Yleistä keskustelua musiikista ›

jukkajylli: Ai niinku sitä saatanan turbo- kalinkkaa jokereiden matsin pelikatkojen aikaan?
 
En tiedä, en ole ikinä käynyt jokereiden matsissa. Kooveen matsissa olen kerran ollut, vaan ei sitä taida enää olla.

Krice: Musiikin osalta sitä on vaikeampi ajatella noin päin, mutta jotkut näköjään onnistuvat siinäkin. Pitää varmaan itsekin alkaa kuuntelemaan musiikkia, joka on nyt pinnalla, koska markkinointi pakottaa minut siihen!
 
(Tämä taas off topicia, mutta kehtaan silti. Sori!)
 
Jos jo olet tottunut metsästelemään erilaista musaa eri tahoilla, et ehkä kuulu tämän "ongelmanasettelun" pääryhmään. Ei markkinointi tarkoita ollenkaan sitä, että myyjä sanoo sinulle:"Kuuntele tätä!" ja sinä vastaat juu tai ei.
 
Vähän karrikoiden, markkinointi pitää huolen siitä, ettet edes kuule niitä "muita" biisejä, ellet tietoisesti lähde niitä etsimään. Ne eivät soi radiossa, eivätkä ehkä edes ilmesty Spotifyn soittolistoille. Useimmat peruskuluttajat eivät lähde kovin syvältä tonkimaan. He tyytyvät tiettyihin radiokanaviin tms. toimijoihin, jotka toimittavat sellaista, mikä heitä miellyttää. Näiden massojen ostovoima luo kansainväliset miljoonahitit, ei uutta tai erilaista etsivien musaharrastajien mielenkiinto (paitsi kun sen kautta satunnaisesti joku saa isompaa huomiota, ja saavuttaa hyväksynnän).
 
Maailmassa on kai 10 000 (?) Jennifer Lopesin tasoista laulajaa eri yhtiöiden leivissä laulamasssa suunnilleen samanlaisia tusinahumppia. Jos heidän kaikkien tuotoksia myytäisi edes suunnilleen tasapuolisesti, suhteessa suuri osa tuotoista menisi eri väliportaille, eikä saataisi kunnon starapöhinää. Yksikään ei olisi kyllin iso maailmanlaajuisten stadionkiertueiden tekoon yms.
 
Kun sitten iso yhtiö sijoittaa JayLo:n musavideoihin muutaman miljoonan, ja hyvät agentit hoitavat hänelle pari elokuvapääosaa, saadaan rahavirtoja ohjattua yhteen osoitteeseen.
 
Kun Gnarls Barkley sai ensimmäisenä Englannissa kultalevyn pelkillä verkkolatauksilla, niin optimistisimmat hehkuttivat, että isojen tuotantoyhtiöiden valta on murrettu ja nyt kuka vain voi päästä maineeseen, kun vain pistää biisin nettiin. Numeroa ei tehty siitä, että biisin mainontaan oli upotettu satoja tuhansia esim. koko sivun lehti-ilmoituksina.
 
Katy Perryn läpimurtobiisi kiersi viisi vuotta eri yhtiöissä, ennenkuin löytyi pomo, jonka mielestä kannatti koittaa. Markkinointia on sekin, että agentti saa biisejä läpi milloin millekin taholle. Se on kovaa, täysin kulissien takana tehtävää kaupankäyntiä, joka ratkaisee, kuka julkaisee ja levittää mitäkin.
 
Suoratoistopalvelut ovat tuoneet kuvioon kiinnostavan lisän, jonka lopullinen vaikutus lienee vasta kirkastumassa. Ne voivat käyttää milloin kenenkin hyväksi toimivia algoritmeja, jotka niinikään ovat täysin asiakkaalle näkymättömiä.

Kalmo:
Katy Perryn läpimurtobiisi kiersi viisi vuotta eri yhtiöissä, ennenkuin löytyi pomo, jonka mielestä kannatti koittaa.
 
