Yleistä keskustelua musiikista ›

Eiköhän se nyt ole AIVAN SAMA miten ne lyriikat lausutaan. Jos kerta me suamalaaset ei osata lausua oikein, niin miksi sitä pitäisi odottaa muiltakaan? Ainakaan minun mielestäni se ei ole just se maailman tärkein asia musiikissa, jos joku ei osaa lausua prikulleen sen jenkki/britti/tms. aksentin mukaisesti.
 
Joillekin huono lausuminen on jopa osa imagoa kuten 22-Pistepirkolla tai vaikka Björkillä. Silti tulee välillä mieleen kuullessaan huonosti englantia ääntäviä laulajia (tai lukiessaan kielioppivirheitä viliseviä tekstejä), että miksi ihmeessä ei käytetä äidinkieltä? Kyllä siitä tulee vähän hämmentynyt vaikutelma, kun saa arvailla tiedostaako laulaja itse asiaa ollenkaan. Jos hyvä soittajakin tiedostaa rajoitteensa, kai samaa voi odottaa myös laulajalta/sanoittajalta?
 
Minunkin mielestäni musiikki on kuitenkin pääasia; siksi en perinteistä suomenkielistä rockia välitä juuri kuunnellakaan, koska se on niin tekstipainotteista ja hyvät melodiat tulevat vasta kakkosena - jos tulevat ollenkaan.

Eiköhän se nyt ole AIVAN SAMA miten ne lyriikat lausutaan. Jos kerta me suamalaaset ei osata lausua oikein, niin miksi sitä pitäisi odottaa muiltakaan? Ainakaan minun mielestäni se ei ole just se maailman tärkein asia musiikissa, jos joku ei osaa lausua prikulleen sen jenkki/britti/tms. aksentin mukaisesti.
 
Se ei olekaan jutun pointti. Ihmettelin vain sitä että lauletaan hyvin (minun mielestä) mutta puhuminen on sitte eri maata.
Näin.

Ihmettelin vain sitä että lauletaan hyvin (minun mielestä) mutta puhuminen on sitte eri maata.
 
Ite oon huomannu, että kun jotain kappaletta kuuntelee tarpeeks, oppii lausumaan ne lauseet lähes täydellisesti niin ku ne on alunperin laulettu. Tää Skorppareitten laulaja on laulanu niitä lyriikoita sadat kerrat, ni tokihan se lausumistaito kohentuu, ku sanat tulee selkäytimestä. Toinen asia puhua livenä ku ei oo sanoja valmiina...

Silti tulee välillä mieleen kuullessaan huonosti englantia ääntäviä laulajia (tai lukiessaan kielioppivirheitä viliseviä tekstejä), että miksi ihmeessä ei käytetä äidinkieltä?

 
Nyt tahtoo sekoittua puurot ja vellit aika pahasti.
Kielioppivirheillä ei ole mitään tekemistä ääntämisen ja aksentin kanssa. Englanti on pop- ja rockmusiikin lingua franca, yhteinen käyttökieli, ja olisi tosiaan toivottavaa että sillä kielellä tekstittävät vaivautuisivat hiukan opettelemaan kielen perusteita. Tökerö kielioppivirhe on tyylikeino vasta sitten kun tekstittäjä on todella loistava kielen käyttäjä, eli tietää mitä tekee. Aika kammottavaa kieltä kuulee tunnettujenkin artistien levyillä. Pahimmissa tapauksissa "kieliasun" on tarkistanut joku vaihtarikaveri!

Sen sijaan se aksentti.
Miksei ihminen saisi kuulostaa persoonalliselta itseltään jos on ymmärrettävä? Jokainen on oppinut äidinkielensä myötä tietyt äänteet jotka vaikuttavat myös siihen miten vierasta kieltä oppii puhumaan. Toisille toiset äänteet ovat luontevampia kuin toisille. Tämä liittyy osittain myös siihen mitä puhuttiin oopperalaulajien tekniikasta jossa ääntöväylä on sellaisessa asennossa (mahdollisimman auki) että vokaaleja on hankalampi erottaa toisistaan.
 
On muuten aika erikoista että me suomalaiset osaamme tunnistaa englannin kielessä intialaisen, italialaisen, rankskalaisen, saksalaisen ja ruotsalaisen aksentin. Lisäksi tunnistamme britti- skotti- jenkki- ja irlanninenglannin.
 
Englannista on onneksi niin paljon variaatioita että jonkinlainen yleisenglantikin on mahdollinen. Naurettavinta mitä voi kuvitella on kuitenkin suomalainen, puolalainen tai vaikkapa ugandalainen joka koettaa puhua jenkkienglantia texasilaisittain tv-sarjoista oppimaansa sanastoa käyttäen...