Yleistä keskustelua musiikista ›

Kuuntelen nykyään vain Dea Matronaa:
 
https://www.youtube.com/watch?v=LVQfimbgu_A
 
https://www.youtube.com/watch?v=mYPfmOhua3o

Kuuntelin pitkästä aikaa läpi Strapping Young Ladin City-albumin. Hyvin vähän tulee metallia kuunneltua nykyään, mutta tämä on edelleen erinomainen albumi.

Kuuntelen paraikaa pohjolan Pucciniksi tituleeratun Tauno Pylkkäsen oopperaa Mare ja hänen poikansa Spotifysta.

Kuuntelin pitkästä aikaa Knifen ekan levyn. Tuli tippa linssiin ja mieli katosi vuoteen 2004.

Kuuntelen ensimmäistä kertaa virolaisen musiikin erään isähahmon Heino Ellerin kaunista sinfoniettaa joka tuo mieleen tyylillisesti sanotaan vaikkapa suomalaisen Erik Fordellin. Joku kriitikko on letkauttanut että Eller ansaitsisi kokonaislevytyksen mutta samaan hengenvetoon voisi kysyä missäs se Fordellin, Saikkolan, Aaltosen, Tuukkasen ja kumpp. kokonaislevytys viipyy.
 
Kuuntelen nyt Allan Petterssonin elegiaa joka tuo mieleen tyyliltään toivo Kuulan. Eipä uskoisi.
 
Nyt kuuntelen virolaisen Eduard Tubinin sinfoniettaa eestiläisiin teemoihin. Hienoa musiikkia. kyllä virossa osataan kun meillä täällä suomessa unohdetaan kaikki hyvät säveltäjät ja heidän sinfoniansa jonnekin arkistojen kätköihin. Harmittaa.
 
Nyt mulla menee Tubinin 10. sinfonia säveltäjän sinfonioiden Neeme Järven johtamasta kokonaislevytyksestä, hienoa musiikkia sekin. Herran jestas sentään. Hävettää olla suomalainen kun Saikkolan 10 sinfoniaa makaa ties missä pölyyntymässä.

Wheel, Killing Joke jolta aikaan sopiva, I am Virus biisi.
Greg Kochin live tube lähetyksiä. Kova kitaristi.
Uutta Gary Numania. 80-luvun japanilaista musiikkia esim. Rebecca.
Sadistic Mika band 70-luvulta japsibändi myös.

Nyt kuuntelen Erik Fordellilta pienimuotoista vokaali-, kuoro-, kamari-ja jousiorkesterimusiikkia kun ei sinfonioitakaan ole valitettavasti vielä levytetty. Kolme jokilaaksokuvaa taitaa olla levyn merkittävin teos. Kuuntelin tänään myös hieman Kalervo Tuukkasen Meri sinfonian 3. osaa jossain määrin pakahtuneena.

Kipponi:
Sadistic Mika band 70-luvulta japsibändi myös.
 
Tätä tuli jossain välissä kuunneltua paljonkin. Kuuma tapaus tuo laulaja.

Järviradiota, koska onhan toimistotunnit.

Henri Henri Olavi: Tätä tuli jossain välissä kuunneltua paljonkin. Kuuma tapaus tuo laulaja.
Aika hot asian, moni onkin vaikka Wagakki bandin koton soittaja. Mun mielestä hyvä musiikki "ei kuole" ja aika ajoin, kuuntelen musiikkia josta pidin yli 40v takaakin.
Radiota ei voi oikein kuunnella. Nostalgia kanavaa jos jotain on pakko.

Klassisen musiikin puolella asia on hieman eri lailla, hyväkin musiikki saattaa unohtua arkistojen kätköihin syyttä suotta eikä sitä koskaan esitetä.

Eilen kuuntelin kuulokkeilla viisi tuntia Pet Shop Boysia samalla kun tein klapikoneella polttopuita. Tänään aamulla kuuntelin pari tuntia taustamusiikkina Labradfordia kun luin Hesaria.

Kuuntelen juuri nyt Helvi Lemmikki leiviskän 3. sinfonian vaikuttavaa avausosaa. Ennen sitä kuuntelin virolaisen Eduard Tubin 5. sinfoniaa ja Ester Mägin ainoakaista. Helvin sinfonia on näistä emotionaalisesti musertavin mutta pystyn kyyneliltäni ja pakahdukseltani juuri kirjoittamaan tämän. Eräs ylen toimittaja sanoi radiossa kerran että Leiviskän musiikissa on jopa suuruutta. Kuuntelen jälleen Leiviskää.

YLE Vega. Onneksi on oma työtila eikä tarvitse Radio Suomen umpipskaa soittolistaa kuunnella. Lisäksi myös Järviradio joskus.

Nyt kuuntelen ruotsalaisen Hugo Alfvenin nuorekasta, raikasta ja hyväntuulista 3. sinfoniaa jota en ole ennen tätä pitkään aikaan kuunnellutkaan. Kehittelyjaksossa meinasi tulla tippa linssiin.

Japsimusiikilla mennään taas nyt Rebecca 1985.12.25.
Lievähkö Madonna tyylin pukeutuminen.
Noita kirjaimia en lähe laittamaan...eihän noista risuaidoista selvää saa.
Japania osaan vähän judoajoilta hehe.

Bowie, Phil Collins ja random synthwave soinut lähiaikoina. Kummallisen paljon tullut kuunneltua Spotifysta musaa nyt, kun yleensä tulee ainoastaan fyysisiltä medioilta kuunneltuu.

Juuri äsken kuuntelin Sibeliuksen 5. sinfonian 2. osaa ja finaalia kuriositeetin vuoksi sillä sehän ei vaikuttanut tunteisiini kohottavasti mutta sen jälkeen emotionaalisesti väkevämpää Tuukkasen Meri sinfoniaa parikin kertaa lukuunottamata tuota laajaa 16 minuuttista avausosaa jota Spotifyssa ei ole. Nyt kuuntelen Tuukkasen maanläheisempää 2. viulukonserttoa josta konserton soittava viulisti sanoi sitä kerran radiossa sen kansallisromanttisuudesta huolimatta hyväksi musiikiksi kuitenkin. Tuukkasen, Saikkolan, Aaltosen, Fougstedtin, Rannan, Karjalaisen, Leiviskän, Pesosen jne. sinfonioita toivoisin kuulevani enemmänkin. Juuri nyt kuuntelen jälleen Hugo Alfvenin valoisaa 3. sinfoniaa. Nyt kuuntelen Erkki Melartinin 4. sinfoniaa.

Kuuntelen juuri nyt Robert Kajanuksen vaikuttavaa Wagner-ja Liszt-vaikutteista sinfonista runoa Aino.

Kuuntelen ja kopioin kasetille MANFRED MANN : LONE ARRANGER (2014)