Yleistä keskustelua musiikista ›

Leikari: Mutta mitenkäs tuo nyt sitten oikein menee:
 
- kuuntelija maksaa 10,-/kk ja se jaetaan
- Spotify ottaa omansa - kuinka suuren osan?
 
Spotify tilittää yli 70% käyttömaksuista levy-yhtiöille. Levy-yhtiöt sitten sisäisesti päättävät, kuinka iso osa siitä valuu artistin kukkaroon.
 
Itse laskeskelin, että kuuntelen about viitisen levyä per päivä. Jos oletataan, että yhdellä levyllä on keskimäärin yhdeksän biisiä, niin se tekee 45 biisiä per päivä ja vuodessa noin 16200 biisiä. Näin levy-yhtiöille rahaa lapioituu 0,51333 senttiä per kuuntelu.
 
Jos Spotifyllä olisi enemmän Premium-tilaajia, niin tuo Spotifyn nykyinen vajaa 30% osuus kutistuisi vielä lisää ja enemmän menisi tekijöille.

Niin, tallenteen arvo sekä levyn merkitys
voi vain korostua.

Anssi Kela: http://www.anssikela.com/2013/11/13/vastauksia-2/
 
Stanfordin yliopistoa käynyt muusikko , Paul Resnikoff - Digital News Music:ista on
hiljattain käsitellyt aihetta vastauksineen:
 
Musiikkialan muutokset 40 vuodelta 40 sekunnissa:
http://www.digitalmusicnews.com/permalink/2013/04/04/forty
 
13 - argumenttia musiikkialasta:
http://www.digitalmusicnews.com/permalink/2013/09/25/lies

Joku tuolla kyseli paljonko artisti 20€ kaupasta ostetusta levystä saa. Joku saattoi jo vastatakkin, mutta vaihtelee paljon. Joku Idols stara saattaa saada esim. 10% levyn myyntihinnasta joka on n. 10€ kaupoille. Eli n. 1€ per levy. Sitten on näitä julkaisufirmoja, jotka julkaisevat, myyvät ja mainostavat jo valmiiksi artistin itsensä kustantamia levyjä. Näissä prosentti on sitten jo 75% luokkaa. Veikkaan että tunnetun artistin esim. Kelan kannattaisi nykyään netin aikana tehdä levy omakustanteena, jos ei jo uuden levyn kohdalla tehnyt kun äänitteli itse kämpillään ja koneella kaikki. Ihmiset jo tietävät nimen ja levyn tekeminen on noilla menetelmillä jo niin halpaa, että ei tuossa kovin suurta riskiä synny Kelan kaltaiselle artistille. Sitten vaan julkaisusopimus vaikka vanhan levy-yhtiön kanssa. Artisti on jo tunnettu ja levy on jo valmis, joten levy-yhtiön ei tarvi pistää omia rahojaan likoon niin paljoa, joten prosentitkin saa itselle mieluisemmaksi.

Juho L: Spotify tilittää yli 70% käyttömaksuista levy-yhtiöille. Levy-yhtiöt sitten sisäisesti päättävät, kuinka iso osa siitä valuu artistin kukkaroon.
 
Jos Spotifyllä olisi enemmän Premium-tilaajia, niin tuo Spotifyn nykyinen vajaa 30% osuus kutistuisi vielä lisää ja enemmän menisi tekijöille.
 
Spotify taisi tehdä kymmeniä miljoonia tappiota vuoden 2012 liikevaihdon mukaan. Voisi kuvitella, että yrityksellä on kovat paineet saada lisää maksavia tilaajia, nostaa palvelun maksuja tai laskea levy-yhtiöille / artisteille tilitettäviä maksuja. Kaikki vaihtoehdot ovat hankalia. Spotifyn haastajaksi on noussut muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja (Google, Sony)jotka kilpailevat asiakkaista ja pitänevät omalta osaltaan maksut kilpailukykyisinä. Levy-yhtiöt saati artistitkaan eivät taatusti tyydy nykyistä pienempään osuuteen. Aika näyttää saadaanko Spotifyn liiketoimintaa kannattavaksi.

