Kitarat: kitarakamat ›

Onko kokemusta Gibson Firebird kitaroista (tai rakenteellisesti vastaavista kopioista)? Mitä pidät? Millainen saundi verrattuna esimerkiksi Exploreriin? Onko kaulapainoinen? Kiitoksia.

Onko kokemusta Gibson Firebird kitaroista (tai rakenteellisesti vastaavista kopioista)? Mitä pidät? Millainen saundi verrattuna esimerkiksi Exploreriin? Onko kaulapainoinen? Kiitoksia.
 
Muuta en osaa sanoa kuin että ovat kaulapainosia. Itsekkin olen tommosesta haaveillut.

Mun mielestä Firebird on ruma. Bassona paljon parempi, vaikkakin basso onkin Thunderbird. Muttamutta... soundi oli aika roch, mitä testaisin Kitarapajalla. Muuten en siitä tykännyt yhtään, kaula tönkön tuntuinen, kaulapainoinen paska, ruma, ruma ja ruma. En ostais.

Tuttuni kuvaili saundia niin että "se on vähän kuin Staraton ja Les Paulin puolesta välistä".

Minä soittelen Epiphonen Firebirdillä. Sen soundi muistuttaa minusta Les Paulia. Firebirdillä taittuu hyvin Led Zeppelinit sun muut Les Paulilla soitetut jutut. Epiphone Firebird on minusta vähintäänkin kohtuullinen Les Paul-korvike. Tosin soittelisin ehkä mielummin aidolla Les Paulilla jos minulla sellainen olisi, mutta tällä hetkellä olen täysin tyytyväinen Firebirdiini.

Tuttuni kuvaili saundia niin että "se on vähän kuin Staraton ja Les Paulin puolesta välistä".
 
Suurin piirtein totta, kokemusta on mutta hyödyttääkö sitä jakaa kun kommentit on mitä on.. yhdelle sopii mutta sitä en tiedä sitten mitä threadin aloittaja siitä tykkää. Näppärän kokoinen se ei ole, hivenen kaulapainoinen kylläkin koska ohutrunkoinen ja pitkäkaulainen on se. Paskana en kyllä pitäis. Jotkut tykkää, jotkut ei. Les Paulia siitä ei juuri saa koska siinä on omanlaisensa humbukkerit, vastaavat lähinnä Gibsonin Baby-Humbukkereita mutta keski- yläkorostusta on enemmän. Epiphoneista en tiedä, lankomiehellä on Epin Firebird seiska mutta en oo sitä niinkään huolella tyypännyt. Threadihan käsitteli Gibsonin tulilintuja...

Ainakin Thunderbird-basso on kaulapainoinen. Mutta olisihan semmoinen Firebird hienon näköinen.

Kiitoksia mielipiteistä. Nimenomaan kiinnostikin kuulla, että onko Gibsoninkin Firebird kaulapainoinen niinkuin monet kopiot. Kaulapainoisuus ei ole hyvä juttu, mutta saahan sitä jonkin verran korjattua hyvällä hihnalla... Saundinsa puolesta se on varmasti käypä laite. Pitääpä yrittää löytää jostakin yksilö testattavaksi, niin saa kunnolla muodostettua oman mielipiteen ko. laitteesta.

Kiitoksia mielipiteistä. Nimenomaan kiinnostikin kuulla, että onko Gibsoninkin Firebird kaulapainoinen niinkuin monet kopiot. Kaulapainoisuus ei ole hyvä juttu, mutta saahan sitä jonkin verran korjattua hyvällä hihnalla...
 
Tokihan olis positiivista jos kitara ei olis kaulapainoinen, Firebird on. Mutta eipä oikein voi muuta odottaakaan, sillä tosiaan pitkä kaula sekä lavan malli ja melko massiiviset virityskoneet, ne alkuperäiset Grover Banjot, asettaa painojakautuman vääjäämättä kaulapainoiseksi. Leveä luistamaton nahkaremmi ja vähäinen kannattelu ovat ainoat neuvot - ei se nyt ihan _niin_ kaulapainoinen ole... Mutta tosiaankin, osa tykkää, osa ei ja se soundimaailma on todellakin vähän erilainen kuin jollain LP:lla. Joissakin pulttikaulakopioissa vielä on remmin kiinnike ylimmäisessä sarvessa joka on huonohko paikka mutta muuallekaan ei saa.
 
Edittiä: Lisäystä, kokeilin just tuota seikkaa, Firebird on aivan aavistuksen kaulapainoinen, painopistettä en määrittäny..:) Sen sijaan meikäläisen kustom-soitinraketajan+omatekemä versio ei ole laisinkaan, mutta onkin rungoltaan vähän erilainen. Kuvia löytyy http://www.lehmo.com/lehtostudio/fiba/fiba.htm ja siellä on Guitar Labra Firebird-kuvia.. ;)

Pitääpä yrittää löytää jostakin yksilö testattavaksi, niin saa kunnolla muodostettua oman mielipiteen ko. laitteesta.
 
Malmin DLX-musiikissa oli ainakin joulunalusviikolla nätti kuparinvärinen Firebird VII -reissue, Vibrola-kampi ja kaikki. Tosin tuo kolmimikkinen versio on sellainen jonka kytkennät ainakin itseäni syyhyttäisi pistää kokonaan uusiksi. Vahvistimen läpi olen soitellut ainoastaan kauan sitten jotain alkuperäistä viitosmallia, ja se oli kyllä suunnilleen sielukkain Gibson mitä itse olen päässyt kokeilemaan. Kapeat humbuckerit onnistuvat tavoittamaan yksikelaisten napakkuuden ja kaksikelaisten lämmön.