Biisi kirjoitettu 2007 ja julkaistu 2008. Ehkä tarkoitat jotain muuta kappaletta. Mutta läpimurtohitti I kissed a girl taisi olla viimeinen levylle edes tehty kappale.

Jarmo_S: Miksi emme osta venäläistä musiiikkia?
Kielihän tässä on se ensimmäinen tekijä. Emme ymmärrä ja myöskään venäjänkieli ei suomalaisen korvaan kuulosta mukavalta.
 
Ainakin henkilökohtaisesti pitää paikkansa juuri tuo että venäjä ei kuulosta hyvältä. Ja siksi venäjäksi laulettua musiikkia ei kiinnosta kuunnella vaikka se olisi muutoin kuinka hyvää. Sen sijaan esim. espanja kuulostaa monasti jopa paremmalta kuin suomi ja siksi pidän muutaman yhtyeen espanjankielisestä musasta, vaikka en ymmärrä kieltä kuin satunnaisia sanoja. Laulu toimii silloin tavallaan yhtenä soittimena, joskin merkittävimpänä.

sustain65: Ainakin henkilökohtaisesti pitää paikkansa juuri tuo että venäjä ei kuulosta hyvältä. Ja siksi venäjäksi laulettua musiikkia ei kiinnosta kuunnella vaikka se olisi muutoin kuinka hyvää. Sen sijaan esim. espanja kuulostaa monasti jopa paremmalta kuin suomi ja siksi pidän muutaman yhtyeen espanjankielisestä musasta, vaikka en ymmärrä kieltä kuin satunnaisia sanoja. Laulu toimii silloin tavallaan yhtenä soittimena, joskin merkittävimpänä.
 
Nythän saatiin edustava otanta.

Nelisormimangusti: Nythän saatiin edustava otanta.
 
No kerropa sinä mangusti oma mielipiteesti tai tarinasi aiheeseen liittyen tai sitten laajempi otanta. Kaipa muuten huomasit toisen sanan kommentissani?

sustain65: No kerropa sinä mangusti oma mielipiteesti tai tarinasi aiheeseen liittyen tai sitten laajempi otanta. Kaipa muuten huomasit toisen sanan kommentissani?
 
Olitte toinen, joka ilmoitti olevansa tätä mieltä. Itse olen eri mieltä. Venäjän kieli kuulostaa hienolta ja sopivan eksoottiselta.
 
E: Vaikka tässä
 
https://m.youtube.com/watch?v=NckZiso7FhE

Nelisormimangusti: Olitte toinen, joka ilmoitti olevansa tätä mieltä. Itse olen eri mieltä. Venäjän kieli kuulostaa hienolta ja sopivan eksoottiselta.
 
E: Vaikka tässä
 
https://m.youtube.com/watch?v=NckZiso7FhE
 
Kiitos Nelisormimangusti kun toitte konkreettisen esimerkin mukaan. Makumme venäjän kielen suhteen on erilainen.

sustain65: Kiitos Nelisormimangusti kun toitte konkreettisen esimerkin mukaan. Makumme venäjän kielen suhteen on erilainen.
 
Halusin vain merkitä tämän omiin kirjoituksiin, kun aihe on mielenkiintoinen, mutten jaksanut puhelimella alkaa mitään älyllistä sisältöä tuottamaan ja kirjoituksenne aavistuksenomaisesti provosoi minua. Kiitos ja anteeksi.

