Yleistä keskustelua musiikista ›

semmosta olen tässä miettinyt ja ihmetellyt kun jotenkin tuntuu että aina kun näen jonkun bändin lavalla niin jonkun pitää aina keksiä että ketäs nää jätkät nyt kopio.
monesti olen törmännyt ihmisiin jotka selittävät heti nähdessän keikalla kaverin isolla tukalla haara asennossa lespaul kädessä jotta tämä on automaattisesti wylde kopio??!!
minua ainekin ottaa kaaliin tämmönen, eihän wylde nyt ole keksinyt haara asentoa ja lespaulia, ja jos esim mokoman keikalla törmäsin tähän ja musiikissa on kyllä todella vähän yhteistä, tuskin mitään.
 
mitäs ootteko huomannut samaa itse ja miten suhtaudutte tämmöseen?
itseäni ei aluksi haitannut tommosen kuuntelu mutta nykysin joutuu jokakeikalla kuulemaan toi on ihan sitä ja toi taas tätä niin ei jaksaisi enään.

Tradition edelleen rakentamistahan tää rokkenrolli on. Ei siinä oo mitään pahaa, jos vaikutteet näkyy tai kuuluu. Kunhan nyt ei ihan kopiokonemeiningillä olla liikenteessä.
 
Vaikka hyvien bändien kloonailua kattelee kyllä mielikseen. Esimerkkinä vaikka ramopunk. On olemassa satatuhatta bändiä, joissa jätkillä on nahkarotsit ja koristossut ja joka biisin alussa huudetaan yy-kaa-koo-nee, eikä häiritte pätkääkään. Vitun hyvä meininki.
 
Jos musa on hyvää, tällaset asiat menettää aika pitkälti merkitystään. Mutta jos musa on omasta mielestä huonoa tai muuten vastenmielistä, näiden juttujen merkitys moninkertaistuu ja seurauksena on vitutuksen multihuipennus. Sillon paras lyömäase jolla voi huitaista on tietysti se kun sanoo että "vittu, nehän kopioi sitä ja sitä. Pikkasen omaperäsyyttä peliin, saatanan olmit". Myönnän kyllä syyllistyväni tuollaiseen ajatteluun lähes päivittäin. Tai viikoittain nyt ainakin. Mutta keikoilla ei huudella, perkele. Kun yleisön joukosta huudellaan, niin silloin kyse on yleensä siitä että huutelija on joko kännissä, tyhmä tai sitten hänellä on huono itsetunto. Useimmiten jopa kaikkia kolmea yhtä aikaa. Tohon ei muusikkona itseään pitävän tule syyllistyä.

Tradition edelleen rakentamistahan tää rokkenrolli on. Ei siinä oo mitään pahaa, jos vaikutteet näkyy tai kuuluu. Kunhan nyt ei ihan kopiokonemeiningillä olla liikenteessä.
 
Vaikka hyvien bändien kloonailua kattelee kyllä mielikseen. Esimerkkinä vaikka ramopunk. On olemassa satatuhatta bändiä, joissa jätkillä on nahkarotsit ja koristossut ja joka biisin alussa huudetaan yy-kaa-koo-nee, eikä häiritte pätkääkään. Vitun hyvä meininki.
 
Jos musa on hyvää, tällaset asiat menettää aika pitkälti merkitystään. Mutta jos musa on omasta mielestä huonoa tai muuten vastenmielistä, näiden juttujen merkitys moninkertaistuu ja seurauksena on vitutuksen multihuipennus. Sillon paras lyömäase jolla voi huitaista on tietysti se kun sanoo että "vittu, nehän kopioi sitä ja sitä. Pikkasen omaperäsyyttä peliin, saatanan olmit". Myönnän kyllä syyllistyväni tuollaiseen ajatteluun lähes päivittäin. Tai viikoittain nyt ainakin. Mutta keikoilla ei huudella, perkele. Kun yleisön joukosta huudellaan, niin silloin kyse on yleensä siitä että huutelija on joko kännissä, tyhmä tai sitten hänellä on huono itsetunto. Useimmiten jopa kaikkia kolmea yhtä aikaa. Tohon ei muusikkona itseään pitävän tule syyllistyä.
 
Aivan totta koko teksti, jälleen kerran.
 
