Aloittelijat ›

No joo hyvä pointti
 
Aloittelijalla voidaan tarkoittaa monenlaista soittajaa, jos sitä oikein ruvetaan saivartelemaan.
 
Määritellään mitä tarkoittaa aloittelija, niin pysyttäisiin ehkä samoilla linjoilla vastauksissakin.

Laakso: TIEDOKSI VAIN
25W vahvarista ei oikeasti saa riittävästi mölyä ulos, vaikka olisi putkivehje ja tehot RMS
ellei tosiaan soiteta jotain Jazia tai humppaa.
 
Minun kokemukseni kertoo toista. Metallin soittoon ottaisin toki enemmän watteja, kun siinä pääteastetta ajetaan yleensä aika lailla puhtaana, ja säröt tulevat etusesta. Mutta rockissa aina tuonne heavyynkin asti on 25-30W piisannut vallan hyvin.

Minun kokemukseni kertoo toista. Metallin soittoon ottaisin toki enemmän watteja, kun siinä pääteastetta ajetaan yleensä aika lailla puhtaana, ja säröt tulevat etusesta. Mutta rockissa aina tuonne heavyynkin asti on 25-30W piisannut vallan hyvin.
 
Otetaan nyt huomioon millä palstalla ollaan, eli nyt joku jamppa menee sinun neuvojesi mukaan ostamaan 25W peaveyn tms tuhnun vahvarin ja sitten tepastelee uljaana bänditreeneihin vetämään vaikka kasari tai ysäriheviä, niin kyllä pahasti pettyy.
 
Tottahan toki on vahvareita otetaan nyt vaikka 25W Mesa Express, mikä jossain määrin pystyy hoitamaan homman ja maksaa maltaita. Leadit jäävät silti omasta mielestäni alakynteen tehokkaamman styrkkarin ja äänekkään rumpalin rinnalla.
 
Mark IV 40W Menettelee jo kaikissa tyylilajeissa Suuremmankin putkinupin rinnalla, mutta nämäkin asiat ovat osittain mielipidekysymyksiä, joten jätän tämän asian sikseen enkä lähde siitä enempää kinaamaan
 
Ekoja bändivahvareita ostettaessa kannattaa ottaa varman päälle ja käydä testaamassa ennen ostamista, mikäli tämä on mahdollista. Esimerkiksi useat 30-100Watin Transistorivahvarit ovat liian kevyitä heviin tai metallimusaan. Niiden laatu on myös heikkoa, Hirveet kohinat ja vinkunat ja kaikki kuulostaa keinotekoiselta sanonko miltä? Kyllä niillä soittamaan pystyy joo, mutta pidemmän päälle rupeaa homma maistumaan puulta.

Ehheh.. Meidän kesäisissä pihatreeneissä olen pärjännyt kivasti 15W Yamahan trankkuvahvarilla... Soitamme nimenomaan kaikenlaista rockmusiikkia Punkista aina Grungeen ja heviin.. Cleanillahan ei kyllä hirveästi pysty soittamaan mutta säröllä ihan kivasti.. Rumpalimme ei hakkaa rumpuja mitenkään erityisen kevyesti eivätkä ne ole sähkörummut...
 
Tietysti ulkoilma vaikuttaa oman osansa mutta kuitenkin.. (Sisätiloissa meillä on sähkörummut.. (Ja ne on tylsät...))

Itse haavelen kakkoskitaran ostamista. Ensimmäinen kitaranai oli ibanez mutta kun taidot ovat yt riittävästi karttuneet niin tarvitsisin paremman kitaran jote mietin vaihtoehtona tuota gibsonin explorer ch:ta. Onko kellään kokemusta onko ylipäätänsä gibsoneissa kauheen paksu kaula kun tykkään kun on hiukan ohuempi nin sujuu tiluttelukin vaikka rytmi osuudet enemmän mieleen.

