Yleistä keskustelua musiikista ›

Mun vuoden levyt näyttävät hehkutus- ja kuumenemismittarilla arvotettuna tältä. Aivan loistavaa, että kotimaiset ovat kärjessä ja eipä ihme kun jälki on noin huikeaa.
 
1. Von Hertzen Brothers, Love Remains the Same
2. YUP, Vapauden kaupungit
3. Black Crowes, The Warpaint
 
Sitten muut muikeat:
 
AC/DC, Black Ice
Ayreon 01011001
Whitesnake, Good to be Bad

Whitesnaken uusi oli ihan maukas. Uusi mötikkä ihan jees levy myös. Kaikkein parasta taisi kuitenkin tarjota ruotsalainen H.E.A.T tukkahevillään.

Tää oli myös hyvä. Ehkä muutama heikohko lenkki, mutta muutoin erittäin loistava mycket OK paketti. Ei yritäkään olla liian artsy, monin paikoin vilpittömän naivia ja nättiä kilkutusta. Ei mitään radionova-kamaa kuitenkaan.
 
Joo. Jos ja kun on taito hyppysissä, melko hyvä pop-levy onnistuu jopa ilman laulusolistia, niin hullulta kun se kuulostaakin. Itse en keksi mitään syytä, miksei joku raita tästä voisi soida Novallakin :-)

Yagyan Rigning ja Kettelin Myam James pt. 1. Ei muita, huono vuosi. 2/10

Tänä vuonna ei ole oikein tullut mitään jännää mutta niistä harvoista parhaaksi pitää julistaa YUP:n Vapauden Kaupungit. Yksi parhaista yhtyeen levyistä muutaman todella yhdentekevän albumin jälkeen. Ei yhtään huonoa biisiä ja kestää - ja vaatii - kuuntelua tajuttoman paljon.

Von Hertzen Brothers - Love Remains The Same
 
Suomalaisen musiikki-ilmaston muuttumisesta kertoo jotain se, että progealbumi ponkaisi listojen kärkeen. Ja onhan tämä hieno albumi kerrassaan.

Top 3 sekä ulkomailta että kotimaasta:
 
Earth - The Bees Made Honey in the Lion's Skull
Cult of Luna - Eternal Kingdom
Opeth - Watershed
 
Disco Ensemble - Magic Recoveries
Medeia - Cult
Pariisin kevät - Meteoriitti

Top7 (loppuja en ole vielä joutanut järjestellä)
 
1. Meshuggah : "ObZen"
 
Ruotsalaisherrat eivät tunne määritelmää "epäonnistuminen". Jokainen joukkueen 2000-luvun julkaisu on ollut alusta loppuun täyttä timangia, eikä "ObZen" eroa joukosta lainkaan. Livemäisyyttä on tullut muutaman piirun verran lisää, ja onkin ihmeellistä, jos tältä levyltä ei useampaa kappaletta kuulla keikoilla tulevaisuudessa. Sisältää myös komeimman Meshuggah-biisin koskaan, "Dancers to a Discordant System". Pientä moitetta ohkaisesta soundipolitiikasta.
 
2. Esoteric : "The Maniacal Vale"
 
Engelsmannien kolmas "tuplatäyspitkä" tuleminen kurittaa ja kovaa. 100-minuuttinen ahdistuskollaasi ryvettää lähes yhtä syvällä masentuneisuuden, painostavuuden ja jyrkkyyden vesissä kuin debyyttikin lähes 15 vuotta sitten. Vaarallisuudesta ja uhkaavuudesta on tingitty piirun verran vuosien varrella, mutta edelleen yhtye hakee vertaistaan tämäntyyppisen doomin karsinassa. Nämä kappaleet vain imaisevat mukaansa, eikä valonpilkahduksia juurikaan tarjolla.
 
3. The Faceless : "Planetary Duality"
 
Debyytti "Akeldama" niputti kaiken death metallissa viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneet käänteet reiluun puoleen tuntiin ja näistä lähtökohdista jenkkikuusikko on päättänyt jatkaa sillä, mikä avauslevystä päällimmäisenä jäi mieleen. Äärimmäiseen, toistan äärimmäiseen, teknisyyteen perustuvien kappaleiden lumovoima hakee death metal- ja deathcore-kentällä vertaistaan vielä varmasti vuosienkin jälkeen. Alati poukkoilevat kappaleet etenevät kuitenkin tarttuvien yksittäisten riffien avustuksella puolen tunnin kestonsa päästä päähän vaivattomasti. Väliin mahtuu monenlaista paahtoa ja hitaampiakin kohtia. Moni ei tästä pidä, mutta minä pidän - ja paljon.
 
