Aihe: Kotimaisten (suomalaisten) nykynaisartistien taso? 1 2 | |
---|---|
![]() 26.08.2022 16:49:02 (muokattu 26.08.2022 17:10:18) | |
Suomalaisten naisartistien taso on minusta ylivoimaisesti kovempi kuin koskaan ennen. En oikein näe tuota eroa mainstreamin ja indien välillä, toki joku äärimusiikki erikseen, mutta esim. mainittu Litkuhan on todella poppia, musiikillisesti myös esim. Rosita Luu joskin biisien aiheet ja lyriikat ovat aika rajuja. (Ei kuitenkaan uusimmalla levyllä, eikä se nyt sen rajumpaa ole kuin vaikka Maustetytöilläkään, joka taisi olla ookoo) Lyytin Toiveet ja Helyt - albumia voi vahvasti suositella. Lähempänä nykypoppia olevia mielenkiintoisia artisteja on esim. Vesta, Pehmoaino, Chisu, Ruusut, Iisa, Nelma U, Pambikallio, Malla.. sitten on tuo Litkua muistuttava klassisempi siipi: Lyyti, Litku, Piia Viitanen, Kanerva, Rosita Luu, Rebecca Holi, Ninni (Forever Band), Rita Behm, Laura Moisio, Yona, M, Hulda Huima, Teini-Pää, Maustetytöt, Luukas Oja.. kaikista mainituista en niin kauheasti perusta, mutta itse pyrin kuuntelemaan kaikki julkaistavat suomenkieliset albumit mitä vain "käsiini saan" | |
![]() 26.08.2022 17:05:28 | |
Hargon: Mulla tökkii suomalaisissa nykynaisartisteissa niiden todella vaivaannuttavan huonot sanoitukset. Päiväkirjamaista ihmissuhdetilitystä vailla minkäänlaista kielellistä luovuutta. Parhaana/pahimpana esimerkkinä tästä vaikkapa Viivin Hyväuskoinen. En tarkoita, että kaikkien pitäisi olla sanoilla leikkiviä Juiceja, mutta edes jonkinlaisia omia kielikuvia tai tuoreita ilmauksia toivoisi löytyvän. No tämä. Etenkin näiden toisistaan kloonattujen etunimiartistien repertuaariin ei tunnu mahtuvan kuin kaksi aihetta: rakastuminen ja ero, ja molemmat niin helvetin kliseisesti ja persoonattomasti kerrottuna. Toinen mikä tuntuu puuttuvan täysin, on minkäänlainen leikkisyys musiikin tai lyriikoiden tasolla. Pidän aamukukista, sillä niissä näkyy pisaran mysi. | |
![]() 26.08.2022 17:45:45 (muokattu 26.08.2022 17:46:11) | |
Lyytin Toiveet ja Helyt - albumia voi vahvasti suositella. Lähempänä nykypoppia olevia mielenkiintoisia artisteja on esim. Vesta, Pehmoaino, Chisu, Ruusut, Iisa, Nelma U, Pambikallio, Malla.. sitten on tuo Litkua muistuttava klassisempi siipi: Lyyti, Litku, Piia Viitanen, Kanerva, Rosita Luu, Rebecca Holi, Ninni (Forever Band), Rita Behm, Laura Moisio, Yona, M, Hulda Huima, Teini-Pää, Maustetytöt, Luukas Oja.. kaikista mainituista en niin kauheasti perusta, mutta itse pyrin kuuntelemaan kaikki julkaistavat suomenkieliset albumit mitä vain "käsiini saan" Lisäisin tähän vielä Ylva Harun, jonka Linnut-albumi oli erittäin vahva kokonaisuus. Pari kertaa tuli myös nähtyä livenä ja molemmat keikat oli hienoja. Out on the street for a living, picture's only begun. Got you under their thumb. | |
![]() 26.08.2022 17:53:21 | |
Kapis: itse pyrin kuuntelemaan kaikki julkaistavat suomenkieliset albumit mitä vain "käsiini saan" Hmm, maksetaanko sulle tästä? minä tykkään käydä koulua, minä tykkään laulaa | |
![]() 26.08.2022 18:19:39 | |
sub zero: Hmm, maksetaanko sulle tästä? Ei makseta, se on harrastus. Ihan kaikkia ei pysty, mutta joskus huonokin levy voi olla mielenkiintoinen jollain tapaa. Olen myös usein kirjoitellut levyistä jonkun arvion ja arvosanan omaksi ilokseni. Tekisi toki mieli pitää jotain blogia tms. mutta liian laiska taidan olla siihen. | |
