Yleistä keskustelua musiikista ›

Teoston nettisivujen FAQ:ssa valistetaan:
 
"Olemassa olevasta teoksesta ei saa lainata osia ilman alkuperäisen tekijän lupaa. Olemassa oleviin teoksiin voi kuitenkin sisältyä aiheita, jotka ovat niin tavanomaisia ja yleisesti käytettyjä, että niiden katsotaan olevan "yhteistä omaisuutta". Esimerkiksi C-duurissa olevan melodian lopussa oleva sävelkulku e-d-c voisi olla tällainen. Tällaisten osien ei katsota ylittävän ns. teoskynnystä, joten niiden käyttöä tekijänoikeus ei rajoita."
 
Ehdotan, että Teosto ryhtyy pitämään netissä tietokantaa sellaisista "kolmennuotin" sävelkulkuyhdistelmistä, jotka:
 
a) on "varattu" jo olemassaolevissa sävelmissä
b) ovat tavanomaisia ja yleisesti käytettyjä
 
Tuollaisen tietokannan avulla voisi helposti testata sävellyksensä aitoutta. Tietokannan olisi hyvä olla yhteensopiva yleisimpien sävellys-, notaatio- ja sekvensseriohjelmien kanssa.
 
.. Kokeneet säveltäjät työstävät teoksiaan pitkään ja tekevät useita versioita ennen kuin päätyvät lopputulokseen, jonka varmasti tietävät omaksi sävellyksekseen.
 
Tietokanta edistäisi luovan työn tekemistä kun säveltäjä voisi paremmin keskittyä taiteellisen sisällön pohtimiseen ilman, että kallista työaikaa käytettäisiin sävelkiekuroiden tekijänoikeudellisten kuvioiden tarkisteluun. Tietokanta tehostaisi säveltäjien työtä ja sitä kautta edistäisi säveltäjien toimeentuloa. Tietokanta tukisi myös säveltäjien ammatillista kehittymistä ja antaisi myönteistä ammattikuvaa koskevaa palautetta sekä onnistumisen tunnetta kun säveltäjä tietäisi luoneensa ainutkertaisen sävelteoksen.
 
Toisaalta esim. ns. listamusiikin tekijöille tietokanta antaa mahdollisuuden toimia varman päälle hyväksyttyjen sävelkulkujen kanssa.
 
Jatkossa tietokantaa voidaan laajentaa kattamaan sovitukselliset seikat. Teosto voi yhteistyössä suurimpien keyboard -soitinvalmistajien sekä Band-In-The-BOx -ohjelman tekijöiden kanssa kehittää järjestelmää, joka pitäisi maamme tietotekniikka- ja sisällöntuotantotalouden eturivissä.

Huumoriahan tämä tietty on, mutta tartutaan nyt....
 
Ehdotan, että Teosto ryhtyy pitämään netissä tietokantaa sellaisista "kolmennuotin" sävelkulkuyhdistelmistä, jotka:
 
a) on "varattu" jo olemassaolevissa sävelmissä
b) ovat tavanomaisia ja yleisesti käytettyjä
 
-Jos ehdotat tällaista, miksi kirjoitat asiasta tänne ? Ehdota ihmeessä Teostolle sitä. Voihan olla, että teoston jäsenetkin tätä lukevat, mutta paremmin menisi varmaan perille kun suoraan ottaisit yhteyttä.
 
Tuollaisen tietokannan avulla voisi helposti testata sävellyksensä aitoutta.
 
-Jos sun täytyy testata, tiedät jo vastauksen :)
 
Tietokanta edistäisi luovan työn tekemistä kun säveltäjä voisi paremmin keskittyä taiteellisen sisällön pohtimiseen ilman, että kallista työaikaa käytettäisiin sävelkiekuroiden tekijänoikeudellisten kuvioiden tarkisteluun.
 
-Jos säveltäjän täytyy alunperinkin moisia kuvioita tarkistella, en usko että sillä on ihmeemmin eväitä pohtia taiteellista sisältöä.
 
