Yleistä keskustelua musiikista ›

No musiikkimakua ei tavallaan löydy, koska pidän kaikentyylisestä musiikista jos se vaan kuullostaa hyvältä... mutta 90 pop ja drum&bass ja muu house paska ei ole musiikkia ja tää kone juttu ( onhan se jossain mielessä ) mutta ei sitä voi kunnioittaa kun sitä ei ole vaivalla tehty, painellaan nappia ja luodaan vain eri rytmejä, joita käytetään miljoonassa muussa saman tyylin musiikissa, itse ole tykästynyt rock musiikin alku lähteille, mennään kauas ajassa taaksepäin, mennään lempeään missisisipiin ja texasiin ja bluesin sydän maille, sieltä rock lähti, tuli ensin texas blues ja chicago blues ja sit rythm blues ja siitä syntyi niin sanottu rock n roll,
 
esim rock musiikin keksijä Chuck Berry ja muut jotka alkoivat rakentaa sitä pohjaa esim Muddy Watters, Buddy Guy, T-Bone Walker, Johnny "Guitar" Watson, Guitar Slim, Earli King, Albert Collisn, Elmore James, Robert Johnnson ja monet muut sitä kunnioittaa ja musakin on hyvää ja aitoa sekä rankkaa ( tämä musiikki on rankkaa, kun kuutelee sanoja ja kun ajattelee että ne kertoo tosi elämästä ai ai ai..... ) ja Sitten tuli, opettaja / isähahmoni Hendrix ( James Marhall Hendrix , oikea eka nimi Johnny Allen Hendrix ) joka mursi rockin ja muutti ja mullisti maailmaa, ja sitten tultiin rankkaan aika kauteen aito kunnon vanha raskas rock musiikki Black Sabbath ja Led Zeppelin huh huh siinä on ainesta ja ei unohdeta Deep Purple...
 
itse kuuntelen Classisesta musiikista rankkaan Sabbattiin ja vähän Slayeriä, mutta hedrixiä löytyy hyllystä niin paljon etten jaksa laskea, ja myös jazz musiikki on oma maailma ja erikoinen askel, kun sitä oppii kuuntelemaan se vie niin syvälle tunteisiin ( kuten bluesikin ) että se koskettaa jokaista voin olal siitä varma ja tässä pari esimerkkiä Miles Davis, John Coltrane, Elvin Jones, John Mclaughlin, Frank Zappa........ joten siinä oli perusteluja ja kuunnelkaa ja oppikaa kuuntelemaan, musiikimaun laajentaminen ei ole pahasta, se avartaa, se opettaa ja siitä oppiipaljon.... mutta tässä oli minun..... 60 - luvun rämisevät fuzzit, raikuva octavia, tajunnan pyörittävä Uni-vibe ja kivasti vänkkäävä Wah Wah ..... eikö aleta soittaa oikeaa musiikkia ennenkö se unohdetaan, eiköhän nosteta vanha roina takas käyttöön, eiköhän vastusteta jotakin, eiköhän nosteta nostalgia taas arvoonsa, perkele ..... aika jolloin muusikot oli neroja, aika jollain kaikki oli aitoa, aika jolloin bändejä tuli, niitä ei tehty... se on se jokin..... !

Edellisessä kirjoituksessa oli paljon hyviä pointteja. Mutta konevastaisuutta en oikein arvosta. Uskon edelleen tämän johtuvan siitä, että kokemuksenne rajoittuvat mtv:n tarjontaan. Pätee siis muuhunkin 90-00 lukujen musiikkiin.
 
Musiikkimaun avartaminen tässä olisikin tarkoituksena. Nyt kaikki kirjastoon tai levykauppaan uutta kokeilemaan!

Entäs jos se levy minkä valitset sattuu olemaan todella huono esimerkki ko. genrestä ja yleistät huonon kokemuksen koko genreen?!?
 
Sitten mä elän siinä luulossa niin kauan kunnes jokin kokemus muuttaa mieleni. Yleensä se genre kyllä ehtii vesittyä ennen kuin löydän siitä mitään hyvää.
 
Jos musa on hyvää, niin sen kuulee kyllä heti, eikä sitä varten tarvitse tehdä mitään tutkimusta. Mulla on aika negatiivinen suhtautuminen näihin genreasioihin. Jos jollekulle on tärkeää että hän soittaa nimenomaan johonkin genreen lukeutuvaa musiikkia, niin minä tulkitsen sen hänen kyvyttömyydekseen luoda omaa persoonallista tyyliä. Eihän se ole mikään juttu normaalijärkiselle ihmiselle opetella jonkun musatyylin kikat, ja sitten tehdä siltä pohjalta itse biisejä. Siihen pystyy viisas apinakin.

Rap=punk! Siis pääasia sanotukset ei soittotaito. Eikös ole vähän niin kuin samaa asiaa? Molemmat yhteiskuntaa puhuttavia... Tajusko kukaan?
 
Perusteleppa vähän paremmin. Ei oikein vakuuta.
 
Ja ei punkin perusta oo soittotaidottomuus. Tai yhteiskuntaa puhuttavuus (meniköhän ihan oikein). Miten voi yhdistää rap:n punkiin. En ymmärrä.

Parasta olisikin unohtaa genret kokonaan!