Itsekin myönnän syyllistyväni tuohon ajatteluun usein, mutta mikäs siinä. Jos on semmonen fiilis niin sitten on semmonen fiilis, eipä siinä paljon muuta. Kun bändi kuulostaa huonolta, on sitä usein vaikea paikata ulkomusiikillisilla seikoilla, varsinkin jos bändi on erittäin vahvasti kopiointimeiningillä liikkeellä. Mainittakoon esimerkkinä The Darkness, jonka musa on mielestäni paskaa ja ulkomusiiikilliset seikat ärsyttävät jumalattomasti, sekään ei riitä että itsekseen miettii kuinka tökeröä kopiointia se laulaja pitää yllä, mutta sitten vielä lueskelee jostain kuinka jotkut kehuvat häntä omaperäiseksi. Henkilökohtaisesti itseäni on kaikkein eniten ärsyttänyt se, kun näin netissä kuvan jossa tämä ko. herra on roudarin olkapäillä yleisön joukossa vetämässä sooloa. Ei tollasta juttua voi mennä kopioimaan noin suorasti, helvetti.

Juu pitää alkaa esiintyyn lökäpöksyissä ja rintaliiveissä, ni ei satu kopsaan ketää=)

Itsekin olen kyllä siihen syyllistynyt että tuomitsen bändin heti jonkun toisen kopioksi... :|
No, ei oo varaa, ittelläni ku ei oo bändiä ensinkään!!!!!! :D

Juu pitää alkaa esiintyyn lökäpöksyissä ja rintaliiveissä, ni ei satu kopsaan ketää=)
 
Jätkä on vissiin joku Salt-N-Pepa klooni?

Jätkä on vissiin joku Salt-N-Pepa klooni?
 
Tai sitten Pink :)

Kopiointi on eri asia kuin vaikutteiden otto. Aina löytyy pätijöitä ja rokkipoliiseja, jotka lyttäävät muita. Niille voi sanoa "eikä" "ei minusta" "äitis oli kopio" tai "haluuks nokkaan" tyypistä riippuen.

Kopiointi on eri asia kuin vaikutteiden otto. Aina löytyy pätijöitä ja rokkipoliiseja, jotka lyttäävät muita. Niille voi sanoa "eikä" "ei minusta" "äitis oli kopio" tai "haluuks nokkaan" tyypistä riippuen.
 
tämä pitänee muistaa ensi kerralla...kiitoksia vaan=)

Täytyy muistaa että vain parhailta kannattaa varastaa.

Jaa-a. Asia toimii myös niinkin päin, että jos tosissaan yrittää tehdä jotain erilaista, saa yleisöstä kuulla vähän väliä sarkasmia tihkuvia kommentteja tyyliin "En mä tätä tajua, kun tää on niin taidetta." Rokkipoliisit tykkää, kun konseptin voi näppärästi luokitella tuttuun lokeroon.

Mainittakoon esimerkkinä The Darkness, jonka musa on mielestäni paskaa ja ulkomusiiikilliset seikat ärsyttävät jumalattomasti, sekään ei riitä että itsekseen miettii kuinka tökeröä kopiointia se laulaja pitää yllä, mutta sitten vielä lueskelee jostain kuinka jotkut kehuvat häntä omaperäiseksi. Henkilökohtaisesti itseäni on kaikkein eniten ärsyttänyt se, kun näin netissä kuvan jossa tämä ko. herra on roudarin olkapäillä yleisön joukossa vetämässä sooloa. Ei tollasta juttua voi mennä kopioimaan noin suorasti, helvetti.
 
jos et ole vielä hoksannut niin the Darkness ei ole mikään maailman vakavin bändi, ja koko bändi perustuu noihin tuon tyylisiin tempauksiin niin musiikillisesti kuin ulkomusiikillisestikkin..

jos et ole vielä hoksannut niin the Darkness ei ole mikään maailman vakavin bändi, ja koko bändi perustuu noihin tuon tyylisiin tempauksiin niin musiikillisesti kuin ulkomusiikillisestikkin..
 
Kuten tuossa aiemmin mainitsin jo tuon laulajan pukeutimisesta, että pistää vituttamaan kun jotkut julistavat innoissaan kuinka omaperäisesti hän pukeutuu, niin sama pätee myös tuohon aiemmin mainitsemaani Anguksen kopiointiin. Pistää vituttamaan kun tuollaista kopioidaan noin suorasti (ja huonosti!) ja sitten tietämättömät teinit ovat innoissaan julistamassa kuinka omaperäinen juttu tuokin on.

