain sellaista, mikä olisi hyvä tietää? Vai mennäänkö ihan vain maalaisjärjellä. Toisaalta olisi kyllä mielenkiintoista kuulla kokemuksia noista kompensoiduista satuloistakin. Onko ollut toimiva ratkaisu?
 
Jos ei tiedä, mitä pitää tehdä, parempi viedä soitinkorjaajalle. Uran pohjan oikea muoto on myös kriittinen vireisyyden kannalta. Ja ensin on säädettävä kaulan notko optimiin, koska sekin vaikuttaa kieleten korkeuteen. Ammattimies hoitaa homman vartissa, joten kannattaa maksaa.

play: Kiitoksia oikein paljon kaikille vinkeistä. Jatkokysymyksenä tuli mieleen, että millä olisi parasta viilata noita satulan uria alemmaksi (viila, hiekkapaperi...). Onko siinä hommassa jotain sellaista, mikä olisi hyvä tietää? Vai mennäänkö ihan vain maalaisjärjellä. Toisaalta olisi kyllä mielenkiintoista kuulla kokemuksia noista kompensoiduista satuloistakin. Onko ollut toimiva ratkaisu?
 
Satulaviila on paras kuten tuossa todettiinkin, mutta onhan tuota porukat itse askarrelleet neulaviiloilla tai askarrelleet rakotulkkiin reunaan jotain pientä sahalaitaa, tms. niillä hommasta ei noin niinkuin pääpiirteittäin tule hyvää, mutta en minä voi tietää minkälainen tekijä olet tiedä vaikka sinä osaisit. Kieliuran kohdalla on hyvä tietää, että se uran muoto on oikea eli neulaviilon ongelma on että uran profiilista tulee v- muotoinen jolloin kieli helposti jumittaa satulaan kun pyrkii kohti uran pohjaa jonne ei siis lopultakaan siinä tapauksessa mahdu. Toinen tiedettävä asia on säilyttää uron suunta, mutta se ei ole ongelma kun siinä on se vanha ura jota vain syvennät. Sitten tietenkin että se uran paksuus yleensäkin vastaa kielen paksuutta. uran pohjan kulma pitää olla sellainen että kieli lepää heti satulan takalaidasta alkaen että ei se intonaatio heilahda negatiiviseen suuntaan. Niin ja tietenkin se viila saisi olla riittävän hieno että urasta ei tulisi pinnaltaan niin karhea että kieli takeltelee siihen. Tietenkin sen uran pinnan voi viimeistellä jollakin hienolla hiomatahnalla tai hiekkapaperilla jonka kiertää vaikka rakotulkin päälle. Kaikki riippuu lopultakin satulan materiaalin kovuudesta. Jos se on jotakin pehmeää muovia, se on vähän helpommin työstettävä, mutta ei sitten ole muutenkana satulana mikään kaksinen. Jos se taas on asiallisen kova, niin se on hankala työstää ja vaatii paremmat työkalut.
 
Itse olen joskus ratkaissut tuon ongelman niin, ettäolen napauttanut satulan irti ja hionut sitä matalammaksi pohjastaan. Se on ihan toimiva ratkaisu, koska saa madallettua ilman että pilaa kieliuria. Siinä on vain se huono puoli, että kaikki kielet madaltuu ei voi madaltaa vain yhtä kieltä. Pohjan hiomisen vaaranpaikat on siinä, että hiomapinta pitää urittää säilyttää sellaisena, että satula edelleen lepää satulauran pohjaa vasten mahdollisimman isolta pinta-alaltaan ja sitten se on syytä saada myös niin tasaiseksi, että satula säilyttää suuntansa eli ei kallistu mihinkään suuntaan jolloin intonaatia jne. homma menee haastavaksi jos satulauran pohja on radiuksen muotoinen ja satula samoin (kuten fendereissä on monesti asian laita).
 
Sanoisin, että kaikkein pienin riesa kun vie suoraan kitarateknikolle sen satulan trimmattavaksi/vaihdettavaksi, mutta ei siitä mitään vahinkoa ole jos haluaa itse ensin kokeilla kyllä se kitarateknikko sen fiksaa kuosiin jos et itse onnistu, mutta ainahan saatat onnistuakin. Satula on pikkuruinen osa joka näyttää yksinkertaiselta, mutta se on tärkeä ja yllättävän kinkkinen.

hallu: Itse olen joskus ratkaissut tuon ongelman niin, ettäolen napauttanut satulan irti ja hionut sitä matalammaksi pohjastaan. Se on ihan toimiva ratkaisu, koska saa madallettua ilman että pitää kieliuria.
 