Tumppi.: Itse haavelen kakkoskitaran ostamista. Ensimmäinen kitaranai oli ibanez mutta kun taidot ovat yt riittävästi karttuneet niin tarvitsisin paremman kitaran jote mietin vaihtoehtona tuota gibsonin explorer ch:ta. Onko kellään kokemusta onko ylipäätänsä gibsoneissa kauheen paksu kaula kun tykkään kun on hiukan ohuempi nin sujuu tiluttelukin vaikka rytmi osuudet enemmän mieleen.
 
http://www.thomann.de/fi/gibson_explorer76_ch.htm
Tämäkö? Muistaakseni tässä oli suhteellisen ohkainen kaula itseasiassa..
 
Tietystihän sitä voit itse mennä ja kokeilla liikkeessä.

No juuri tuo! En ole mistään vaan ikäväkyllä löytänyt tuollaista että pääsis kokeilemaan. :(

Tumppi.: No juuri tuo! En ole mistään vaan ikäväkyllä löytänyt tuollaista että pääsis kokeilemaan. :(
 
Vantaan musiikissa on kai kun tuosta äkkiä Googlella heitin.

Ei sinne asti viittis lähtee ihan vaan kokeilemaan kitaraa. :) Asun turun lähellä.

Tumppi.: Ei sinne asti viittis lähtee ihan vaan kokeilemaan kitaraa. :) Asun turun lähellä.
 
Kannattaa laittaa "kitarakamat" Jelppikerhoon viestiä aiheesta. Sieltä löytyy ihmisiä jotka tietävät paremmin. Kun itsellä ei koskaan juuri tuollaista Expoa ole ollut.

Mitä mieltä näistä vahvareista:
http://www.thomann.de/fi/roland_cube15x.htm
http://www.thomann.de/fi/fender_frontman_15.htm
Ihan kotisoittoon tulisi ja vähän kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan olisi tarkoitus veivata.
Ja onko noissa säröä?

JypeK: Mitä mieltä näistä vahvareista:
http://www.thomann.de/fi/roland_cube15x.htm
http://www.thomann.de/fi/fender_frontman_15.htm
Ihan kotisoittoon tulisi ja vähän kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan olisi tarkoitus veivata.
Ja onko noissa säröä?
 
Molemmissa on särö.
Frontmanista ei ole hirveästi tietoa mutta tuo Cube on kyllä ihan perusvarma vahvistin. Siinä on muitakin jänniä efektejä joista osa on suht hyvin toteutettukkin.
Kyllä sillä pystyy humpasta heviin soittamaan lähes kaikkea.

JypeK: Mitä mieltä näistä vahvareista:
http://www.thomann.de/fi/roland_cube15x.htm
http://www.thomann.de/fi/fender_frontman_15.htm
Ihan kotisoittoon tulisi ja vähän kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan olisi tarkoitus veivata.
Ja onko noissa säröä?
 
Fenderistä oon kuullu että särö ei ehkä riittäisi siihen raskaimpaan heviin.
Rolandin cubet on kyllä perusvarma ratkasu monelle.

-HP-: Fenderistä oon kuullu että särö ei ehkä riittäisi siihen raskaimpaan heviin.
Rolandin cubet on kyllä perusvarma ratkasu monelle.
 
Juu eikai Fenderit mitään hevivahvistimia ole kai muutenkaan..?

Näin kitaransoittoa aloittelevan lapsen vanhempana omat (karvaatkin) kokemukseni aiheesta. En lisäksi itse ymmärrä kitaransoitosta juuri mitään, joten hommaan on haettu uraa yritys-ja-erehdys-menetelmällä. Ehkäpä tästä on jollekin vastaavassa tilanteessa olevalle vanhemmalle hyötyä ja ei tule ihan yhtä montaa mokaa tehtyä:
 
- lapsi on lapsi ja lapsella on lapsen sormet. Se tarkoittaa suomeksi, että 4/4 kokoinen kitara näyttää yhtä luontevalta lapsen sylissä kuin 15 kg leka hienomekaanikon kädessä. Fysikaalisia rajoituksia ei voi kiertää ilman kirurgiaa, joten järkevämpää on hankkia lapselle pienempi kitara (1/2 tai 3/4)
 
- kitaran pitää saundata kunnolliselta ja olla helpposoittoinen - ammattilainen soittaa ehkä vaikka jopa lankunpätkällä, mutta amatööri tarttee kaiken mahdollisen helpotuksen! sormissa ei ole vielä voimaa ja ne väsyvät nopeasti. Jos kitara on yhtä "helpposoittoinen" kuin 100 kg betoniastian hämmentäminen, niin hommasta katoaa iloa äkkiä ja soittoharrastus loppuu. (Tämä tosin on monen vanhemman salainen hiljainen toive, kun lapselle ostetaan joku raskassoittoinen, hirveänkuuloinen kiinanrämpytin?)
 
