Yleistä keskustelua musiikista ›

Niin, kukahan? Itse en voi katsoa kuin taaksepäin, kun ei oikein oo tullut ihan viimeaikaisia kuviota niin tiiviisti seurattua, joten mun tuntuma kumminkin on, että monet 80-luvun isot nimet on edelleen isoja, kuten Metallica, U2, Bon Jovi, Lenny Kravitz, Iron Maiden jne., eikä varteenotettavia (nyt ei puhuta kenenkään henk.koht. musiikillisista mieltymyksistä) haastajia tule heti mieleen.
 
Tai sitten tulee mieleen 90-luvulta joitakin semi-isoja nimiä, kuten Oasis (no, ei ehkä iso nimi enää, mutta eipä ole hiipunut poiskaan), Pearl Jam tai Robbie Wiliams, jotka ovat jotakuinkin vakiintuneita nimiä.
 
Mutta olenko aivan hakoteillä kuvitellessani, ettei tuommoista pitkäkestoista urakehityustä enää uskalla kaikenmaailman Limp Bitzkiteille ennustaa, vai näinköhän olen vaan tullut vanhaksi?
 
Niin, tässähän sitten sivuttiin vain isoja nimiä, tottakai yhtä hyvin "keskikastin bänditkin" voi tehdä pitkää uraa.
 
Mutta siis; keitähän ne olisivat?

Mutta olenko aivan hakoteillä kuvitellessani, ettei tuommoista pitkäkestoista urakehityustä enää uskalla kaikenmaailman Limp Bitzkiteille ennustaa, vai näinköhän olen vaan tullut vanhaksi?
 
Et ole ollenkaan hakoteillä, vaan juuri asian ytimessä.

Bändit joilla on selkeästi oma juttunsa jäävät elämään. Retroilupaskalla ei pitkälle pötkitä.

Bändit joilla on selkeästi oma juttunsa jäävät elämään. Retroilupaskalla ei pitkälle pötkitä.
 
Tällaisesta tulee mieleen System Of A Down. Sillä asenteella ja materiaalilla voi jatkaa pitkäänkin. Ja mahdollisuuksia laajeta vaikka mihin suuntaan. Jännityksellä uusia levyjä odotellessa. Aika täyspäisiäkin (sopivan hullulla tavalla) kun tuntuvat olevan.

Et ole ollenkaan hakoteillä, vaan juuri asian ytimessä.
 
Ja ai niin; AccaDaccahan tuosta unohtui, tuhannesti anteeksi.

Tähän on mahdoton kenenkään vastata ennenkuin kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Meinaan kukapa olis esim. Rollareista tai Whos:sta veikannut kuuskytluvulla että nämä ovat vuosikymmeniä kestäviä kiintotähtiä. Jälkeenpäin on helppo sanoa että kyllähän sen näki jo silloin mutta eipä sitä kukaan kyennyt ennustamaan silloin. Elvis tavallaan taantui kuuskyt luvulla ennekuin tietty tv show nosti hänet jälleen esille. Tai muistateko kun U2 oli vielä b- sarjaa. Eli aika näyttää eikä mikään tämän päivän arvio.

Tällaisesta tulee mieleen System Of A Down.
 
Yksi harvoja metalliorkestereita, joka on tuonut oikeasti jotain uutta siihen genreen 2000-luvulla.

muistateko kun U2 oli vielä b- sarjaa.
 
Muistamme, surullisen hyvin.
 
Eli aika näyttää eikä mikään tämän päivän arvio.
 
Niin, siksi kysymys olikin "kukahan", mikä tarkoittaa, että tässä topicissa on mahdollisuus sitä -perustellen tai perustelematta- pohtia.
 
Itsellä muuten tuli äkkiä mieleen pari kotimaista nimeä, joista olisi ehkä kiintotähdeksi, eli Tehosekoitin (hajosi jo), joka osasi kieli poskessa hakea koko ajan musiikkiinsa jotain uutta ja Flaming Sideburns, joka ei liiemmin ole henk.koht. kolahtanut, mutta jonka voi havaita seisovan niin vankasti asiansa takana, että pelottaa. Fleimarithan ei sinänsä tarjoa musiikillisesti mitään uutta ja mullistavaa, mutta vanhastakin taikinasta saa hyvällä maulla muotoiltua uutta pullaa, jos perusasiat on hallussa.

Niin, kukahan? Itse en voi katsoa kuin taaksepäin...
 
Etäisyyttähän toi arviointi vaatii ja nyt mäkin puhun vain isoista nimistä ja siltä pohjalta, että niitten vaikutus itse poppitaideskeneen on ollut iso. Toinen tapa arvioida (ja millä myös jäädään historiaan, muttei jatkuvasti selatuksi ja uudelleen löydetyksi) on vaikutus siihen hetkeen.
 