Tässähän tämä on aika tyhjentävästi:
 
http://yle.fi/uutiset/kari_haakana_kuka_vei_anssi_kelan_rahat/6933662

Eikse mee niin että jos ostan artistin X levyn hinnalla Y, niin siitä menee tasan yksi kertakorvaus artistille (ja muille tahoille), vaikka kuuntelisin levyn 1000 kertaa. Mutta jos kuuntelen sen saman levyn Spotifysta 1000 kertaa, niin korvaukset juoksee joka kuuntelukerralta. Että kumpi noista nyt sitten on tuottoisampi, mene ja tiedä.

sellisti: Eikse mee niin että jos ostan artistin X levyn hinnalla Y, niin siitä menee tasan yksi kertakorvaus artistille (ja muille tahoille), vaikka kuuntelisin levyn 1000 kertaa. Mutta jos kuuntelen sen saman levyn Spotifysta 1000 kertaa, niin korvaukset juoksee joka kuuntelukerralta. Että kumpi noista nyt sitten on tuottoisampi, mene ja tiedä.
 
Eiköhän se levy poikkeuksetta ole tuottoisampi. Vaikka itse älyttömän paljon musiikkia, niin en ole mitään levyä kuunellut Spotifysta 1000 kertaa. Jos 45-minuuttista levyä kuuntelisi koko ajan 17 tuntia päivässä, niin menisi yli 44 päivää kuunnella se 1000 kertaa. Siinä saa jo melkoisesti hurahtaa, jos meinaa Spotifya kuuntelemalla kiriä ohi levytuoton.

Jokapaikanapina: Eiköhän se levy poikkeuksetta ole tuottoisampi. Vaikka itse älyttömän paljon musiikkia, niin en ole mitään levyä kuunellut Spotifysta 1000 kertaa. Jos 45-minuuttista levyä kuuntelisi koko ajan 17 tuntia päivässä, niin menisi yli 44 päivää kuunnella se 1000 kertaa. Siinä saa jo melkoisesti hurahtaa, jos meinaa Spotifya kuuntelemalla kiriä ohi levytuoton.
 
Noh, jos mietitään puhtaasti julkaisusta ja jakelusta koituvia kustannuksia niin kyllähän suoratoistojulkaisun break-even on rahasummana aika paljon iisimpi kuin fyysisen julkaisun. Ja tarkoitan nyt siis ainoastaan julkaisua, en koko tuotantoa. Harvempi menee aivan kuralle siitä jos bändiä ei kuunnellakaan Spotifysta sen muutaman kympin edestä mitä hommaan laittoi rahaa, mutta jos monella tonnilla otettu cd-painos jää autotalliin pölyyntymään, niin...

Leikari: Levoton tyttö -hittiä kunneltu Spotifyssa maalis-kesäkuussa yhteensä 1 058 313 kertaa. Siitä maksettu Kelalle 2 336,9 euroa. Yhden soiton hinnaksi tulee näin keskimäärin 0,002 euroa.

 
2 euroa / 1000 impressiota on muuten kutakuinkin samaa luokkaa kuin mitä webbisivulle upotettavista mainoksista maksetaan sisällöntuottajalle mainosvälittäjän (AdSense ym.) kautta. Eli sikäli Spotifyn tilitykset on suht linjassa, eikä mainosrahoitteisesta palvelusta voi isompia tulovirtoja odottaa.
 
Jos summa on liian pieni, pitää ongelmasta syyttää tahoa joka biisit on mainosrahoitteiseen nettimediaan päästänyt jakoon (... levy-yhtiö).

Jokapaikanapina: Eiköhän se levy poikkeuksetta ole tuottoisampi. Vaikka itse älyttömän paljon musiikkia, niin en ole mitään levyä kuunellut Spotifysta 1000 kertaa. Jos 45-minuuttista levyä kuuntelisi koko ajan 17 tuntia päivässä, niin menisi yli 44 päivää kuunnella se 1000 kertaa. Siinä saa jo melkoisesti hurahtaa, jos meinaa Spotifya kuuntelemalla kiriä ohi levytuoton.
 