- ikävä tosiasia on, klassinen musiikki kiinnostaa vain pientä joukkoa lapsia. Olen itse tottunut siihen, että työntekoa opiskellaan ne työkalut kourassa, joilla on meininkin hommiakin tehdä. Ei nailonkielinen kitara ole sama asia kuin sähkökitara, sen tajuaa meikäläinenkin vaikkei mitään osaakkaan soittaa. Nailonkielinen saundaa erilaiselta ja siinä on aivan erilainen soittotekniikkakin. Ainoa yhteinen asia sähkögitan kanssa on että otelauta mahdollisesti hieman muistuttaa toisiaan (ehkä jopa 6 kieltä) - sen sijaan edes viritys ei välttämättä muistuta... Teeppä sillä nailongitalla vongutuksia ja tappingia. Se miltään kuulosta. Totta, että aloittelijan päivän päätyö ei voi olla noiden vääntämisessä, mutta kait sitä gitan kanssa leikkiä ja hauskaakin pitää saada pitää? Vonguttelu on tärkeä osa oppimista ja sen verran itsekin olen vongutellut, että hauskaahan se on aina välillä todeta, että "ai siitä saa tällaisenkin äänen ulos"
 
- musiikkiliikkeiden myyjistä osa on täysiä pervertikkoja, jotka ei ajattele lapsen tai sinun parastasi (ei varmaan ollut yllätys) - sitä nailonkielistä ollaan tunkemassa väkisin työkaluksi, samoin kuin 4/4-kitaraa. Ihme meininkiä. En muutenkaan käsitä tuota innostusta siirtyä liian aikaisin täyskitaraan? Ei se 3/4 kitara nyt niin paskalta kuulosta, että sen vuoksi pitäisi? Tyttölapsista sitäpaitsi osa ei siirry ikinä täyskitaraan. Miksi pitäisi? Eikä nää pelivehkeet nyt niin kalliita ole, etteikö näitä ole vara ostella uusia kun lapsi kasvaa! Eikä me olla mikään miljoonääriperhe, mutta tosiasia on, että musiikkiopiston yhden lukukauden maksu on kovempi kuin kitaran hinta!
 
- onhan se teräskielinen mukamas raskaampi soittaa, mutta en minä vain huomaa, että se hidastaisi lapsen innostusta - siinähän se haba käsivarsiin kehittyy samalla - suurempi merkitys tuntuu olevan sillä, että gitalla voi soittaa sellaista musiikkia mikä lasta kiinnostaa, siis saundi ja katu-uskottavuus!
 
- kitarat nyt ovat aloittelija luokassa ainakin niin halpoja vehkeitä keskituloiselle perheelle, että niitä voi ostaa vaikka 5 hyllyyn - ja pitääkin ostaa. meilläkin oli vuosi sitten 0 kitaraa. Nyt niitä on 3 - ja lisää on tulossa. Tarkoitus on ostaa itselle 4/4 puoliakustinen.
 
- lapselle ostin toiseksi kitaraksi 3/4 teräskielisen, koska onhan se toki niin, että sähkökitarasta saa ääntä vain kun kytkee kasan johtoja ja räplää sähköjen kanssa. Lisäksi kyseinen akustinen toimii varakitarana kun välillä rassaan lapsen sähkökitaraa.
 