Nykyään ihmisen musiikilliselle maailmankatsomukselle tekee terää tällainen resepti:
 
1. Älä katso telkasta mitään musiikkiin viittaavaa (mieluiten pidä telkkari kiinni, lukuunottamatta luonto-ohjelmia)
2. Älä lue lehdistä mitään musiikkiin viittaavaa (mieluiten älä lue lehtiä)
3. Pistä silmät kiinni ja kuuntele musiikkia vain radiosta tai levyiltä
 
Monet biisit ilman videoita tai mitään visuaalista materiaalia ovat aika ikäviä, vai?
En tiedä, mutta mulle ainakin musiikissa on kyse siitä, että miltä se itsessään kuulostaa. Tuo yllä oleva resepti auttaa mun mielestä ihmistä sisäistämään paremmin, että mitä on hyvä musiikki. Eikö hyvä musiikki kuulosta hyvältä joka tapauksessa? Kyllä... ja siihen voi sitten myöhemmin lisätä jotain, mikäli haluaa. Nykyään mediateollisuuden puolelta lähdetään liikkeelle päinvastoin. Perse edellä puuhun. Hämmästyttävän hyvin sekin tuntuu toimivan. No, raha ja hyvä musiikki eivät kulje käsi kädessä. Sen voi jokainen internettiä selaava ajan kanssa havaita.
 
Tää kuulostaa ehkä hapatukselta, mutta harva se päivä näkee konsepteja, joita myydään "nykypäivän A-luokan ihmiselle sopivana musiikkina". Miettikääpä onko sellainen musiikkia, joka on ostettu ennenkuin sitä on edes tehty. Näinhän tilanteen voisi kuvitella olevan esim. monen levyn diilejä tehtäessä. Mun mielestä musiikki on sellaisista jutuista mennyt pois. Musiikki menee pois, jos se huomaa, että seppää ajaa alasimen ääreen pakko. Silti taotaan, koska ihmiselämä on hauras ja artistin pitää ehtiä.
 
Vittu miten ulkomusiikillista tavaraa nykyään muuten tarjotaankaan ihmisille. Miettikääpä miksei kukaan menestysartisti pukeudu keikalla farkkuihin ja villapaitaan ja tarjoa yleisölle keikan kuluessa kymmenen minuutin ilmaisia teetaukoja. Varsinkin Suomessa meille on luotu mielikuva siitä, millaista hyvän musiikin pitää olla, jotta se olisi ajankohtaiselle A-luokan ihmiselle sopivaa. Menestyshän tarkoittaa täällä valtamedian mielestä samaa kuin taloudellinen menestys. Joten... täällä uskalletaan tehdä jokin asia ehkä myöhemmin, mikäli maailmalla on ensin sama jo tehty ja siitä on menestys seurannut. Puhuin tuossa nimenomaan menestysartisteista ja musiikkiteollisuudesta heidän takanaan. Suomi on valtamedian tarjoamilta arvoiltaan puhdas pikku-Amerikka. Älkäämme menkö siihen jatkuvasti mukaan.

Täytyy muistaa että vain parhailta kannattaa varastaa.
 
Varastamisessa ja lainaamisessa on vissiin ero, ainakin jos Igor Stravinskyltä kysytään: "Lesser artists borrow, great artists steal."

Keikoille kyllä mun mielestä mennään myös katsomaan yhtyettä, joten ulkomusiikillisten seikkojen kopioimattomuus alkaa olla sula mahdottomuus. Muodissakin kierrätetään menneitä vuosikymmeniä - tosin ei orjallisesti vaan vaikutteita imien.
Samaa oon joskus ihmetellyt keikoilla kun rokkipoliisit kilvan yrittää keksiä, ketä kulloinkin lavalla esiintyvä bändi kopioi. Tämä on säälittävää varsinkin jos puhutaan jostain nuorista bändeistä. Kaikki bändit aloittaa jostain, monesti vielä covereita soittaen, joten omat biisit hioutuvat ajan myötä. Monella linja on hakusessa vielä ekalla levylläkin, mutta sitähän se kehittyminen on.

Edit: ei mitään sittenkään.

Kuten tuossa aiemmin mainitsin jo tuon laulajan pukeutimisesta, että pistää vituttamaan kun jotkut julistavat innoissaan kuinka omaperäisesti hän pukeutuu, niin sama pätee myös tuohon aiemmin mainitsemaani Anguksen kopiointiin. Pistää vituttamaan kun tuollaista kopioidaan noin suorasti (ja huonosti!) ja sitten tietämättömät teinit ovat innoissaan julistamassa kuinka omaperäinen juttu tuokin on.
 