![]() 26.08.2022 18:36:28 | |
HaloOfFlies: Lisäisin tähän vielä Ylva Harun, jonka Linnut-albumi oli erittäin vahva kokonaisuus. Pari kertaa tuli myös nähtyä livenä ja molemmat keikat oli hienoja. Kiitos! Tämä oli mennytkin ohi, aika kovat Texicalli-wibat (ks. Viitasen Piia) tuli ainakin alkuun, vaikkei tämä olekaan ko. lafkan artisti. On jotain sellaisia artisteja kuten "Joku Iiris", Sir Licelot, Draama-Helmi jne. Jotka ovat tarkoituksella senverran epäkaupallista musiikkia etten viitsinyt listata. | |
![]() 26.08.2022 18:41:06 | |
Kapis: Ei makseta, se on harrastus. Ihan kaikkia ei pysty, mutta joskus huonokin levy voi olla mielenkiintoinen jollain tapaa. Olen myös usein kirjoitellut levyistä jonkun arvion ja arvosanan omaksi ilokseni. Tekisi toki mieli pitää jotain blogia tms. mutta liian laiska taidan olla siihen. Ei muuta kuin alat tekemään sitä blogia jos kerran kirjoitat jo nyt levyistä arvioita. Eihän sitä kuitenkaan joka päivä tartte kirjoittaa... | |
![]() 26.08.2022 21:16:01 (muokattu 26.08.2022 23:03:43) | |
Kyllä nyt eletään oikeaa naisartistien kulta-aikaa, tai voisikos sanoa, että vihdoin myös naisartisteilla on mahdollisuus loistaa suomalaisella musiikkikentällä. Mainstreamissa kovaa kamaa tekevät ainakin Vesala, Mariska ja Chisu. Myös muille artisteille. Vesalan biiseissä on usein sellaista Göstamaista elämässään huonoon jamaan joutuneiden ihmisten ymmärtämistä, kuten tämä uusi Pahanilmanlinnut. Mariskan uusimmat ovat myös kolahtaneet taas, kuten Terveisin Doris ja Sit kun mul on sut. Indie-tasolta kuuntelen paljon mainittua Litkua, myös esim. Hulda Huiman muutama biisi on kolahtanut. Maustetyttöjen rosoisen simppeli soundi ja lyriikat ovat kiehtovia myös. Paljon on vielä tutkimattomiakin polkuja, kun niin hitaasti innostun uusista tulokkaista. Pukki on sammunut, se tänään dokas horjuen. | |
![]() 27.08.2022 07:16:50 (muokattu 27.08.2022 07:17:17) | |
Sansa on ollut vähän kielletty hedelmä koko ajan, mutta hänen sellainen asmr-henkinen laulanta on vaan hunajaa korville. Nythän häneltä tuli kotimaan kielellä äärimmäisen ärsyttävän kertosäekoukun seetoosä omaava biisi: https://open.spotify.com/track/5cC1 … _lsWYiIuAQ&utm_source=copy-link | |
![]() 04.09.2022 19:11:34 | |
Tässä nyt kivasti tullutkin vastauksia, kun unohdin välillä, että olin aloituksen tästä pistänyt. Tarkoitukseni ei ole olla yleensä pois näiltä keskustelupalstoilta, mitä seuraan, niin olla seuraamatta kovinkaan pitkään tavallisesti. Chisu on kyllä ihan tyylikäs artisti, ja mitä ostin 2011 Kun Valaistun -CD:n, sehän myi oliko se tupla, vai peräti triplaplatinaa mikä on uskomaton saavutus kotimaiselta artistilta 2010-luvulla julkaistulta levyltä mielestäni. Olen sitten Chisun muuta tuotantoa kuunellut Spotifystä, niin Chisun levyt ovat hyvin tuotettujakin, vaikka on siellä hyviä kappaleitakin. Litku Lemetti, mitä tässä tuli monelta mainittua tässäkin ketjussa, niin joitain kappaleita olen kuullut, ja sillä tavalla olen pistänyt nimen mieleen, kun vaikutti siten ensikuulemalta mielenkiintoiselta tapaukselta. Voisi perehtyä tuotantoon vähän