Eli:
Jos puhutaan 25 vuoden säteestä, mikä on meikälle eilistä päivää, niin Sex Pistols, Clash, Metallica, AC/DC, U2, Depeche Mode, Michael Jackson, Nirvana ja uudempia onkin paha arpoa, mutta nykyorkista voisin kuvitella, että SOD:illa ja White Stripesilla voisi olla jakoja isoon jatkumoon, jos vain eivät luhistu ennen aikojaan. Robbie Williams on paha viihdyttäjä, mutta aika näyttää, piirtääkö hän käsialansa myös alan kehitykseen taiteellisessa (eli kestävässä) mielessä, vai onko hän juuri tämmönen oman aikansa juttu, mikä jää sen takia taidehistoriaan.
 
Näitten lisäksi tulee jäämään pari-kolme hiphopartistia tai -tuottajaa, mutta kosken tunne tarpeeksi, niin ei sitten. Mutta voishan sitä pokkana rykäistä Run DMC:n (ja Rick Rubinin ihan omana juttunaan), Public Enemyn ja ehkä nykyisistä Snoop Doggy Doggin ja Lauryn Hillin, koska ne kehittävät musaa aika lailla eri suuntiin, kai.
 
Jos lisätään 5 vuotta, niin listaanhan pitää silloin lisätä David Bowie, Pink Floyd, Bob Marley, Stooges ja Black Sabbath, jonka arvo on tuntunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana nousseen koko ajan. Miksei joku Purple? Koska jos pistetään vielä viisi vuotta lisää, siellä on Cream.
 
Jos puolestaan vähennetään viisi vuotta, niin mukaan tulee ilman muuta Khaled ja ehkä Youssou N´Dour. Lisäksi pitäisi tietää joku teknotuottaja, koska kyllä hänen/heidän merkityksensä on aivan kiistaton. Vai onko tässä tapauksessa sen artistin nimi vain simppelisti "tekno"?
 
Tälleen. Pitäisi päästä sadan vuoden päästä tsekkaan, pitikö edes osittain paikkaansa. Mäkin yritin arvioida niin, että omalla maulla ei olisi homman kanssa tekemistä, mutta ainahan se siellä kuikkii.

Nirvana
 
Kolme sanaa; Kuolema tekee taiteilijan.
 
Jos Cobain ei olisi kusipäisyyttään ja raukkamaisuuttaan sekä täydellistä itsekkyyttä osoittaen mennyt ampumaan itseään, ei Nirvana olisi mielestäni niillä ansioillaan noussut miksikään kiintotähdeksi, ja vähäisistä musiikillisista lahjoista päätellen ei kovin ihmeitä olisi ollut luvassakaan.

Kolme sanaa; Kuolema tekee taiteilijan.
 
Jos Cobain ei olisi kusipäisyyttään ja raukkamaisuuttaan sekä täydellistä itsekkyyttä osoittaen mennyt ampumaan itseään, ei Nirvana olisi mielestäni niillä ansioillaan noussut miksikään kiintotähdeksi, ja vähäisistä musiikillisista lahjoista päätellen ei kovin ihmeitä olisi ollut luvassakaan.
 
Kyllä Nirvana eläessäänkin sen verran vaikutti ihmisiin että tuo nyt on täyttä paskaa. Toki tiedän että Cobainin kuolema teki hommasta mystis-legendaarista, mutta älkää nyt jumalauta laittako kaikkea sen piikkiin. Muistan sen innon kun Nirvana paukahti pinnalle, se oli jotain minkä jälkeen en muista sellaista kokeneeni tai nähneeni.
 
Musiikillisista lahjoista taas, ottaen huomioon Cobainin soittotaidon, niin kyllä äijälle oli lahjoja siunaantunut enemmän kuin keskiverto kakara pystyy avaamaan paketteja jouluaattona.
Mutta ei kai sille mitään voi, joku pitää pehmeistä paketeista ja toinen kovista, että jos et tykkää niin sitten et.
 
Tuosta kusipää/raukkisjutusta, tiedä häntä, en tyyppiä tuntenut.
Itselläkin vaan ollut hiuskarvan varassa aikoinaan moinen ratkaisu, joten sikäli omalta kohdaltani tajuan että vaikka välillä olisi kaikki asiat mustavalkoisia ja selkeitä, niin joskus ne taas eivät ole sitä, eivätkä edes harmaita.
Tällä siis en sympatioi itsemurhaa asiana millään tavalla.

Voisin kuvitella vaikkapa The Mars Voltan luovan uutta ja kiintoisaa musiikkia vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Voisin kuvitella vaikkapa The Mars Voltan luovan uutta ja kiintoisaa musiikkia vielä pitkälle tulevaisuuteen.
 
