Yleistä keskustelua musiikista ›

No onhan noita pyrkyreitä ikävä kyllä aina olemassa, mutta kyllä he konserteissa nykyään jäävät todella vähemmistöksi. Eiköhän sen atonaalisen modernin musan todelliset kuuntelijat löydy niistä, jotka siitä oikeasti pitävät, enemmänkin kuin pelkistä arvostuksen hakijoista. Niin kuin kaiken musiikin kohdalla.

Ajatuksena yksinkertaisuus vs. kompleksisuus

Jälkisarjallisuus - Rave tai afrikkalainen primitiivirynkytys
 
Nyt kaipaan pientä selvitystä. Eli: mikä tekee afrikkalaisesta musiikista sinun mielestäsi simppeliä? Ja miksi se on niputettava raven kanssa?
 
Toivon kovasti, että tuo maininta "primitiivirynkytyksestä on pelkkä provo.

Tuohon kaipaisin vähän perusteluja. Riippuuko musiikkimaku kuuntelijan yhteiskunnallisesta asemasta..?
 
Kyllä semmoinen atonaalinen musa, mitä vaikkapa Schönberg, Berg tai Webern alkoi tehdä oli nimenomaan harvojen musiikkia. Ja on edelleen. Musiikin harrastajien ja tekijöiden yhdenlaisen "eliitin" musiikkia.
 
"Eliitti" tarkoitti siis edellä musan kuuntelijoiden ja kulttuurin harrastajien yhdenlaista eritynyttä ryhmää ... Onko se myös yhteydessä yhteiskunnaliseen asemaan? Tottakai. Tarkoittaako se, että kaikki atonaalisen musan kuuntelijat olisivat kaikilla mittareilla "eliittiä" (rikkaita, yhteiskunnalisessa valta-asemassa tms.)? Ei tietenkään.
 
Jos et näe tätä "eliitti vs. kansanmusiiki" -eroa atonaalisen musiiki ja bluesin välillä, niin en minä voi sitä sinulle yhtään paremmin sitten selostaakaan. Sun pitäisi varmaan ensin tietää mitä ne musatyylit lähtököhdiltaan on. Tottakai ne ovat selkeästi eri kuulijoiden musiikkia!! Toinen harvojen kuulijoiden erikoista, hienostelevaa herkkua - toinen globaalisti hyväksyttyä ja digattua tarinankertomisen perinnetttä ja nykypopin pohjaa.

Mun mielestä on periaatteessa kahdenlaista musiikkia:

musiikkia keholle ja musiikkia sielulle.
 
Entäs tää "free your mind and your ass will follow" -osasto? Kumpaan ääripäähän se sijoittuu?

Entäs tää "free your mind and your ass will follow" -osasto? Kumpaan ääripäähän se sijoittuu?
 
Taikka peräpäähän...:)

Punkki vs. proke

Burzum vs. Mayhem

Nyt kaipaan pientä selvitystä. Eli: mikä tekee afrikkalaisesta musiikista sinun mielestäsi simppeliä? Ja miksi se on niputettava raven kanssa?
 
Toivon kovasti, että tuo maininta "primitiivirynkytyksestä on pelkkä provo.
 
Luit kirjoitukseni väärinpäin. Yksinkertaisuus vs. kompleksisuus oli Rave ja minimalismi vs. jälkisarjallisuus.
 
Tuo lainaamasi Jälkisarjallisuus - Rave tai afrikkalainen primitiivirynkytys oli taas tuo itsetarkoituksellisesti hankalat rakenteet(siis hankalat myös kuunnella) vs. kiva tanssittava rytmi alusta loppuun. Olipa se afrikkalainen rytmi sitten monimutkainen tai ei.

Celine Dion vs. Nina Hagen...=)

Kyllä semmoinen atonaalinen musa, mitä vaikkapa Schönberg, Berg tai Webern alkoi tehdä oli nimenomaan harvojen musiikkia. Ja on edelleen. Musiikin harrastajien ja tekijöiden yhdenlaisen "eliitin" musiikkia.
 
Miten niin? Millä perusteella tällaisen väitteen voit tehdä? Atonaalinen musiikki on aikanaan ollut suoraa kehitystä länsimaisen taidemusiikin jatkumossa, eikä se ole mitenkään tehty tai rajattu vain pienelle kuulijakunnalle. Kuka tahansa voi olla kiinnostunut atonaalisesta musiikista siitä riippumatta, onko musiikin tekijä tai harrastaja. Se, että sinä et siitä välttämättä pidä, ei muuta sitä tosiasiaa.
 
"Eliitti" tarkoitti siis edellä musan kuuntelijoiden ja kulttuurin harrastajien yhdenlaista eritynyttä ryhmää ... Onko se myös yhteydessä yhteiskunnaliseen asemaan? Tottakai. Tarkoittaako se, että kaikki atonaalisen musan kuuntelijat olisivat kaikilla mittareilla "eliittiä" (rikkaita, yhteiskunnalisessa valta-asemassa tms.)? Ei tietenkään.
 