laajemminkin. Mariskasta en oikein välitä, en seurannut naisen ennen tuollaista iskelmällisempää tyylinmuutosta hänen hip-hop-aikojakaan, kun en ole koskaan kuunellut hip-hop -genren artisteja oikeastaan yhtään. Tosin yhden suomirap-artistin levyn olen hankkinut, mutta sitten sekin on miessukupuolen artistin, Palefacen se ensimmäinen kotimainen levy, sen hankkisin, mutta silloin, kun Elastinen yms. tuli markkinoille sen Fintelligens -kokoonpanon kanssa, mitä seurasin aktiivisesti päivittäin nuortenmusiikki-ohjelma Jyrkiä aina koulusta tulon jälkeen, niin se oli samaa aikakautta, mitä itse kuuntelin noita sen aikaisia Spinefarmin metalliyhtyeitä, ja ostin niitä levyjä enimmäkseen, niin ei koskaan sillä tavalla alusta lähtien, kun muistan Jyrki-lähetyksen, jossa esitettiin se Fintelligensin ensimmäinen musiikkivdeo ensiesityksessä, niin ei se musiikkityyli ole koskaan kiinnostanut oikeastaan lainkaan. Mitä ei voi olla seuraamati, niin Erika Wikmanista en pidä lainkaan, mitä ehkä jos ajatellaan, että mitä hän on vähän päälle 20, ja aloitti seurustelusuhteen Dannyn kanssa, joka lähenee 80 -ikävuotta, niin siinä oli ja keino sillä tavalla laajentaa tunnettavuutta ja saada tyylimuunnoksen refernssinä 90-luvun alussa jonkinlaisen seksisymbolin artisti-imagoa kantavan Kikan tyyliseksi esiintyjäksi, ja sitten tuntuu, että juuri Dannyn kanssa suhteen aloittamisen jälkeen näkyvyys on lisääntynyt ja keikkojen määräkin varmaan lisääntynyt huomattavasti, niin liitän Erikan nousuun sillä tavalla seuratuksi mainstream-artistiksi naisten perinteiseen selviytymismekanismiin liitettävään kategoriaan, enkä pidä siitä lainkaan. On se ihan totta, että indie/vaihtoehto -genreissä on sillä tavalla tasokkaitakin, ja itse tykkään no viimeksi ennen koronarajoituksia käynyt, mutta yleensä en pistä niinkään jos esiintyjä on jokin sellainen vaihtoehto-genren tapaus, niin nautin musiikista ja kuuntelen sitä, enkä välttämättä pistä nimeä sillä tavalla mieleeni, jos nyt jokin live-tilaisuus on. Olen kyllä elämäni aikana käynyt todella useissa klubikeikoilla, viime vuosina hyvin harvoin, aktiivisin aika oli 2002-2006, kun muutoinkin olin aktiivisin aika itaelämässä, niin silloin tulli myös seurattua eri paikkojen esiintyjä-aikatauluja, ja sitten tuli ostettua niitä lippuja etukäteen, vaikka nyt aika pitkälle usein olisi saanut oveltakin vielä sen lipun ostettua. Meni vähän aiheen viereen, mutta klubikeikoista, mieleenpainuvimmat klubikeikat on itselläni kaikki kuitenkin miesartistien esiintymisiä, Tehosekoitin ja The Crash Turun Klubilla, silloin vielä, kun se oli sillä nimellä, ja sitten Hanoi Rocks Helsingin Tavastialla oli mieleenpainuvimmasta päästä, mutta ykkösenä on edelleen elämäni ensimmäinen klubikeikka Stratovariuksen alaikäisille suunnattu oliko se Visions of Europe, vai oliko se vielä Vision -kiertueella Turun Kårenilla vuosi taisi olla 1996 vai oliko se 1997, taisi olla 1996. Kiitos näistä tärpeistä, ja eihän tämä ketju vieläkään suljettu ole, että keskusteluhan voi jatkua, jos nyt sitten näistä naisartisteista, kun se alkuperäinen aihe kuitenkin on se. Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | |
![]() 06.09.2022 18:21:54 | |