4. Opeth : "Watershed"
 
Opethin uusi soundi ei kaikkia miellyttänyt, omassa henkilökohtaisessa levylistassani yltää yhtyeen hienoimpien saavutusten joukkoon. Murinaa käytellään enää vain harvoin, mutta sen tarjoama vaikutus moninkertaistuu. Tunneskaalaa käydään läpi laidasta laitaan, aikuismaisempien sävellysten johdosta hyvin perusteellisesti ja liki ainoana "perinteistä" dynamiikkaa tarjoavana bändinä Opethin monopoliasema jättää seuraajansa vielä kauemmas taakse. Suosikkiraidoiksi "Heir Apparent" ja "Burden".
 
5. Poets of the Fall : "Revolution Roulette"
 
Kotimaan poppareiden kolmas hengentuotos on vienyt tasaisesta "Carnival of Rust"-levystä ajatukset konseptilevystä huomattavan monisyisempään suuntaan. Tarjolla on edelleen tarttuvia pop-rallatteluja (joista päällimmäisenä mieleen jää simppelisti hardrockaavalla avausriffillä maustettu "Psychosis") kuin herkempääkin maalailua. Mukana on edelleen monenlaista mekkalointia ja fiilistelyä, mutta kokonaisuus on edelleen täysin bändin itsensä näköinen. Solisti Saaresto on saanut _roppakaupalla_ munaa ja meisseliä voksutteluunsa ja yleissoundi rouhii raskaimmin mitä koskaan.
 
6. Cynic : "Traced in Air"
 
15 vuotta siihen meni, mutta tulihan se sieltä. Tällaista musiikkia ei kukaan tee, ja hyvä niin. Paul Masvidal on ihmetyksekseni onnistunut säilyttämään debyyttilevyn persoonallisuuden, monimuotoisuuden ja maagisuuden sekä myös siirtämään sen toiselle levylleen saumattomaksi kokonaisuudeksi. Pesäeroa "Focus"-debyyttiin tekee ärinän vähentyminen ja kappaleiden yleisesti ilmava ja eteerinen pohjavire. Harmittaa vietävästi, etten tänä vuonna päässyt tarkistamaan Helsingin keikkaa. Lyhyt kesto on kaksiteräinen miekka.
 
7. Medeia : "Cult"
 
Jenkkilään aavistuksen kumarallaan oleva deathcore-riffittely hakee kotimaan yleisnöösillä metallikentällä vertaistaan. Koskettimet ja naisvoimin toteutettu taustalaulu antavat lisäpiristettä muutenkin ankarasti tykittävälle kokonaisuudelle. Koukeroiset ja vimmatusti vikuroivat riffit eivät juurikaan armoa tunne, viiltävä soundimaailma murskaa alleensa kaiken ja omaperäisyyttäkin tuppaa löytymään. Rotten-Keken ärinät sopivat kuin rasvattu hanska aunukseen. Jos ei joku ole tätä vielä kuunnellut, niin kuunnelkaa jo.

Pistin Last.fm:n toisella kotimaisella alkukuusta: http://www.last.fm/user/Torniojaws/ … /03/2bcmpa_my_top_10_albums_of_2008
 
Mutta tässä nyt pikaisesti lista ja pisteet (n / 10), pisteet siis napsin ylläpitämästäni Excel-taulusta, johon latelen pisteitä ja siitä sitten muodostuu arvosana omilla painokertoimilla:
 
01. Opeth - Watershed (9,1)
02. Darkspace - Dark Space III (9,0)
03. The Amenta - n0n (8,75)
04. Amon Amarth - Twilight of the Thunder God (8,65)
05. Scar Symmetry - Holographic Universe (8,6)
06. Gojira - The Way of All Flesh (8,6)
07. Arcana - Raspail (8,5)
08. Black Comedy - Instigator (8,5)
09. Darkane - Demonic Art (8,5)
10. Stam1na - Raja (8,3)

Pop: M83 / Saturdays=youth
 
Jazz: Bobo Stenson / Cantando
 
Klassinen: Cristobal De Morales (The Brabant Ensemble) / Magnificat, Motets & Lamentations

Stam1na - Raja
 
Ai katos perhana tämähän unohtui kokonaan, muistelin sen ilmestyneen jo viime vuoden puolella!

pisteet siis napsin ylläpitämästäni Excel-taulusta, johon latelen pisteitä ja siitä sitten muodostuu arvosana omilla painokertoimilla:
 
:DDDD hoho, oikeestiikko? Taidatte olla joku levyarvostelija...

:DDDD hoho, oikeestiikko? Taidatte olla joku levyarvostelija...
 
Minullakin on samantyyppinen järjestelmä, enkä (enää) arvostele levyjä. Sairasta se on se ylenpalttinen järjestelmällisyyskin. ^^

:DDDD hoho, oikeestiikko? Taidatte olla joku levyarvostelija...
 