Toivottavasti olet oikeassa. Ei jaksais enää yhtään levyä sellast kierrätettyä progeindie tuubaa mitä nyt tekevät.

radiohead

Kyllä Nirvana eläessäänkin sen verran vaikutti ihmisiin että tuo nyt on täyttä paskaa. Toki tiedän että Cobainin kuolema teki hommasta mystis-legendaarista, mutta älkää nyt jumalauta laittako kaikkea sen piikkiin. Muistan sen innon kun Nirvana paukahti pinnalle, se oli jotain minkä jälkeen en muista sellaista kokeneeni tai nähneeni.
 
Kyllä mäkin innostuin Guns´n Rosesista, vaan kuinkas kävi? Huomatkaa, että en ajanut takaa artisteja, jotka hetkellisesti ovat mullistaneet musaskenen, vaan sellaisia, joilla olisi kenties jatkuvuutta tulevaisuudessa, siis muutenkin kuin vain sen yhden levyn verran.
 
Tuosta kusipää/raukkisjutusta, tiedä häntä, en tyyppiä tuntenut.
Itselläkin vaan ollut hiuskarvan varassa aikoinaan moinen ratkaisu, joten sikäli omalta kohdaltani tajuan että vaikka välillä olisi kaikki asiat mustavalkoisia ja selkeitä, niin joskus ne taas eivät ole sitä, eivätkä edes harmaita.
Tällä siis en sympatioi itsemurhaa asiana millään tavalla.
 
Äijällä oli pieni poika, joka nyt jäi isättömäksi, ja ikäänkuin se ei olisi ollut tarpeeksi, vieläpä sen horoperse-Courtney Loven vauhdista täriseviin käsiin. Se jos joku on raukkamaista; herran itsemurha ei tappanut ainoastaan herraa itseänsä, vaan myös pojalta isän. Se tekee siitä äärimmäisen itsekkään teon.

Äijällä oli pieni poika, joka nyt jäi isättömäksi
 
Poika nimeltä Frances.

Poika nimeltä Frances.
 
Frances niminen poika joka on tyttö, ei oo helppoo.

Kyllä mäkin innostuin Guns´n Rosesista, vaan kuinkas kävi? Huomatkaa, että en ajanut takaa artisteja, jotka hetkellisesti ovat mullistaneet musaskenen, vaan sellaisia, joilla olisi kenties jatkuvuutta tulevaisuudessa, siis muutenkin kuin vain sen yhden levyn verran.
 
Kyllähän sun pointtisi selvä oli, mielestäni Nirvanan "hetkellinen" vaikutus oli senverran perusteellinen että Gunnarivertaus ei oikein toimi. En tarkoittanut omaa innnostustani pelkästään, vaan jotain mikä oli havaittavissa ihan ympärillä.
Onhan G'nR varmasti ollut idolisoinnin kohteena paljon ja vieläkin, Nirvanan tapauksessa näen vaan jotain sellaista back to basics-henkeä mikä ei heti ehdy.
Että ukot keikalle verkkarit päällä, eikä mitään ylimääräistä. Rokki soimaan ja se on siinä.
Kyllä Nirvana muuten muitakin levyjä myi kuin Nevermindia, vaikka kyseisestä levystä suuremmalle osalle homma alkoikin.
 
Harva bändi vetoaa näinkin moneen yli 10 vuotta kuolemansa jälkeen. Ei paskaa raatoa kovin kauaa yleensä kaivata.
 
Sitten joudutaan olemaan vaan eri mieltä, jos ei olla samaa mieltä. Pointtisihan oli alunperin mielestäni se, että Nirvana ON juuri legenda-asemassa, joskin mielestäsi Cobainin kuoleman takia pelkästään, mutta nyt sitten tuon Gunnarivertauksen takia tuntuu ettet olekaan enää samaa mieltä.
Frances-poika - asia tulikin jo korjattua muiden toimesta.
Eikä tuo horoperseily ja kyrpäily tee asiasta paljoakaan vakuuttavampaa.
 
Mutta se siitä, näen jo mihin tämä johtaa jos jatkuu.
 
Varsinaiseen aiheeseen, veikkaisin Radioheadia ja Coldplayta.

Frances niminen poika joka on tyttö, ei oo helppoo.
 
=)
 
Kuitenkin Nirvanan paras on viimeinen. Et olis sieltä vielä varmaan jotain voinut tulla mutta kyllä varmaan olisi vajottu lopulta keskinkertaisuuteen ellei mitään kunnollista musiikillista uudistumista olisi tapahtunut.
 
Tool vois pysyä "pinnalla" kun julkaisutahti on näin harvaa ja jo julkaistuilla levyillä on tapahtunut musiikillista evoluutiota. Saas nähä. Mä veikkaan että uniklubista ja negativesta tulee uudet mambat ja eput.

Mä veikkaan että uniklubista ja negativesta tulee uudet mambat ja eput.
 
Mutta kenestä tulee Yön manttelinperijä? Ai niin, sorry, unohdin sen olevan kuolematon...