- tuosta tulikin mieleeni, että kitaran parantelu ja virittelu se vasta hauska oheisharrastus on! Juu, onhan se kamalaa, että tämmöinen aloittelija sitä tekee. Pitäis varmaan viedä jollekin Luthierille, joka nylkee 60 e/h, mutta paljonko järkeä, jos kitaran hinta on 90 e? Mieluummin särjen kitaran itse ja opin mahdollisesti siinä samalla jotain. Kaupastahan saa lisää noita harjoittelukappaleita.... Tässä matkan varrella opittua jo: monessa halvassa kitarassa on huono ääni vain koska sen hienoviritys ym. on persiillään ja siinä on jotenkin tukossa olevat kielet. Tuunaamalla kitaraa: satulaa, tallaa, mikkejä (jos sähköversio), actionia, otelautaa jne huonokin kitara paranee kummasti! Ja vaihtamalla kitaraan uudet 5 euron kielet huonostikin saundaava kitara herää usein aivan uuteen elämään!
 
Jatkossa tulen varmaan enemmän kyselemään kuin antamaan neuvoja. Kunhan nyt tuli vaan tämmöiset asiat tässä alkuvaiheessa mieleen.

Tervehdys vaan kaikille palstalaisille.
 
Tässä noin 8 vuotta akustista kitaraa soiteltuani olen vakaasti harkitsemassa sähkökitaran ostoa. Fenderin mexican straton http://www.thomann.de/fi/fender_standard_strat_2011_mn_aw.htm
perään olen jo kuolaillut pitemmän aikaa. Kitara on varmasti riittävän hyvä jottei se ainakaa tapa innostusta. Vai onko? Kokemuksia? Kalliimpaakaan ei viitsisi ensimmäiseksi sähkikseksi laittaa.
 
Ongelmana itsellä on lähinnä se , että en ymmärrä vahvistimien päälle yhtikäs mitään. Jos palstaveljillä/sisarilla olisi suositeltavia vahvistimia kyseiselle kitaralle (mielellään mahdollisimman halvalla hyvä n. 200€), niin olisin kovin kiitollinen jos voisitte jotain tänne ehdottaa.
Musiikki jota tulisin soittamaan, koostuu todennäköisesti n. 90 prosenttisesti Red hot chili peppersistä, Pink Floydistä ja Oasiksesta. Mitään säälimättömän raskaita hevisäröjä ei siis kaivata.
 
Soittaminen tapahtuu yksikseen kotona kerrostaloasunnossa.

(laiskuuttani en viitsinyt ruveta kahlaamaan koko foorumia läpi aiheen perässä)

Itse sain vähän aikaa sitten ekan kitarani. Verkkokauppa.comista tilattiin fenderin sähkis ja vahvistin tuli mukana. Heti aloin tabuista opettelemaan ja viikon sisällä opin jo pari biisiä jotka ei mitään super mahtavia olli. Nyt opettelen itte puoli vuotta ja sitte kansalaisopiston kitarakurssille. Ei maksanu kitara ku 150 vahvistimen, virittimen, kuljetuspussin, plektrojen ja piuhojen kanssa.

Semmonen tuli mieleen, että kannattaa opetella soittamaan seisaaltaan heti alusta. Ens syksynä on seittemän vuotta soittoa takana, ja nyt joudun opettelemaan tiettyjä sormituksia uudestaan, jotta seisaaltaan soitto olisi helpompaa. Tuon lisäksi kaikki muutkin huonot tavat kannattaa kitkeä heti alkuunsa pois. Niitä on vittumainen sitten opetella pois viidenkin vuoden soiton jälkeen, on tullut nimittäin muutamaan otteeseen noiduttua noita vääriä tekniikoita, joita on joutunut viime aikoina opettelemaan pois. Ei varmasti ole ensimmäinen kerta, kun tässä ketjussa mainitaan tämä asia, mutta kaiketi hyvä muistuttaa silloin tällöin. Elekeepä siis vältelkö sitä pikkusormen käyttöä ja opetelkaa soittamaan seisaaltaan soittamisen ehdoilla!