Näin Lxandran kesällä Espalla jossain sellaisessa Marimekon tapahtumassa, ja kuulosti kyllä hyvältä, ja minä siis olen viisikymppinen rollingstones-henkilö:) Kuulosti paremmalta kuin tubessa, hänellä oli sillä keikalla joku rumpali joka soitti sellaisella rokkitatsilla voimalla. Sopi niihin biiseihin hyvin. Mariskan tekemisistä olen aina tykännyt ensi sinkusta lähtien. Chisu ei herätä minussa oikein mitään reaktiota. En enää hirveästi jaksa seurata suomeksi laulavia uusia artisteja. | |
![]() 19.09.2022 23:29:50 | |
Tuli mieleen, taas liittyy tosin vähän offtopiciin, mitä naisartisteista juttua aloitin, niin mitä miesartisteihin liittyy, ja mitä aiemmin olen todennut, että mitä Kirka on Suomen Bon Scott, niin kokoonpanoista tuo Mestarit Areenalla, mitä välillä palaan Kirkan Leijat live -esitykseen Youtubesta, kun nousuhumalassa katson kotimaisia artisteja, mitä ajattelin, että mitä reppureissuvuoteni oli viinanhuuruisimpina vuosinani 2006-2008 niin tuli nähtyä hyvässä ja pahassa kaikenlaista, varmaan voisi rajata markkina-aluetta tässä Suomeen, mitä tässä vielä 40-ikävuoden kriisissä ajattelin lähteä rakentamaan jos jonkinlaista yleisöä saisi kotikaupunkini kamaralla rakennettua loppuelämäni aikana, siimat on jo vesillä. Mitä mainitsin siinä referenssinä aiemmin kertomassani Bon Scott -viittauksessa, mitä mielestäni Kirkalla olisi ollut saumaa menestyä myös kotimaan markkinoilla ulkopuolella, niin Mestarit Stadionilla -konsertit oli jokseenkin poikkeus Suomessa, varmaan ainoa kokoonpano ainakin omaan aikakauteeni nähden ainoa kokoonpano, mikä ensin myös Harwall Areenan loppuun ja sitten vielä promoottorit järjesti kaksi iltaa Helsingin Olympiastadionilla loppuunmyydyt keikat, se oli hyvä tuote ja tapahtumat oli hyvin markkinoitu, Suomesta ei olisi siihen maailmanaikaan löytynyt toista ryhmää, mikä olisi tehnyt saman liikevaihtoon nähden. Mestarit Stadionit se alkuperäinen, mistä sitten CD: myös julkaistiin, niin se on uniikki kappale kauneinta Suomea kotimaan kamaralla populaarimusiikkin liittyvässä bisneksessä, sehän poiki myös Mestaajat Areenalla, ja mitä A-tyyppi Antsa & All Stars, en mmuista oliko se cover- siitä, mutta kukaan toinen ei ole tehnyt vastaavaa. Ne Leidit areenalla ja se nykyinen, mistä Pepe Willberg valtion lopulta taiteilijaeläkkeen saanut, ja vielä niistä parista hengissä olevasta tuosta alkuperäisestä kokoonpanosta, mitä levy-yhtiö rahastaa Mestarit Stadionilla - kokoonpanoa nykyisin vielä, niin ne on halpoja jäljitelmiä. Mutta tämäkin liittyi teini/myöhäisteini -vuosiini siihen heräämisen aikakulttuuriin tämä Mestarit Areenalla -alkuperäinen akti, mutta naisista ei liene vastaavaa sensaatiota tai ainakaan lipputuloissa vastaavaa kokoonpanoa näistä nykyartisteista saatavilla. Että siinä määrin pidän miesten kenttänä enimmäkseen vielä tätä musiikkibisneksen merkittävämpiä saatuvutksia tähän asti kotimaan markkinoilla, vaikka pidän tasa-arvon nimissä ihmisten ja eläinten oikeuksien ja tasa-arvon kannattajana hienoa, että naisetkin on uskaltautuneet uusille urille viime vuosien saatossa vuodesta 1998, vai mitä ne oli kun Maija Vilkkumaalta tuli se Satumaa-tango, ynnä muut naisartistit debytoi markkinoilla. Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi
jere.sumell@iki.fi
044-3639289.