Toisaalta esim. ns. listamusiikin tekijöille tietokanta antaa mahdollisuuden toimia varman päälle hyväksyttyjen sävelkulkujen kanssa.
 
Itse asiassa tähän kantaan kun lyö kunnonn käyttöliittymän päälle niin, ei säveltäjiä enää tarvitakaan, generoidaan vaan randomilla aihioita ja kun tulee hyvä otetaan talteen. Aihiot olisivat usein hyvinkuuloisia, kun kyseessä ei olisi mikään satunnaisesti generoitu melodianpätkä vaan biisit olisi kasattu hyviksi havaituista, klassikoiksi muodostuneista sävelkuluista. Itse asiassa muistelen lukeneeni, että tällaisia toteutuksia on olemassa, ja ne suoltavat varsin uskottavan kuuloista huttua.
 
Mutta miksi Teoston pitäisi tällainen toteuttaa, eikös tämä olisi levy-yhtiöiden ja kännykkäfirmojen ominta alaa ?

Niinhän se on, että kun musiikkia on länsimaiseen tonaliteettiin perustuen tehty jo satoja vuosia, ja oktaavissa ei ole kuin ne 12 säveltä, niin väkisin alkaa tulla eteen tilanne, että kaikki mahdollisuudet muodostaa niistä ennenkuulematon melodia alkavat olla käytetty. Minusta tuossa lainausasiassa pitäisi katsoa kokonaisuutta eikä pelkkiä sävelkulkuja. Onhan musiikissa muutakin. Lähes identtinen melodia saattaa kuulostaa eri harmonia- / rytmiympäristössä aivan erilaiselta, eikä silloin välttämättä voi puhua plagioinnista. Klassisessa musiikissahan esimerkkejä tästä olisi vaikka kuinka.

Mutta miksi Teoston pitäisi tällainen toteuttaa, eikös tämä olisi levy-yhtiöiden ja kännykkäfirmojen ominta alaa ?
 
kuten Teosto sen itse etusivullaan toteaa:
 
"Teosto on säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien tekijänoikeusjärjestö"

Lähes identtinen melodia saattaa kuulostaa eri harmonia- / rytmiympäristössä aivan erilaiselta, eikä silloin välttämättä voi puhua plagioinnista.
 
vaikeaksi menee - siis, että suojellaanko sävellystä vai sovitusta ? - siis, että onko melodia sävellys??
 
ihan vaan juridisessa mielessä askarruttaa - tällaisten käsitteidenhän pitäisi olla yksiselitteisiä

- siis, että onko melodia sävellys??
 
Nykyyänhän kokonainen biisi (=sävellys) saattaa perustua jollekkin soundille tai vaikkapa yhelle riffille.

Nykyyänhän kokonainen biisi (=sävellys) saattaa perustua jollekkin soundille tai vaikkapa yhelle riffille.
 
niinpä minuakin askarruttaa:
 
- missä on rap-biisin melodia/sävellys?
- ovatko esim. tekno/dance... -musiikin remiksit samaa sävellystä - etikettitietojen mukaan ovat, mutta ei sieltä useinkaan esim. mitään "johtomelodiaa" ole löydettävissä - ehkä vaikka vaan sekunnin samplattu laulupätkä, jossa ei mielestäni ole enää sävellyksestä kyse (muuten toki levy-yhtiön tms. omistamaa aineistoa)
- jatsibiisit: vähäisemmällä musiikillisella sivistyksellä varustettu ihminen ei esim. tunnista jostain viihdeklassikosta tehtyä be-bop -versiota samaksi - - missä on se sävellys?? riittääkö, että on "inspired by..."
 
toisaalta:
- keskiverron iskelmä-, rock-, hevibiisin ainekset ovat yleisesti käytettyjä tuttuja sävelkulkuja - - siis vapaita?

Mulla olis sellanen toive, että Teoston asiakkaana voisin itse määritellä ne teokseni joihin luovutan oikeudet Teostolle. Nythän voi asiakkaaksi ryhtyä vain luovuttmalla oikeudet kaikkiin teoksiin (menneisiin ja tuleviin). Eli oikeuksien luovuttaminen pitäis mun mielestä olla teoskohtaista eikä henkilökohtaista. Tietääkö joku hyvän perustelun sille, miksi asia on tältä osin niin kuin se nykyään on?