Firebirdin kaulapainoisuutta voi kompensoida jonkin verran siirtämällä hihnatappia. (Eri asia onkin haluaako tehdä ylimääräistä reikää upouuteen Gibsoniin.)
 
Kumma juttu ettei Gibson siirrä sitä tappia... Niin, mutta sehän ei olisikaan enää historiallisesti oikeanlainen...

Pidän Firebirdin soundista ja ulkonäöstä kuin hullu puurosta, mutta silti olen melko saletti etten koskaan sellaista hanki.
 
Firebirdissä minua häiritsee - ei kaulapainoisuus -vaan soittoasento noin yleensä. Rungon ylitys tallan takana on normaalia suurempi ja etenkin minulaistani kitaran alhaalla roikottajaa häiritsee oikean käden asento.
 
Talla ei ole oikean lanteen (tai minulla jalan) kohdalla vaan vasemmalla puolella ja plektra-käden joutuu osoittamaan kello neljän suuntaan ja kannattelemaan sitä.
 
Mutta ... Huom tämä riipuu täysin soittajan mittasuhteista, kitarankorkeudesta ja jopa musiikkityylistä - joillekin sopii joillekin ei, mutta jonkinlaisena faktana voisi sanoa että älä osta Thomannilta tai mistää muualtakaan Firebird-tyyppistä kitaraa kokeilematta sitä ja nimenomaa kokeilematta sitä hihnan kanssa seisten soittaen.
 
Firebird on muuten mielestäni oikein mukava istuen soitteva kitara.

Mulla oli gibsonin firebird V, tosi hyvä kitara oli, vaikkakin seisten soittaessa oli ongelmia (johtuen painavasta headstockista) ja minihumbukkerien saundi oli aika ohut ja terävä. Kaula oli kyllä tosi hyvä, istualtaan oli mukava soitettava ja onhan se aika "persoonallinen" verrattuna stratoon ja les pauliin. Kaupallinen jälleenmyyntiarvo ei kylläkään kuulemma ole huikea.
Kannattaa kyllä hankkia jos jostakin semmosen löytää hyvään hintaan.

Olisko jollakin tarkempaa tietoa Firebirdistä (puunvärinen valkoisella pleksillä), jolla Costello Hautamäki on Popedassakin soitellut? Onko se ihan stock Gibson vai joku muu?

Taitaa nää NR Firebirdit olla Custom Shop kamaa tyystin? Ergonomisesti fiksummat näkönen, jos sitten loistokkuudesta hiukka uupuu...
 
http://www.mule.net/from_the_road/shows/122905/122905_04.jpg

Taitaa nää NR Firebirdit olla Custom Shop kamaa tyystin? Ergonomisesti fiksummat näkönen, jos sitten loistokkuudesta hiukka uupuu...
 
http://www.mule.net/from_the_road/shows/122905/122905_04.jpg
 
Custom Shop tekee nykyään non-reverse lintuja. Tosin nuo uudet CS non-reverse linnut eivät valitettavasti näytä niiltä vanhoilta kapistuksilta juuri ollenkaan
 
vrt:
http://www.gibsoncustom.com/flash/p … ite_mini/Non-ReverseFirebird(3-mini).html
 
http://www.gbase.com/Stores/Gear/GearDetails.aspx?Item=1533903
 
Tokihan non-reverse linnut ovat vintage Gibsoneiksi varsin edullisia, mulla oli tilaisuus tuossa alkuvuodesta ostaa vähän yli tonnilla sellainen (tosin huonohkossa hapessa oleva), mutta ei ollut fyrkkaa.
 
En tiedä onko toi ergonomialtaan reverseä yhtään parempi tai huonompi, molemmissa tuo tallan sijainti suhteessa bodyyn on aika samanlainen kuvista päätelllen, eikä oma reverse lintu ollut yhtään sen epäergonomisempi kuin mikään muukaan Gibson tyyppinen kitara.
 
Meikäläisen reverse ei ollut myöskään kaulapainoinen, vaikka monet ovat tässäkin ketjussa väittäneet niiden olevan. No, mulla ei tosin ollut Gibson, vaan suomalainen käsityön näyte, jossa on pikkasen Kluson Banjoja kevyemmät virikoneet.
 
Edit: tuo Gibson Custom Shopin toimii näköjään vain osoiteriville kopioituna.

Olisko jollakin tarkempaa tietoa Firebirdistä (puunvärinen valkoisella pleksillä), jolla Costello Hautamäki on Popedassakin soitellut? Onko se ihan stock Gibson vai joku muu?
 
JAK Firebirdiä tarkoittanet: http://yritys.soon.fi/costello/jak.html Kauhia kamanysvääjähän Costikin on aina ollu http://soonyritys.net/costello/popeda_frameset.htm

JAK Firebirdiä tarkoittanet: http://yritys.soon.fi/costello/jak.html
 
Kas vaan, se on siis JAK. Perkele tuossa on kyllä rokkikitaraa kerrakseen. Tässä on lievä Firebird gas iskemässä.

Kaikille niille jotka eivät tiedä miltä Gibson Firebird parhaimmillaan kuulostaa suosittelen Johnny Winterin "Captured Live" -levyä vuodelta 1976. Kolahti kauan sitten ja kolisee edelleen. Ja pakkohan se Birdy oli ostaa tuon kokemuksen jälkeen!!!

Itse joskus Birdillä soitin, ja kokemus oli hyvin positiivinen yllätys. Soitin istualtaan vain, joten kaulapainoisuudesta en voi sanoa, mutta jotenkin se iso "kömpelö" runko tuntui vain tukevalta, ja kitara oikein mukavalta sellaiseen bluussahtavaan leadiin. Kyllä on ihan harkinnassa ollut, että itse moisen hankkisin.
 
Noita valituksia rumuudesta en ymmärrä. Mielestäni hemmetin nätti keppi.