Bänditoiminta ›

Periaatteessa tän olisi voinut laittaa livetoiminnankin puolelle, mutta menköön tänne kun livemestalla puhutaan enemmän tekniikasta yms.
 
Eli veteleekö moni kissanristiäisissä ja pikkukuppiloissa sun muissa vastaavissa yksikseen mies ja kitara tai mies ja piano -tyylillä? Olen itse harkinnut näihin hommiin ryhtymistä ja käytännön kokemuksia sekä yleistä tietoa erinäisistä jutuista olisi nasta saada.
 
Olen tietysti viihdyttänyt sukualaisia ja ystäviä silloin tällöin rämpytyksilläni ja laulullani, sekä bändin kanssa on vedetty keikkoja, mutta nää rahastettavat soolovedot on käytännön mysteeri. Moni mesta on sellainen, että ne ei meidän varsin äänekästä poppoota aina ota soittamaan ja olisi hyvä, jos pystyisi tienaamaan vähän useammin musallakin massia. Mua ei sinänsä näissä hommissa haittaa tietyn asteinen taiteellinen perseen myyminen, sillä toi bändi on kumminkin se henkireikä ja nää jutut olisi käytännössä nastaa duunia josta maksetaan rahaa. Otetaan pointteja vaikka ranskalaisilla viivoilla.
 
- Ottaako baarit helposti soolotyyppejä?
 
- Miten olette saaneet keikkaa firmojen ja yksityisten tilaisuuksien juhliin?
 
- Mitä jengi tuppaa maksamaan näistä vedoista, jonkinlaista hintahaitaria?
 
- Miten olette rakentaneet shown? Järki sanoo, että kannattaa ottaa tietenkin tilanteen mukaan ja varmaan mielummin tunnettuja covereita kuin omia biisejä, mutta toki omaa kamaakin olisi kiva päästä vetämään.
 
- Onko tapana spiikkailla paljon?
 
- Setin pituus, sanotaan nyt vaikka jossain perus räkälässä?
 
- Tilanteita oikeasta elämästä. Mitä on sattunut, hyviä ja huonoja juttuja, kun olette soolona vedelleet?
 
Jos rupean tällasia puskemaan, niin kamoiksi varmaan riittää lähes tilaisuuteen kuin tilaisuuteen pari aktiivikaappia ja mikitetty akustinen vahvarilla?

- Ottaako baarit helposti soolotyyppejä?
 
Riippuu baarista, jos oot hyvä niin kyllä ottaa. Varsinkin pienemmät paikat joiden koko ei ole tarkoituksenmukainen täydelle bändille ottaa usein ihan mielellään. Tosin useammin on tullut nähtyä duoja kuin ihan yksinäisiä trubaduureja.
 
- Miten olette saaneet keikkaa firmojen ja yksityisten tilaisuuksien juhliin?
 
Puskaradion kautta ylivoimaisesti suurin osa. Jossain kun ollaan oltu keikalla, niin siellä on joku laittanut nimen muistiin tai tullut juttelemaan, että puolen vuoden päästä olisi tällaiset kissanristiäiset.
 
- Mitä jengi tuppaa maksamaan näistä vedoista, jonkinlaista hintahaitaria?
 
Riippuu sopimuksesta ja maksajasta. Firmoilta ollaan saatu lähes poikkeuksetta enemmän kuin baareilta.
 
- Miten olette rakentaneet shown? Järki sanoo, että kannattaa ottaa tietenkin tilanteen mukaan ja varmaan mielummin tunnettuja covereita kuin omia biisejä, mutta toki omaa kamaakin olisi kiva päästä vetämään.
 
Tunnetut biisit toimii lähes varmasti jos vetää hyvin. Omat biisit ei välttämättä sittenkään. Kyse ei ole biisien hyvyydestä tai huonoudesta, vaan siitä, pystyykö yleisö tarraamaan hyvin kiinni biiseihin. Sellainen perstuntuma on, että trubaduuri- ja duokeikoilla korostuu enemmän se itse artistin läsnäolo ja kontakti yleisöön. Myöskin sellaisissa paikoissa joissa näitä näkyy esiintymässä, se kontakti on usein helpompi saada (verrattuna ensisijaisiin bändimestoihin).
 
- Onko tapana spiikkailla paljon?
 
Ei hirveästi. Vähän väliä jotain, mutta väkisin keksitty spiikki kuulostaa juuri siltä.
 
- Setin pituus, sanotaan nyt vaikka jossain perus räkälässä?
 
45 min yhteen menoon korkeintaan.
 
- Tilanteita oikeasta elämästä. Mitä on sattunut, hyviä ja huonoja juttuja, kun olette soolona vedelleet?
 
Mitä vähemmän soittajia, sitä vähemmän voi sen soittimen taakse piiloutua. Koko ajan yksin framilla oleminen voi olla tosi rankkaa ja henkisesti vaativaa. En itse ole yksin vetänyt kovin pitkää settiä. En tunne omaavani tarvittavaa viihdyttäjäluonnetta, jota todellakin pitää löytyä jos moiseen ryhtyy.

Jos rupean tällasia puskemaan, niin kamoiksi varmaan riittää lähes tilaisuuteen kuin tilaisuuteen pari aktiivikaappia ja mikitetty akustinen vahvarilla?
 
Riittää hyvin. Näin kitaristina sanoisin, että kantsii panostaa siihen kitaran mikkisysteemiin. Liian usein kuulee aivan järkyttävän huonoa kitarasoundia akkarikeikoilla, kun kitaristilla on jokin 300 euron valmiiksi mikitetty akustinen. B-Band, Highlander ja K&K ainakin tekee hyviä systeemejä, ja parempaan lopputulokseen tuntuisi pääsevän, kun on hyvän akusitsen soundin omaava kitara, johon jälkiasennuksena laitetaan _kunnollinen_ mikkisysteemi. Iso osa niistä mikkisysteemeistä, jotka on tehtaalla laitettu varsinkiin halvempiin kitaroihin on aivan hirveää kuraa.

Joo, kiitos näistä. Paljon hyviä pointteja.
 
Mitä biisejä jengi on vetänyt tällasilla yhden(max kahden) miehen kekkereillä?
 
Jos äkkiseltään ryhtyisin latomaan settilistaa, joka menisi jo tässä vaiheessa putkeen, niin sopivilta kuulostaisivat vaikkapa tunnetut Bowien biisit, jotain Sir Elwoodia, ehkä Verven nättejä biisejä, jotain Irwiniä, Tehosekoitinta yms yms. Natsaisikohan vai mennäänkö jo näillä jotenkin metsään.
 
Ja tietysti, tuskin voi liikaa painottaa, että biisien pitää olla sovitettavissa niin, että ne on yhä mielenkiintoisia ja dynaamisia, vaikka niitä soolonakin vetelisi, sekä tietysti yleisön huomioon ottaminen. Eli viisikymppisten kuppilassa menee aika saletiin Space Oddity ja nuorisokahvilassa Apulanta.
 
Jännä olisi nähdä, miten nuppi kestää ja miten rentona pystyy pysymään.

EDIT: joo ei mitn