No, tuhat oli hatusta heitetty luku for the sake of the argument. Mutta sanotaan nyt vaikka että 50 kertaa voi hyvinkin tulla joku levy kuunneltua Spotifysta ajan mittaan. Lähestyyköhän se vielä millään lailla levykorvauksia..? Olisi hauska tietää monellako kuuntelulla päästään samoihin lukemiin.

sellisti: No, tuhat oli hatusta heitetty luku for the sake of the argument. Mutta sanotaan nyt vaikka että 50 kertaa voi hyvinkin tulla joku levy kuunneltua Spotifysta ajan mittaan. Lähestyyköhän se vielä millään lailla levykorvauksia..? Olisi hauska tietää monellako kuuntelulla päästään samoihin lukemiin.
 
Kela sanoi, että yhtä biisiä tulee kuunnella 2000 kertaa, jotta siitä saa saman verran korvauksia kuin yhdestä myydystä levystä. Kymmenen biisin levyllä se tarkoittaisi 200 läpikuuntelua. Vaikka korvausmäärä ajan kanssa viisinkertaistuisi, mikä olisi aika paljon, se vaatisi siltikin 40 läpikuuntelua / 400 yksittäistä kappaletoistoa, mikä ei toki ole enää mahdoton, mutta olisi silti selvästi kuuntelujen keskimäärän yläpuolella. Toisaalta, Spotifysta levyjä kuuntelee huomattavasti useampi kuin mitä levyjä ostetaan. Kenties jokin päivä Spotify kapuaa levynmyynnin rinnalle tai ainakin lähelle.

Jokapaikanapina: Kela sanoi, että yhtä biisiä tulee kuunnella 2000 kertaa, jotta siitä saa saman verran korvauksia kuin yhdestä myydystä levystä. Kymmenen biisin levyllä se tarkoittaisi 200 läpikuuntelua.
 
Jos yhtä (yksittäistä) biisiä pitää kuunnella 2000 kertaa, niin sehän tarkoittaa silloin 2000 kuuntelua levyn biisimäärästä riippumatta. Se olisikin jo paljon! :)
 
200 läpikuuntelua menee meikäläisen kuuntelulla helposti rikki per levy (huom. siis silloin kun oikeasti pidän levyä hyvänä). Ostan todella vähän levyjä, en ns. lainkaan taustamusiikiksi, vaan ihan keskittynyttä kuuntelua varten. En ole vuosiin kovin aktiivisesti kuunnellut musiikkia. En käytä spotifya, hyvin satunnaisesti tsekkailen youtubesta videoita ja niitäkin lähinnä silloin kun pitää opetella jotain uutta covermusaa keikkoja varten. Radiota ei juurikaan pysty kuuntelemaan, siellä on niin paljon sellaista musaa mikä ei missään olosuhteissa sovellu meikäläisen keholle ja mielelle. Silloin tällöin himassa tulee kuunneltua niitä levyjä mitkä on tullut hyväksi todettua.
 
Olisikin kiva innostua pitkästä aikaa jostain uudesta musasta toden teolla. Siinä nimittäin käy niin, että se 200 kuuntelukertaa menee äkkiä rikki. Silloin kun musa on hyvää, niin onhan se elämäkin huomattavasti mukavampaa.

Voisiko joku vihjata, paljonko auttavasti nimeä saaneet muusikot tienaavat. En kysy tätä kateudesta vaan uteliaisuudesta.
 
Luen Seiskaa, Hymyä ja muita elämän perusteisiin keskittyviä julkaisuja. Niistä on pistänyt silmään monta suht tuntematonta nimeä, joilla tuntuu olevan rahaa. Tuleeko se musiikista vai jostain muusta?
 
Ilmeisesti tälläisellekin pankki myöntää lainaa. Tuskin nyt sentään valmiilla omaisuudella...
 
http://www.hymy.fi/uutiset/talle-nu … laislaulajalle-valmistuu-luksustalo

Janos Mielevä: Ilmeisesti tälläisellekin pankki myöntää lainaa. Tuskin nyt sentään valmiilla omaisuudella...
 
http://www.hymy.fi/uutiset/talle-nu … laislaulajalle-valmistuu-luksustalo
 
Eikös se niin ole että jos jotkut tästä hommasta vielä elantoa saa niin sitten ne 10 lavatanssien vetonaulana olevat laulajat. Mattilan siskokset taitaa kuulua tuon 10 joukkoon.
 
Siksi toiseksi, sainhan mäkin pankkilainaa. Ei se nyt mikään avaruustemppu ole.