Jep. Tämä on varmin tapa jos pitää pudottaa kaikkia kieliä. Työntömitta on hyvä apu. Ottaa päistä korkeusmitat paperille. Sitten hioo satulan pohjaa esim leveän viilan tai jollain tasolla olevan hiekkapaperin päällä. Ottaa välillä kontrollimittoja ja vaikka käyttää kitarassa satulaa kielten kanssa oikeassa vireessä paikallaan ja kokeilee. Näin toimien on vaikeampaa mennä pieleen, toki mahdollista sekin. Jos on arvosoitin niin itse hankkisin kompensoidun satulan ja käyttäisin ammattilaisen asennusta.

LaMotta: Ja kieli liukuu niin kuin ehjässä satulassa?
 
Lienee sanomattakin selvää että se ura viilataan uudestaan.

Jeszse: Lienee sanomattakin selvää että se ura viilataan uudestaan.
 
On. Mutta onko se liukuominaisuuksiltaan sama? Ei ole omaa kokemusta tuollaisesta sätöstelystä.

LaMotta: On. Mutta onko se liukuominaisuuksiltaan sama? Ei ole omaa kokemusta tuollaisesta sätöstelystä.
 
Mulla eiole kokemusta, mutta luulisin sen riippuvan satulan materiaalista. Nykyisin kun on kaikenlaisia liukuvista materiaaleista valmistettuja satuloita, niin ehkä se ei ihan samalla tavalla liu jos materiaaleja muuttaa, mutta varmaan perus muovi tai luu tallassa voisi kuvitella toimivan ja olen minä tuota konstia kuullut käytettävän, vaikka en itse olekaan käyttänyt. Liukuominaisuuksia parantamiseen olen kylläkin käyttänyt satulakastiketta ja se on kyllä tällä taholla hyväksi todettu, myös Carvin kitaran grafiittisatulassa kastike paransi vielä satulan liukua ja siinä kun oli lukkovirittimetkin niin enpä ole toista niin hyvin vireenpitävää kampikitaraa soitellutkaan.

hallu: Liukuominaisuuksia parantamiseen olen kylläkin käyttänyt satulakastiketta ja se on kyllä tällä taholla hyväksi todettu, myös Carvin kitaran grafiittisatulassa kastike paransi vielä satulan liukua ja siinä kun oli lukkovirittimetkin niin enpä ole toista niin hyvin vireenpitävää kampikitaraa soitellutkaan.
 
Onko tuo kastike joku valmis tuote? Pitäisi itsekin kokeilla vaikkei omien kitaroiden kanssa mitään suuria vireongelmia ole edes maltillisen tremolon käytön kanssa.

LaMotta: Onko tuo kastike joku valmis tuote? Pitäisi itsekin kokeilla vaikkei omien kitaroiden kanssa mitään suuria vireongelmia ole edes maltillisen tremolon käytön kanssa.
 
https://www.thomann.de/fi/big_bends_nut_sauce.htm

LaMotta: On. Mutta onko se liukuominaisuuksiltaan sama? Ei ole omaa kokemusta tuollaisesta sätöstelystä.
 
Ei se tietty ihan yksi yhteen ole, mutta aivan toimiva pikafiksaus. Kovat jätkät viilaa bassoviilalla uraan kunnolla kokoa ja veistelee ja liimaa sinne täydellisesti istuvan luunpalan. Pari kertaa oon niinki tehny, se se on yhtä hommaa.

zedder: https://www.thomann.de/fi/big_bends_nut_sauce.htm
 
Jep tätäpää juurikin. Tää teflontökötti toimii paremmin kuin huulirasva, joka sekinona parempi kuin joku lyijykynä.

LaMotta: Ja kieli liukuu niin kuin ehjässä satulassa?
 
Jopa paremmin, jos alkuperäinen satula on ämpärimuovia. Yllättävän kovaksi se patenttipöperö kuivuu.