Miten se sitten on yhteydessä kuuntelijan yhteiskunnalliseen asemaan?
 
Jos et näe tätä "eliitti vs. kansanmusiiki" -eroa atonaalisen musiiki ja bluesin välillä, niin en minä voi sitä sinulle yhtään paremmin sitten selostaakaan. Sun pitäisi varmaan ensin tietää mitä ne musatyylit lähtököhdiltaan on. Tottakai ne ovat selkeästi eri kuulijoiden musiikkia!! Toinen harvojen kuulijoiden erikoista, hienostelevaa herkkua - toinen globaalisti hyväksyttyä ja digattua tarinankertomisen perinnetttä ja nykypopin pohjaa.
 
Lähtökohtasi on siis se, että musiikkityylin syntyhistoria määrittelee sen, ketkä siitä pitävät ja ketkä eivät pidä, niinkö? Ei se nyt ihan niinkään ole. Totta kai ne ovat erilaista musiikkia joo, mutta eikö voi pitää molemmista? Miksi määrittelet atonaalisen musiikin kuuntelijat elitisteiksi? Siksikö, että heitä on tod. näk. vähemmän kuin bluesin kuuntelijoita?
 
Tuo "hienosteleva herkku / globaalisti hyväksytty" -jako on kyllä oma mielipiteesi, et sentään voi ihan koko ihmiskunnan puolesta puhua. Millä perusteella atonaalisuus on sen hienostelevampaa kuin blues?

Luit kirjoitukseni väärinpäin. Yksinkertaisuus vs. kompleksisuus oli Rave ja minimalismi vs. jälkisarjallisuus.
 
Tuo lainaamasi Jälkisarjallisuus - Rave tai afrikkalainen primitiivirynkytys oli taas tuo itsetarkoituksellisesti hankalat rakenteet(siis hankalat myös kuunnella) vs. kiva tanssittava rytmi alusta loppuun. Olipa se afrikkalainen rytmi sitten monimutkainen tai ei.
 
Jep. Yhdistin väärät rivit, eli miun moka. Hyvä selvennys.

"Eliitti" tarkoitti siis edellä musan kuuntelijoiden ja kulttuurin harrastajien yhdenlaista eritynyttä ryhmää ... Onko se myös yhteydessä yhteiskunnaliseen asemaan? Tottakai. Tarkoittaako se, että kaikki atonaalisen musan kuuntelijat olisivat kaikilla mittareilla "eliittiä" (rikkaita, yhteiskunnalisessa valta-asemassa tms.)? Ei tietenkään.
 
Tässä hämää lähinnä se, että käytät sanaa eliitti ihan väärin.

Eläimet eivät tiettävästi kykene ymmärtämään musiikkia rationaalisesti.
 
mihin tämä muka perustuu?
 
itse asiassa eläimet reagoivat musiikkiin siinä missä ihmisetkin.

mihin tämä muka perustuu?
 
itse asiassa eläimet reagoivat musiikkiin siinä missä ihmisetkin.
 
Rationaalisesti, järkiperäisesti. Eläimet eivät kykene käsitteelliseen ajatteluun jne.
 
Meidän pystykorva alkaa ulvoa pianonsoiton tahtiin, mutta vain haikeiden mollibiisien aikana. Osaisiko joku selittää tämän? (Tapahtuu joskus vaikka koira olisi pihalla, eli kyse ei voi olla äänenvoimakkuuden aiheuttamasta tuskasta tms.)

Sellisti, en jaksa provoisoitua. Ota pastilli :)

Tuohon kaipaisin vähän perusteluja. Riippuuko musiikkimaku kuuntelijan yhteiskunnallisesta asemasta..?
 
Aika monasti riippuu, eipä tuolla keskikalja kuppiloissa Irviniä näy kuuntelemassa ko pää-asiassa työttömiä ja pultsareita.

Sellisti, en jaksa provoisoitua. Ota pastilli :)
 
En provosoinut, vaan kaipasin vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin. Mutta antaa olla, jos et halua vastata. Kiitän pastillista. :)

Aika monasti riippuu, eipä tuolla keskikalja kuppiloissa Irviniä näy kuuntelemassa ko pää-asiassa työttömiä ja pultsareita.
 
Mutta se ei tarkoita, etteikö Jorma Ollilakin voisi pitää Irwinin musiikista.

Mutta se ei tarkoita, etteikö Jorma Ollilakin voisi pitää Irwinin musiikista.
 
No jaa Ollila varmaan kuuntelee In The Navyä jostain .....kännykästä.
 
Toisaalta ei nää mun "vertauskuvalliset" ihmiset kyllä kuuntele atonaalista musaa.

Merzbow vs. Eino Grön