Yleistä keskustelua musiikista ›

Tällainen sarja on joskus tullut radiosta:
http://areena.yle.fi/1-1576888
 
Noissa pitemmäksi aikaa Areenaan kuunneltavaksi jätetyistä jaksoista on lopusta jätetty pois se itse biisi, mutta se lienee helppo pistää Youtubesta tai muualta soimaan. Ohjelmassa ei opeteta säveltämistä, vaan käydään esimerkkikappaleita läpi ja yritetään enemmän tai vähemmän onnistuneesti löytää ja selittää missä on kappaleen koukku melodiassa, sovituksessa, rakenteessa tai sanoituksessa.

jra: Tällainen sarja on joskus tullut radiosta:
http://areena.yle.fi/1-1576888
 
Noissa pitemmäksi aikaa Areenaan kuunneltavaksi jätetyistä jaksoista on lopusta jätetty pois se itse biisi, mutta se lienee helppo pistää Youtubesta tai muualta soimaan. Ohjelmassa ei opeteta säveltämistä, vaan käydään esimerkkikappaleita läpi ja yritetään enemmän tai vähemmän onnistuneesti löytää ja selittää missä on kappaleen koukku melodiassa, sovituksessa, rakenteessa tai sanoituksessa.
 
Puolessa välissä Thunderstruckkia ja täähän on hauska ohjelma. Hyvää asiaakin välillä ja varsinkin Heikkisellä on hyvät jutut :D

Avaanpas joutessani yhden biisini syntyä, kun satun sen suurin piirtein muistamaan.
 
Celtic Frostin hienon Into The Pandemonium -abumin nimi on aina soundannut minusta hyvälle. Eräänä päivänä ryhtyi tuo levyn nimi soimaan päässäni melodiaan yhdistyneenä. Se tuntui vinkeälle, joten soinnuttelin sen. Tahtilaji on vissiin 7/4, en ole varma, kun mulla tuo teoriapuolen osaaminen on semmoinen, että sitä ei ole.
 
Säkeistö sai alkunsa Nik Kershawin hienon The Riddle -biisin lyriikasta. Siinä on rivi "There's a hole in the ground", josta tykkään. Kerran kun kitaralla rinputtelin ja jotain siinä hyräistelin, tämmöisen aika perinteisen sointukulun kuin Em, D, C, H7 päälle pyörähti sen kummemmin miettäimättä säkeistön ensimmäinen laini.
 
Tässä vaiheessa kertsi ja säkeistö eivät kuuluneet toisilleen, vaan se avautui vasta jälkeenpäin, että tämä maassa oleva reikähän johtaa Pandemoniumiin. Näin säkeistö ja kertosäe löysivät toisensa.
 
Kaksi osaa. Ei riitä. Joten ryhdyin miettimään, että mitäpäs sitten. Lueskelin siinä Miltonin Paradise Lostia, jossa Pandemonium esiintyy, ja sieltäpä pullahtivat C-osan lyriikka-ainekset, jotka löysivät melodisen muotonsa suht helposti kun siinä hetken rimputtelin ja hain rytmiä niille.
 
Kun C-osa oli saanut muotonsa, muistin, että minullahan on kuvainnollisessa pöytälaatikossani irrallinen pätkä, joka sopii napisti tämän tuoreen C-osan kanssa.
 
Näin siis Celtic Frostin, Nik Kershawin ja John Miltonin yhteisvaikutuksesta syntyi maailmaan uusi musiikkiteos. Se on tällainen: https://soundcloud.com/dunnethead/into-pandemonium

Numb: Avaanpas joutessani yhden biisini syntyä, kun satun sen suurin piirtein muistamaan.
 
Sellain ohimennen vain poikkesin sanomaan että ompa ihan pirun hyvä biisi. No, sitä kertsiä lukuunottamatta. Ei oikein tahdo pudota nuo kimurantimmat rytmittelyt.

Numb: Säkeistö sai alkunsa Nik Kershawin hienon The Riddle -biisin lyriikasta. Siinä on rivi "There's a hole in the ground", josta tykkään.
 
Mä tykkään kaikista eniten siitä lopun euroviisumodulaatiosta kun kukaan ei ikinä edes tajua että siinä on euroviisumodulaatio kun se on niin pirun hyvin pedattu. Mutta Kershaw toki olikin vanha jazzari.

Vessajono: Mä tykkään kaikista eniten siitä lopun euroviisumodulaatiosta kun kukaan ei ikinä edes tajua että siinä on euroviisumodulaatio kun se on niin pirun hyvin pedattu. Mutta Kershaw toki olikin vanha jazzari.
 
Juu, siinä on muitakin jänniä juttuja, soinnutuksessa ja bassoilussa esim. Laatupoppia kaiken kaikkiaan.
 
Dirtyh: Sellain ohimennen vain poikkesin sanomaan että ompa ihan pirun hyvä biisi. No, sitä kertsiä lukuunottamatta. Ei oikein tahdo pudota nuo kimurantimmat rytmittelyt.
 
Thanks. Muistan kehut, unohdan moitteet ;)

Vessajono: Mä tykkään kaikista eniten siitä lopun euroviisumodulaatiosta kun kukaan ei ikinä edes tajua että siinä on euroviisumodulaatio kun se on niin pirun hyvin pedattu. Mutta Kershaw toki olikin vanha jazzari.
 
+1 arvostuksesta mielipuolisinta popsävellystä kohtaan. Eihän se kertsin ja intron melodia tarttuvuuden takia poikkea odotetusta, mutta soinnut taustalla on täysin uniikkia. Säkeistö nyt menee miten sattuu, ja sitäkin villimmän C-osan syntsa-arpeggioita en ole vieläkään oikein plokkaillut 100%.