Ekat kamani oli Behringerin kitara ja Behingerin V-tone gm 108. Nämä sain 5-vuotta sitten, hommasin 2 viikkoa sitten ESP LTD ec-50 kepin ja Harley Bentonin HB 20G-vahvistimen. Syynä setin vaihtoon oli se vaikka kuinka treenasin biisejä niin ne ei kuulostanut "oikealta" enkä enään 5-vuoden jälkeen jaksanut uskoa siihen että en osaa soittaa, vaikka sekin voi vähän vaikuttaa. Setin vaihdon jälkeen huomasin että mikään ei ole muuttunut. Molemmissa kitaroissa on sama ongelma 12 nauhavälistä eteenpäin ääntä ei oikeen meinaa kuulua vaan kuuluu semmonen "töks" ääni ja 3 alimmassa kielessä on sama ongelma eikä kummatkaan kitarat pysy vireessä. Soitan siis punkkia. Tarvitsen siis mielipiteitä näistä seteistä, neuvoa siihen että pääsen eroon näistä ongelmista ja jos joku kertoisi köyhän opiskelijan budjektii sopivaa efekti lootaa.

punkmiäs: Ekat kamani oli Behringerin kitara ja Behingerin V-tone gm 108. Nämä sain 5-vuotta sitten, hommasin 2 viikkoa sitten ESP LTD ec-50 kepin ja Harley Bentonin HB 20G-vahvistimen. Syynä setin vaihtoon oli se vaikka kuinka treenasin biisejä niin ne ei kuulostanut "oikealta" enkä enään 5-vuoden jälkeen jaksanut uskoa siihen että en osaa soittaa, vaikka sekin voi vähän vaikuttaa. Setin vaihdon jälkeen huomasin että mikään ei ole muuttunut. Molemmissa kitaroissa on sama ongelma 12 nauhavälistä eteenpäin ääntä ei oikeen meinaa kuulua vaan kuuluu semmonen "töks" ääni ja 3 alimmassa kielessä on sama ongelma eikä kummatkaan kitarat pysy vireessä. Soitan siis punkkia. Tarvitsen siis mielipiteitä näistä seteistä, neuvoa siihen että pääsen eroon näistä ongelmista ja jos joku kertoisi köyhän opiskelijan budjektii sopivaa efekti lootaa.
 
Onnittelen jos olet oikeasti viisi vuotta pärjännyt näillä kamoilla. :)
 
Tuolla LTD:llä luulisi jo melkein soittavan? Ostitko sattumalta tuotteet eräästä nimettömästä saksalaisesta nettikaupasta? :)
 
Jos niin teit niin vika on luultavasti kitaran säädöissä.
Nettikaupoissa säätöjä kitaroihin harvemmin lähetysvaiheessa tehdään, joten kitara on vielä heikohkoilla tehdasasetuksilla, jolloin vahvasti epäilen että kielet ottavat alempiin nauhoihin vähäsen kiinni ja kieli menettää sointinsa. Vireenpito-ongelmat taas johtuvat lähes aina satulasta. Musiikkiliikkeessä töissä ollessani olen nähnyt myös väärin vaihdettuja kieliä jotka aiheuttavat vireen "luistamisen"
 
Jos et itse hallitse kitaran säätötoimenpiteitä niin suosittelen viemään kitaran johonkin paikalliseen liikkeeseen ja pyytää että laittavat kitaran kondikseen. Pienet säädöt voidaan tehdä liikkeessä, jos jotain isompaa on vialla niin kitarakaupat yleensä delekoivat työt jollekkin kitaranrakentajalle, joka hallitsee huoltotoimet paremmin.
 
Pienet säädöt on myös erittäin hyvä opetella tekemään itse, helpottaa kummasti elämää kun ei tartte kepakkoa joka kerta liikkeeseen kuskata. Yksin ei kuitenkaan kannata alkaa räpeltämään "Mitenhän tää vois mennä" vaan kannattaa kysyä apua vaikka joltain toiselta kitaristikaverilta joka säädöt osaa. Jos sellaista ei löydy niin vaikka täältä mnetistä. :)
 
Ja rehellisesti sanoen vahvistimesi on melko heikkoa laatua, muista että hyvä kitara ei kuulosta huonon vahvistimen läpi hyvältä eikä toisinpäin. Eli suosittelen että uusit vahvistimesi kun rahat riittävät. Hyvä efektilootakaan ei tee huonosta vaffarista hyvää.
 
Kotisoitteluun suosittelen tätä:
http://www.thomann.de/fi/blackstar_ht1_combo.htm
Ihan oikea putkikone josta lähtee pikkupöntöksi hyvä ääni.
 
Jos soitat bändissä niin tilanne on eri. Mutta et asiasta maininnut joten oletan nyt näin.