Yleistä keskustelua musiikista ›

Maailman huonoimmasta ja parhaasta musiikkikappaleesta on keskusteltu enimmäkseen hyvin ansiokkaasti kymmenisen vuotta. Usein keskustelu vain menee musiikkityylien erittelyksi: milloin mikäkin on arvostelun ylä- tai alapuolella ja milloin minkäkin "genren" kappaeet ovat kategorisesti joko niin hyviä tai huonoja että yksittäistä parasta tai huonointa ei voi erottaa.
 
Ja jos vaikka joku sattuu just siihen keskelle niin sitähän vasta onkin mahdoton arvostella "koska se ei ole mitään".
 
Moni ihminen nauttii musiikkinsa pyhittyneesti eli kaikki mitä hän kuuntelee on sinänsä erinomaista ja kaikki mikä on sen ulkopuolella on tuomittu roskikseen. Se muistuttaa uskonnosta tuttua oppia autuudesta ja kadotuksesta. Tällaiselle hekilölle parhaan musiikkityylin nimeäminen, usein hyvin summittaisesti tosin, on helppoa ja huonoimman nimeäminen täysin mahdotonta.
 
Moni sitten sitä vastoin syleilee maailmaa uskomuksellaan, että jokaisessa musiikkityylissä tai musiikinlajissa on ne omat huippunsa ja alhonsa, ja ne on vain asiaan perehtymällä mahdollista löytää. Tällainen ekspertti-asenne kaipaisi tuekseen hieman perusteluja: miksi ihmeessä kaikki musiikkityylit ovat samanarvoisia, nehän ovat jakautuneetkin aivan mielivaltaisesti?
 
Elämme siis kaltevalla pinnalla. Aloitan. Minun mielestäni paras musiikkityyli on futurismi ja huonoin on metallifunk l. funkmetalli. Perustelu: futurismi etsii musiikillista ilmaisua johdonmukaisesti vallitsevan idiomin ulkopuolelta ja metallifunk on kuin Miles Davisin huonoin 70-luvun levy suoraan Apinoiden Planeetalle kiidätettynä.

velipesonen: metallifunk on kuin Miles Davisin huonoin 70-luvun levy suoraan Apinoiden Planeetalle kiidätettynä.
 
Tämähän kuulostaa mahtavalta idealta! Mistä tätä metallifunkkia voi kuunnella?

seppo69: Tämähän kuulostaa mahtavalta idealta! Mistä tätä metallifunkkia voi kuunnella?
 
Ota yhteys avaruusalukseen joka on laskeutunut jollekin tuollaiselle planeetalle.

No eikös se metallifunkinkin ole pakko olla ollut futurismia ainakin pienen aikaa syntyessään? Oliko metallifunkia ennen metallifunkia?

paras: hevi
 
huonoin: räp

Parasta on proge ja jytä.

Parasta: sellanen missä kuuluu diu diu.
Huonointa: ei diu diu:ta

Paras: Pop.
Huonoin: Heavy.

Parasta on jytä. Huonointa Suomi-reggae omituisine aksentteineen. Esim. "mulla on pippeli" lausuttaisiin Suomi-reggaessa "mola on pepellii"

Suomireggaeaksentti on hauska keksintö :)
 
Paras tyyli on jatsi ja huonointa kaikki missä soitetaan sähköpianoa, myös sellainen jatsi, eikä se jatsia olekaan jos se semmoisella pilataan.

Tällainen ekspertti-asenne kaipaisi tuekseen hieman perusteluja: miksi ihmeessä kaikki musiikkityylit ovat samanarvoisia, nehän ovat jakautuneetkin aivan mielivaltaisesti?
 
Miten ihmeessä voit perustella sen, että musiikkityylit olisivat eriarvoisia :o) ?
Mikä niiden jakautumisessa on mielivaltaista, kun niiden välissä, laitetaanpa ne mihin järjestykseen hyvänsä, kuin kortit pöydälle, on aina alue, joka on kumpaakin genreä?
 