Niin sibeliuksen ensimmäistä sinfoniaahan on luonnehdittu toisen luokan tsaikovskiksi ja tuon suuren venäläisen musiikin tyyliähän on alitajuisesti imitoinut ellei suorastaan plagioinut moni muukin suomalaissäveltäjä varhaissinfonioissaan, jopa kallervo tuukkanenkin yksiosaisessa esikoissinfoniassaan. Myös Melartinin 2. sinfoniassa on sen kaikesta saksalaisesta kontrapunktisesta taidokkuudestaan huolimatta avausosan allegrossa hetkiä jotka assosioituvat tsaikovskiaaniseen romanttisen pateettiseen sielunmaisemaan jollen nyt vallan erehdy. Muutoinhan melartinin sinfoniat liittyvät saksalaisen orkesteritraditioon lähinnä bruckneriin ja mahleriin.
 
Täysin laiminlyötyjä Saikkolan sinfonioitakaan jotka ovat salmenhaaran mukaan tyylillisesti läheistä sukua venäläiselle shostalle ja kuuluvat säveltäjänsä keskeisimpään tuotantoon ei ole minun muistin mukaan soitettu tai levytetty ainuttakaan vaikka syytä olisi. Siellä ne lojuvat jossakin kaupungin tms. arkiston kätköissä pölyttymässä. Jos uusklassismi tyylinä ei nappaa saikkolalla on vielä tuo muodoltaan yksiosainen pateettisten ja lyyrisen kauniiden molliteemojen sävyttämä synkän traaginen kakkos sinfonia kaatuneiden aseveljien muistolle joka kytkeytyy suomen kohtalonhetkiin erillissodassa jossa saikkola itse koirinjoella oli taistelemassa suomen vapauden puolesta.
 
Ihmetellä sopii myös saikkolan sotamuistoja sisältävien postromanttisten, traaginen lyyrisine ja pateettisine molliteemoineen ja la campale tuttiorkesterin staccatoiskuineen ja kelloefekteineen blokkimaisessa muotoajattelussaan ja uusklassisten sinfonioiden osaksi tullutta totaalista unohdusta, vaikka ne kuuluvat sekä musiikkitieteilijöiden että mestarin itsensä mielestä säveltäjänsä keskeisimpään tuotantoon ja edustavat professori salmenhaaran mukaan tavallaan tyylillistä vastinetta erään hyvin tunnetun sinfonikon sostakovitsin ko. Lajityypin sinänsä melko heikkolaatuisille teoksille.
 
Salmenhaara kutsuu shostakovits sukulaisuudestaan huolimatta saikkolan tyyliä synnynäiseksi. Englud sai myös vaikutteita sinfopnioihinsa shostalta, stravinskyltä ja prokofjevilta kun saikkola on kuten sanottu tyyliltään synnynnäisempi. Myös erkki aaltonen on saanut hiroshima sinfoniaansa vaikutteita finlandiaan assosioituvien Sibelius vaikutteiden ohella shostalta groteskeine marssirytmeineen. Tuukkasen luonnekuvia kolmesta muskettisoturista ja sen vanha linna osa muistuttaa modest mussorskyn samannimistä osaa näyttelykuvissa.
 
Muitakin esimerkkejä löytyy. Kullervo on Madetojan romanttisin, uhmakkain ja pateettisin orkesteriteos, ja siitä voi aistia erityisesti Tshaikovskin vaikutusta. Samoin 1.:stä ja ehkä 2.:stakin sinfoniasta. Begnt de törne ja jopa klami on saanut vaikutteita sinfonioihinsa tsaikovskilta.

sustain65: Ainakin henkilökohtaisesti pitää paikkansa juuri tuo että venäjä ei kuulosta hyvältä. Ja siksi venäjäksi laulettua musiikkia ei kiinnosta kuunnella vaikka se olisi muutoin kuinka hyvää. Sen sijaan esim. espanja kuulostaa monasti jopa paremmalta kuin suomi ja siksi pidän muutaman yhtyeen espanjankielisestä musasta, vaikka en ymmärrä kieltä kuin satunnaisia sanoja. Laulu toimii silloin tavallaan yhtenä soittimena, joskin merkittävimpänä.
 
Vastenmielisyys venäjän kieleen lienee jo Volgan mutkasta lähtöisin.