En. Harrastuksia pitää olla :)
 
http://koti.mbnet.fi/juhau/levyt.xls (2005 - 2008)

Ac/Dc - blac ice ihan loistava
Metallica - death magnetig aivan perseestä
gnr - chinese democracy perseestä..

mm.
 
Judge Bone & Dochill - Big Bear's gate
Hande ei petä. Kunnon rujobluussia
 
Jolly Jumpers - Fantom Zone
Ei ymmärrettävästi yltänyt ihan Mobile Babylonin tasolle, mutta timanttista silti.
 
Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo
Joosen ehkä paras levy
 
Cosmo Jones Beatmachine - Belzeboogie
Kova on. Etekin livenä levyn biisit räjähti, mutta muutenkin aikas räväkkää.
 
Kauko Röyhkä ja Riku Mattila
Jep, kyllä vain on helvetin hienoa.
 
...En kyllä muista nyt muita, mutta pitää listata jos mieleen tulee.

Kuuntelen musiikkia vaan siksi, että voin laittaa sen järjestykseen.

Kyllä se Testamentin Formation of Damnation on kova levy.Ei kyllä täydellinen ole, mutta hyvä silti. 5 loistavaa biisiä, muutama ihan jees ja loput aikalailla täytekappaleita.

Mulla on tämä vuosi ollu kyllä klassikkolevyjen hankinta -teemavuosi. Ainoastaan muutama hassu tänä vuonna julkaistu pitkäsoitto on tullu hankittua. Muutama levy on ollut sinänsä hyvä, ja kovassa soitossa, mutta ei ehkä kuitenkaan klassikkoainesta. Yksi melko yllättävä levy menee kuitenkin ylitse muiden:
 
1. Tekijä Tuntematon: Syksyllä minäkin
 
Menin kaverin mukaan levynjulkaisukonserttiin ilman minkäänlaista etukäteishavaintoa bändistä. Konsertti oli vallan hieno, ja levykin tuli hankittua. Akustisvoittoista ja monipuolista musiikkia, omaperäisiä sovituksia ja Tero Mikkosen vakuuttavaa (huom! kyseessä ei täytesana, vaan on oikeasti vakuuttavaa) rumputaiteilua. Levy koostuu siis Tomi Kontion, Arno Kotron, Tommy Tabermannin ja Jarkko Laineen julkaistuihin runoihin sävelletyistä kappaleista. En oikein osaa tätä verrata mihinkään, ehkä hyvin hyvin etäisesti Ultra Brahan, mutta on varsin positiivinen poikkeus levyhyllyssäni.
 
2. Metallica: Death Magnetic
 
Mielestäni oikein mainio levy, tätä en oikeastaan olisi aikonut hankkia, mutta sain synttärilahjaksi. Pieni miinus tulee siitä, että tätä ei oikeastaan voi sen paljon puhutun masteroinnin takia iPodilla kuunnella. Paljon hyviä biisejä.
 
3. Valvomo: Toivo
3. Daikini: Salaisuus
3. Apulanta: Kuutio
 
Nämä menevät jaetulle kolmannelle sijalle: jokainen sisältää muutaman loistavan biisin, ja levyt soundaavatkin aivan hyvälle (erityisesti Valvomo), mutta kokonaisuus ei yllä aivan samalle tasolle tiettyjen (omasta mielestäni) hittien kanssa. Apulannan levyssä vaivaa lisäksi sanoitukset, jotka ovat aika suurelta osin melko nolostuttavaa kuultavaa. Hyviäkin kyllä löytyy, ja aika monitulkintaisiahan ne on.
 
Arvioinnin ulkopuolelle jätin tällä kertaa Musen HAARP-livepaketin. Tuollaisena kokonaisuutenahan se on ilman muuta omaa luokkaansa, mutta en osaa oikein suhteuttaa sitä näihin normaaleihin levyihin. Joka tapauksessa asiallinen sekin. Levyn biisirunko kuitenkin pohjautuu suurimmaksi osaksi Black Holes And Revelations -albumin materiaaliin, joka korjasi potin vuonna 2006.

Jaa'a en kyllä edes muista mitä levyjä on tullut tänävuonna, mutta tässä joitain mitä nyt tulee mieleen.
 
Julma-Henri & Syrjäytyneet SRJTNT Mixtape vol.1
Näin ensikuuntelulla aivan loistava, vaikka levyllä ei hirveästi uusia biisejä ole.
 
Cynic - Traced In Air
Vituttaa vieläkin kun keikka siirtyi eri paikkaan...
 
Sitten muita: Cavalera Conspiracy - Inflikted, Von Hertzen Brothers - Love Remains the Same