Mulla olis sellanen toive, että Teoston asiakkaana voisin itse määritellä ne teokseni joihin luovutan oikeudet Teostolle. Nythän voi asiakkaaksi ryhtyä vain luovuttmalla oikeudet kaikkiin teoksiin (menneisiin ja tuleviin). Eli oikeuksien luovuttaminen pitäis mun mielestä olla teoskohtaista eikä henkilökohtaista.
 
Siis elinikäinen sopimus? Onko todella näin? Tämähän alkaa jo olla kun pankkien eläkesäästäminen - vain kuolema erottaa.

vaikeaksi menee - siis, että suojellaanko sävellystä vai sovitusta ? - siis, että onko melodia sävellys??
 
ihan vaan juridisessa mielessä askarruttaa - tällaisten käsitteidenhän pitäisi olla yksiselitteisiä
 
Miten ne voisivat olla yksiselitteisiä? Rajanveto on tapauskohtaista, eikä kaavamaisten sääntöjen antaminen ole oikein mahdollista. Mistään suuresta ongelmasta ei pitäisi olla kysymys, mikäli ei todella harrasta plagiointia.

Mulla olis sellanen toive, että Teoston asiakkaana voisin itse määritellä ne teokseni joihin luovutan oikeudet Teostolle.?

Niin, no tietyissä tapauksissa voi tehdä joidenkin esittävien tahojen kanssa erilliskorvaussopimuksen, tai miksi sitä nyt nykyään kutsutaan, jolloin teoksen soittaminen ei mene teoston laskutuksen kautta, vaan esim. könttäsummana yms.

Niinhän se on, että kun musiikkia on länsimaiseen tonaliteettiin perustuen tehty jo satoja vuosia, ja oktaavissa ei ole kuin ne 12 säveltä, niin väkisin alkaa tulla eteen tilanne, että kaikki mahdollisuudet muodostaa niistä ennenkuulematon melodia alkavat olla käytetty. Minusta tuossa lainausasiassa pitäisi katsoa kokonaisuutta eikä pelkkiä sävelkulkuja. Onhan musiikissa muutakin. Lähes identtinen melodia saattaa kuulostaa eri harmonia- / rytmiympäristössä aivan erilaiselta, eikä silloin välttämättä voi puhua plagioinnista. Klassisessa musiikissahan esimerkkejä tästä olisi vaikka kuinka.
 
Näinhän se on minunkin mielestäni.

Niin, no tietyissä tapauksissa voi tehdä joidenkin esittävien tahojen kanssa erilliskorvaussopimuksen, tai miksi sitä nyt nykyään kutsutaan, jolloin teoksen soittaminen ei mene teoston laskutuksen kautta, vaan esim. könttäsummana yms.
 
Mut eikös tässä tapauksessa pitäis Teostolta pyytää lupa moiseen sopimukseen, sillä asiakassopimus aika yksiselitteisesti sanoo:
"Sopimus koskee kaikkia sävellyksiä ja sovituksia sekä niihin liittyviä sanotuksia ja käännöksiä, jotka tekijä on luonut tai vastaisuudessa luo ja joihin on hankittu asianmukaiset tekijänoikeudelliset luvat"
ja sitten on erikseen maininta:
"Sopimus ei koske musiikin esittämistä, joka on erityisesti sävelletty oopperaan, operettiin, balettiin, näytelmään, pantomiimiin tai muuhun vastaavaan näyttämöesitykseen tai kuunnelmaan jos musiikki esitetään alkuperäisessä yhteydessään"
 
Mä taas ajattelin tilannetta, jossa itse voisin teoksen tehtyäni päättää, että tämä Teostolle ja tämä könttäsummalla vaikka tietokonepeliin tai kännykän soittoääneksi tai oman taideprojektin nettisivulle ilmaisjakeluun. Sitten Teosto valvoisi vain niitä teoksia jotka antaisin sille valvottavaksi.
 