Dirtyh: Eikös se niin ole että jos jotkut tästä hommasta vielä elantoa saa niin sitten ne 10 lavatanssien vetonaulana olevat laulajat. Mattilan siskokset taitaa kuulua tuon 10 joukkoon.
 
Näinhän se on. Muutenhan nuo Seiska-julkkikset elää kädestä suuhun, mitä nyt verotietoja lehidssä aina huudellaan.

Janos Mielevä: Voisiko joku vihjata, paljonko auttavasti nimeä saaneet muusikot tienaavat. En kysy tätä kateudesta vaan uteliaisuudesta.
 
Jos sattuu tekemään vuoden isoimman biisin (jälleen kerran viitataan Kelaan ja Levottomaan Tyttöön) niin siitä tienaa n. 75.000eur bruttona (jostä sit lähtee about puolet pois veroihin). Jos ei satu tekemään vuoden isointa biisiä nii tienaa huomattavasti vähemmän.

Niin kuin tässä threadissa on jo osittain puhuttu, kaksi fundamentaalista ongelmaa Spotifyssä on:
 
1): että nää Spotify sopparit on tehty ennen varsinaista streamausaikaa jolloin ne on ei-ajan-tasalla (=epäreiluja)
 
Monet levylafkat lisäilee soppareihin asioita joilla ei ole mitään tekemistä digitaalisen myynnin kanssa. Yksi kohta on esim. sellainen (joka on ihan perusteltua fyysisellä puolella) on se, että levylafka pidättää pienen prossan rojalteista "jakeluvakuutuksena" (tuo ei ole ihan se varsinainen termi). Vakuutuksena sille, että jos esim 1000 CD-levyä meneekin jossain toimituksessa paskaksi. Kravattisedät saatavat laitaa samantyyppisen kohdan digitaalisen jakelun kohdalle myös. 1000 digitaalista albumitiedostoa korruptoituu jossain jakelussa? Lol!
 
2): että isot levy-yhtiöt omistaa osakkeita Spotifystä.
 
tuohon kakkoseen sisältyy tämmönen juttu, että vaikka Spotify ei tällä hetkellä ole kannattava bisnes (menetti 75 miljoona dollaria vuonna 2012), jengi olis silti valmis ostamaan niiden osakkeita. Tällä hetkellä Spotify ei ole listautunut pörssiin mutta tulee sen erittäin suurella todennäköisyydellä tekemään aikanaan. Mikä tarkoittaa sitä että ne handut jotka omistaa palan lafkaa tulee tienaaman ihan vitusti fyrkkaa.
 
Tuo ylläoleva on se syy miksi levylafkat on mukana tossa Spotify-touhussa. Osakkeenomistajina ne odottelee IPOa ("initial public offering" tarkoittaa siis sitä, kun lafka ekan kerran listautuu pörssiin) jolloin se todellinen fyrkka Spotifystä tulee. Valittettavasti tietääkseni kukaan biisintekijä/artisti ei ole tehnyt sellaista sopparia levy-yhtiön kansa josta saisivat osansa jos koko levy-yhtiö yhtäkkiä tienaa jostain, ainoastaan soppareita liittyen omien biisien rojalteihin.
 
Epäreilua tästä tekeen sen, että koko Spotifyn potentiaalinen arvo (joka sitten realisoituu IPOssa) perustuu just noiden biisintekijöiden biiseihin; ei levylafkat niitä biisejä tehny, ainostaan lisensoivat niitä Spoifyhyn näille diileillä mitä meillä nyt on. Nimenomaan hyvien biisien takia Spotify on se mitä se on, mutta kun Spotify aikanaan listautuu pörsiin (voi olla tämän vuoden 2015 aikana), KUKAAN BIISINTEKIJÖISTÄ EI TULE NÄKEMÄÄN NIITÄ FYRKKIA JOTKA LEVY-YHTIÖ TIENAA OSAKKEENOMISTAJINA.
 
Otetaan vähän linkkejä:
http://www.forbes.com/sites/ilyapoz … s-primed-for-exits-or-ipos-in-2015/
 
http://venturebeat.com/2014/12/19/s … -taylor-swift-what-you-should-know/

Spotify ei ole ainoa palvelu markkinoilla, usein unohdetaan mm deezer. Sama idea, toteutus vähän erilainen. Spotifyllä taitaa tällä hetkellä olla markkinoilla johtava-asema. Taisi tänään vai oliko se eilen tulla uutinen jossa kerrottiin että maksavia asiakkaita on jo 15 miljoonaa ja kokonaismäärä käyttäjiä on yli 60m.
 
