Aihe: sotaa edeltävä city blues
1
sub zero
10.06.2008 17:02:13
sotaa edeltävä urbaani blues on tainnut jäädä maineensa puolesta hyvin pahasti maaseudun bluesin varjoon. bessie smith on toki ehdoton nimi, samoin memphis slimiä ja lonnie johnsonin kitaransoittoa on varmaan monet kuulleet mutta mites nämä muut nimet, kuten mamie smith, ma rainey, victoria spivey, leroy carr, tampa red, frank stokes, sleepy john estes, robert wilkins, joe mccoy, memphis minnie..
 
oletteko kuunnelleet näitä? onko maaseudun bluesin legendaarisempi maine perusteltu?
huile alimentaire et la nudité est la paix mondiale
Blue Moon
10.06.2008 17:46:18
 
 
On kuunneltu ... tossahan on sekaisin ns. "klassisen" bluesin, bluebird-saundin ja Memphisin edustajia. Robert Wilkinsin matskusta osa kuulostaa, tai on? ihan country bluesilta mielestäni. Stokes on ihan samaa kamaa kuin vaikka Garfield Akersista ja Joe Callicott, muutenkin tuo Mempisin ja lähialueiden pikkaus on vähän samanlaista kuin itärannikon ragit. Sleepy John taas hyvinkin maalaismaista kamaa. En mä tällaisen matskun kanssa oo aina tehnyt mitenkään selvää eroa country bluesiin. Carr, Tampa Red, Kokomo Arnold, Broonzy ym. Chicagon bluebird saundi taas mielestäni kuulostaa selvästi kaupunkilaisemmalta ja hienostuneemmalta, samoin tietty Spivey, Bessie Smith ym. alkuajan "klassiset" artistit. Erittäin mielenkiintoista kuunneltavaa ja tutkittavaa kaupunkilaisestakin prewar bluesista löytyy mielestäni.
Mage
10.06.2008 18:41:12
Meikäläisen saa aina hyvälle tuulelle Washboard Samin musiikki. Hilpeän kaksimieliset sanat yhdistettynä meneviin biiseihin. Harmi ettei levyjä ole oikein ollut tarjolla viimevuosina.
Mielipiteen arvo on taloustieteellisesti arvioituna olematon, koska sen tarjonta ylittää aina kysynnän
Riiski
11.06.2008 16:31:55 (muokattu 11.06.2008 16:33:41)
Chicagon bluebird saundi taas mielestäni kuulostaa selvästi kaupunkilaisemmalta ja hienostuneemmalta.
 
Mielestäni "bluebird blues" on jotenkin puisevaa. Johtuu osaltaan varmaan siitä, että samat tyypit soittivat eri solistien taustalla, jolloin eri tyyppien levyt kuulosti hyvinkin samanlaisilta. Taitaviahan ne soittajat olivat Big Bill ja kump. jotenkin se vaan ei kovin säväytä.
Onko se maalaisbluesin maine perusteltua vai ei, onki sitte visaisempi kysymys.
Varmaan joku 50-60 lukujen skiffle/folk/blues innostus vaikutti siihen, että kantribluussia tuli enemmän kuultaville, kun vanhoja partoja löydettiin uudestaan ja he kun olivat pääasiassa maalaisblues tyyppejä niin en toisaalta ihmettele, että kaupunkiblues on jäänyt suosiossa taka-alalle.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)