Hmm. Tuota, jäbällä taitaa olla suht.paha fiksaatio Acca Daccaan, kun joka ikinen kirjoituksesi tuntuu viittaavan siihen. Liekö tuo roudarin olkapäillä soittaminenkaan nyt välttämättä ihan Angus Youngin keksimiä temppu on.
 
Vaan eipä siinä tietty mitään, kukin taaplaa tyylillään...

Hmm. Tuota, jäbällä taitaa olla suht.paha fiksaatio Acca Daccaan, kun joka ikinen kirjoituksesi tuntuu viittaavan siihen. Liekö tuo roudarin olkapäillä soittaminenkaan nyt välttämättä ihan Angus Youngin keksimiä temppu on.
 
Vaan eipä siinä tietty mitään, kukin taaplaa tyylillään...
 
Niinpä niin, kuten jo ensimmäisessä viestissäni mainitsin, itselläni on vähän sama ongelma kuin Janillakin, että kun muuten tykkää kopioivan bändin musasta jne. niin ei tuo kopiointi haittaa, joskus jopa on iloinen siitä että ko. bändi "osoittaa kunnioitusta", mutta kun huono bändi tekee saman jutun alkaa se minua ärsyttämään. Näin se vain on, ei sille mitään voi.

Vaikka rock ymmärretään mahdollisimman kaukaiseksi musiikinlajiksi verrattuna länsimaisen taidemusiikkiin, toimii kulttuuri kuitenkin samalla lailla: on pakko luoda uutta ollakseen mediaseksikäs ja kiinnostava. Länsimaisen taidemusiikin kaanonissa tietyt innovaattoreina tunnetut säveltäjät (esim. Bach, Mozart, Beethoven, Liszt, Wagner, Debussy, Stravinsky, Stockhausen...) ovat vieneet huomion musiikin kulttuuriselta ja esteettiseltä merkitykseltä, jolloin uuden luominen on tullut pakkomielteeksi. Historioissa kerrotaan aina heidän keksinnöistään, fuugista, sonaattimuodoista, tematiikasta, Tristan-soinnusta, nauhamusiikista... Yleisö maksaa lipun ja menee musiikkiterraarioon väkisin nauttimaan taiteesta ja "sivistymään" estettiisesti istuen markan penkeillä 6 ja puoltuntisen oopperan Savonlinnaan hintaan 98 €,
 
Sama länsimainen luomisen pakko on tarttunut aikoja sitten rockiin valitettavasti ja nykyisin yleisö vieläpä vaatii sitä. Britti-invaasion aikana Betleja ja Rollareita hävetti mennä jenkkilään esittämään rhythm & bluesia, koska he tiesivät varastaneensa sen afroamerikkalaisilta. Mutta heidät valkoinen yleisö ottikin vastaan innovaattoreina, koska he eivät tietäneet mustan bluesin olemassaolosta mitn. Jenkkipissikset luulivat brittejä innovaattoreiksi. Olisi täysin perverssi ajatus että Muddy Waters pitäisi itseään _oikasti_ innovaattorina, vaikka Chicago-bluesin kuninkaana hän saattoikin pitää itseään. Entä James Brown, Godfather of soul, Mr dynamite ja kaikkea, mutta ei missään tapauksessa omasta mielestään The great inventor of soul. Musta kulttuuri pitää kökkönä ja juurettomana musiikkia, jossa ei soi esi-isien rumpu.
 
Musta kulttuuri on aina lainannut muista mustan musiikin tyyleistä elementtejä ja tietää että kulloinenkin muodikas tyyli on vain päivitetty versio mustasta musiikkikulttuurista, mutta siitä huolimatta valkoinen ensimmäisenä mustaa musiikkia kopioinut artisti on länsimaisen kuluttajan mielestä luova ja innovoiva, vaikka hän tulee kymmenen vuotta mustaa jäljessä. Blues, Rock'n roll, funk, rap, hiphop. Miten valkoiset innovaattorit voivatkaan pitää itseään keksijöinä? Länsimaisilla on paljon oppittavaa nöyryydestä ja kulttuurin kunnioittamisesta, mistä uudet musiikit syntyvät. The Darknessin rockkukkoilu on hyvä esimerkki kulttuuriin tutustumisesta: he tekevät sillä elantonsa ja he ovat ansainneet £££ tehdessään karikatyyriä aikaisemmista rockkukoista ja maneereista. Mutta yksi asia The Darknessilta puuttuu: esi-isien soundi, pelkästään faija on läsnä.