P.S. Tsekatkaa Youtubesta ja Spotifystä vaikka Roots-Swamp -soundiani! | |
![]() 20.09.2022 08:11:58 | |
Bullitt: No tämä. Etenkin näiden toisistaan kloonattujen etunimiartistien repertuaariin ei tunnu mahtuvan kuin kaksi aihetta: rakastuminen ja ero, ja molemmat niin helvetin kliseisesti ja persoonattomasti kerrottuna. Toinen mikä tuntuu puuttuvan täysin, on minkäänlainen leikkisyys musiikin tai lyriikoiden tasolla. Täytyy vielä kehua Rebekka Holia. Tällä studiokeikalla on aiheiltaan ja tunnelmiltaan monipuolista settiä. Listaamiasi puutteita ei ole havaittavissa :) https://www.youtube.com/watch?v=JS8vEeBXUw8 Porukka soittaa hyvällä dynamiikalla eivätkä sovituksetkaan ole latteimmasta päästä. En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 20.09.2022 10:03:53 | |
Bianca Rantala on rautainen ammattilainen. Tekee piinkovaa sovitusduunia ja siinä sivussa vähän poppiakin B!anca -artistinimellä, muistaakseni. LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! | |
![]() 20.09.2022 15:19:50 | |
minä tykkään käydä koulua, minä tykkään laulaa | |
![]() 20.09.2022 19:46:10 | |
sub zero: Onko tämä hyvä veto? Irina - Kiihkeät tuulet https://areena.yle.fi/1-50936566 No mikä ettei. Kuka soitti pianoarpeggiot? | |
![]() 04.01.2024 14:16:02 | |
Mitä katsoin yhteyttä Aino Morko Sonyn tallissa Voice of Kids -ohjelmasta pinnalle noussut "Pehoaino" -artistin yhteyttä Chisuun, google-hakutuloksisa tuli mm. tämä avaamani ketju näistä kotimaisista artisteista. Mitä viime yönä kuulin ensimmäisen kerran seesteisessä lepo/olo-tilassa "valssi" -kappaleen ensimmäistä kertaa, innostuin Spotifysta katsomaan artistia, niin mitä se yleisö, eli asiakasdemografia on joka tietyllä artistilla tietnnlainen ja yhtenevä niin Chisua ei löytynyt "Artisti, jota tätä artistia muut kuuntelevat", niin selvisi, että nainen on syntynyt "vasta" 2001 mikä selittää asiaa. Selvästi nuoreman sukupolven indie-pop-artisti, mitä oma ikäpolveni. Indica-cover "Ikuinen virta" se kotimainen klassikkohitti julkaistiin 2004, niin Aino oli 3 - vuotias sen Indican levyn ilmestymisen jälkeen. Tavallisesti 1990-luvun lopussa teiniheräämisvaiheen kotimiaisen musiikin osalta, mitä silloin oli tosiaan renesanssikausi kotimaisten naisartistien tulon myötä Maija Vilkkumaa, niin yleensä löytyy Spotifystäkin asiakasdemografian osalta digataan tyyliin SMG, Pariisin kevät, Chisu ja miesartisteista Tuure Kilpeläinen nämä nyt melko varmsti. Pariisin kevät tosin vähän tuoreempaa, että festareilla ei vuosituhannen 2000 ensimmäisen vuosikymmenen aikana ainakaan pääfestareilla esiintynyt, mutta kuitenkin. Voisi sanoa, että Pehmoaino on pari sukupolvea minua nuorempaa yleisöä kerää, niin mitä nyt itä en rupea virallisesti seuraamaan missään kanavassa, pitää pysyttäytyä oman sukupolvven kanssa myös tavallisena yleisönä jakaa ne kokemukset ja toimia. Jere Sumell
https://jeresumell.munsivu.fi | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)