Kuin mittailisi ameebaa 10 cm:n viivaimella.
 
Kyllähän tietysti vaikkapa tyylien keskimääräisessä teknis-instrumentaalisessa vaikeudessa on isoja eroja, mutta joka tyylistä löytyy myös niitä virtuooseja, jotka on pakko laittaa samalle viivalle, vaikka toinen edustaisi klasaria ja toinen tyyliä, jossa keskimäärin hakataan kolmea voimasointua 4/4-tahdissa.

Kalmo: Miten ihmeessä voit perustella sen, että musiikkityylit olisivat eriarvoisia :o) ?
Mikä niiden jakautumisessa on mielivaltaista, kun niiden välissä, laitetaanpa ne mihin järjestykseen hyvänsä, kuin kortit pöydälle, on aina alue, joka on kumpaakin genreä?
 
Kuin mittailisi ameebaa 10 cm:n viivaimella.
 
Kyllähän tietysti vaikkapa tyylien keskimääräisessä teknis-instrumentaalisessa vaikeudessa on isoja eroja, mutta joka tyylistä löytyy myös niitä virtuooseja, jotka on pakko laittaa samalle viivalle, vaikka toinen edustaisi klasaria ja toinen tyyliä, jossa keskimäärin hakataan kolmea voimasointua 4/4-tahdissa.
 
kyllä joku eurodance tekno jonne karvanoppa renkutus on vaan täysin luokatonta äänisaastetta :D

phiit: kyllä joku eurodance tekno jonne karvanoppa renkutus on vaan täysin luokatonta äänisaastetta :D
 
Kyllä ala-asteella meidän luokassa kuunneltiin sitä paljonkin.

Kalmo: Miten ihmeessä voit perustella sen, että musiikkityylit olisivat eriarvoisia :o) ?
 
En tiedä. En ole sellaista kyllä väittänytkään, olen vain huudellut perään perusteluja sille että ne olisivat samanarvoisia.
 
Olla sama tai eri eivät ole saman asian eri puolia vaan eri asioita.

Tää oli helppo.
 
Huonoin: progressiivinen rock.
Harvoin hyvää, yleensä hirveätä junnausta.
 
Paras: zydeco.
Aina hyvää.

Presidentti: Parasta on jytä. Huonointa Suomi-reggae omituisine aksentteineen. Esim. "mulla on pippeli" lausuttaisiin Suomi-reggaessa "mola on pepellii"
 
Tämä kieltämättä oudoksuttaa. Ja vieläkään en tiedä, miten se tehdään. Pelkkä lespaaminen ei riitä.
 
E. Aloitus menköön muuten m-net-huumorin piikkiin, vakavissaan tämän tapainen arvottaminen on arvotonta. Mutta oletan, että ketjulla tulee olemaan joltinenkin viihdearvo.

Lowercase https://www.youtube.com/watch?v=Lxi7QO66ars
ja extratone https://www.youtube.com/watch?v=iqrvgB21x-M
on musatyyleinä varmaan sieltä heikoimmasta päästä, jos nämä kappaleet on sellaista normaalimeininkiä.
 
Oma kuunteluhan painottuu aikalailla classic rock -puolelle, mutta vaikea sanoa löytyykö sieltä mitään sen parempaa kuin esim. Sing,Sing,Sing tai You Only Live Twice.

Parasta: kaikki uusi musa joka puhuttelee minua.
 
Huonointa: kotimainen 80-luvun iskelmä/tanssimusa.

Kulkunen: paras: hevi
 
huonoin: räp
 
Huonosta olen samaa mieltä, mutta toisaalta hyvää Suomi-rappia esittivät Mikko Alatalo (Maailmanlopun meininki), Juice (Siniristiloppumme), Keijo Komppa (Kyyrölä-rap) sekä Raptori.

asenteellinen louhinta hevi rock asenteella uppoo ja poppi ja räp on PERSEEST