Samalla hiljaisuudessa deezer on kasvattanut omaa osuuttaan mm yrityskaupoilla Jenkeissä. Ehkä spotify on isoin Suomessa ja monissa muissa maissa, mutta perässä tulijoita riittää, mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä mm siihen mitä apple tekee.
 
Korvaukset mitä spotify on maksanut ulospäin on sentään kasvanut. Mutta jos oikein ymmärsin tapa jolla tuon lasketaan mitä per streamaus tuo rahaa on aika monimutkainen, ja ehkä jopa liitoksissa siihen paljonko käyttäjiä on sun maanosassa ja/tai maassa. Joten ei ihme jos jenkki artistit itkee korvauksista koska siellä on todella vähän vielä maksavia käyttäjiä. Ei tämä malli ihan läpi paska ole, mutta eipä tällä kukaan taida rikastumaan päästä.
 
Ns pitkähäntä teoriaan tässä nojataan vahvasti. Pitää olla paljon musaa jota kuunnellaan koko ajan ja pidemmän ajan kanssa summa on hyvä minkä sieltä saa ulos. Etenkin jos ja kun kasvu yrityksellä jatkuu.

käsi: Spotify ei ole ainoa palvelu markkinoilla, usein unohdetaan mm deezer. Sama idea, toteutus vähän erilainen. Spotifyllä taitaa tällä hetkellä olla markkinoilla johtava-asema. Taisi tänään vai oliko se eilen tulla uutinen jossa kerrottiin että maksavia asiakkaita on jo 15 miljoonaa ja kokonaispääroolissa käyttäjiä on yli 60m.
 
Samalla hiljaisuudessa deezer on kasvattanut omaa osuuttaan mm yrityskaupoilla Jenkeissä. Ehkä spotify on isoin Suomessa ja monissa muissa maissa, mutta perässä tulijoita riittää, mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä mm siihen mitä apple tekee.
 
Korvaukset mitä spotify on maksanut ulospäin on sentään kasvanut. Mutta jos oikein ymmärsin tapa jolla tuon lasketaan mitä per streamaus tuo rahaa on aika monimutkainen, ja ehkä jopa liitoksissa siihen paljonko käyttäjiä on sun maanosassa ja/tai maassa. Joten ei ihme jos jenkki artistit itkee korvauksista koska siellä on todella vähän vielä maksavia käyttäjiä. Ei tämä malli ihan läpi paska ole, mutta eipä tällä kukaan taida rikastumaan päästä.
 
Ns pitkähäntä teoriaan tässä nojataan vahvasti. Pitää olla paljon musaa jota kuunnellaan koko ajan ja pidemmän ajan kanssa summa on hyvä minkä sieltä saa ulos. Etenkin jos ja kun kasvu yrityksellä jatkuu.
 
Noh, mitä oon tutkaillu tätä asiaa, niin ei nojata pitkähäntä-teoriaan. Spotifyn (ja näköjään myös Deezerin) sekä periaatteessa minkä tahansa muun streamauspalvelun joka tarjoaa ilmaista asiakkuutta ei koskaan ollut tarkoitus olla "sustainable in the long-term". Se pitkä häntä tulee maksamaan fyrkkaa ainoastaan niille joilla niitä osakkeita on firman listautuessa. Jos Spotifyä tällä hetkellä oikeasti kiinnostaisi rakentaa jotain pysyvämpää bisnesmallia, se sulkisi oitis ilmaisversion; Näin laveasti laskettuna Spotifyn premiumistä tulee firmalle fyrkkaa n. 4 kertaa enemmän, kuin ilmaisversiosta siitä huolimatta, että ilmaisaccounteja on kolme kertaa enemmän. Eli 1/4 maksaa 4/5 koko hommasta.
 
En olisi yllättynyt että siinä kohtaa kun Spotify on listatunut pörssiin, ei mene kauaa kun ilmaisaccountit lopetetaan kun joku uusista shareholdereista oivaltaa, että "eihän tämmösessä bisneksessä ole mitään järkeä!".