Mulle on tullut vastaan esim. se, että Teostolla ei ole selkeää yksiselitteistä linjaa tietokonepelien musiikin korvauksista. Teosto ja pelifirmat eivät pääse sopuun erikseen sovittavien palvelupakettien kohtuullisuudesta - Teoston vaateet ovat sitä luokkaa, että useat pelifirmat eivät enää edes keskustele Teoston kanssa aiheesta. Onpa kuulunut huhuja Teoston sopimuspaperista jossa Teosto haluaa pelifirman sitoutuvan käyttämään vain Teostoon kuulumattomia säveltäjiä... Tämähän tarkoittaisi asiakassopimusta kunnioittavan säveltäjän kannalta sitä, että potentiaaliset duunit jää saamatta.
 
Yhtenä vaihtoehtona voisi olla se, että Teosto keskittyisi toiminnassaan hallitsemaan sellaisia musiikin osa-alueita, joihin sen toiminta-ajatus ja periaatteet sopivat ja antaisi asiakkaalleen mahdollisuuden valita itse mitkä teoksista olisivat Teoston hallittavissa.
 
Täytyypä vielä sanoa, että koknaisuutena olen sitä mieltä, että Teosto on hyvä juttu, mutta jotensakin jäykäntuntuinen organisaatio ja vanhoilliset asenteet kääntyvät joissain kohdin itse perusajatusta vastaan. Teoston pitäisi paremmin pysyä kehityksen mukana - ehkäpä sen aika selkeä monopoliasema tekee tepposet....

Mut eikös tässä tapauksessa pitäis Teostolta pyytää lupa moiseen sopimukseen, sillä asiakassopimus aika yksiselitteiseti sanoo:

Joo, ja siitäkin pitää ilmottaa teostolle. Samoin tuo on kai aika tarkoin rajattua toimintaa ja koskee lähinnä joitakin mediayhtiöitä. Kyllä popparit menee pääsääntöisesti ihan sne perussapluunan mukaan.

 
ehkäpä sen aika selkeä monopoliasema tekee tepposet....
 
Sen purkaminen toisi mukanaan hintakilpailun. EEEEEIIIII!,se ei olisi hyvä asia.

Sen purkaminen toisi mukanaan hintakilpailun. EEEEEIIIII!,se ei olisi hyvä asia.
 
eikös usassa ole ASCAPn lisäksi toinenkin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö?? BMI?? (en tunne, että mikä ero niillä on)
 
toki on isompi maakin...
 
vaan: mikäli maassamme olisi toinenkin tekijänoikeusjärjestö tulisi kilpailun kohdistua
 
1) musiikitekijöiden palvelemiseen
2) musiikintekijöiden saamien korvausten määrään
3) musiikintekijöiden työ- ja muiden ansiomahdollisuuksien parantamiseen musiikinkäyttömahdollisuuksien parantamisella
 
käytännössä tämän kokoisessa maassa kilpailevan organisaation perustaminen ei onnistu ja syö mahdolliset kilpailuttamisedut.
 
nykyisessä monopoliteostossa ongelmana on sama kuin vakuutusyhtiöissä - kun kulut kasvaa nostetaan maksuja/hallinnointimaksua. Teosto on organisaatiotaan paisuttanut aikalailla reippaasti samalla kun se pitää kiinni luutuneista käsityksistään eikä osaa mukautua maailman kehitykseen. Ongelmana on myös, että Teosto on liikaa levy-yhtiöiden eikä musiikintekijöiden näkökulmia kuunteleva.
 
Ja miksi: kun sen järjestelmä on, että siellä joku sisäsiitto "musiikintekijöiden etujoukko" päättää asioista - muut ovat vain jäseniä, jotka maksavat tälle mafialle kymmenyksensä omista tuloistaan - - muutenhan ei Suomessa saa musiikilla ansaita.

eikös usassa ole ASCAPn lisäksi toinenkin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö?? BMI?? (en tunne, että mikä ero niillä on)
 
Toinen on itärannikolla, toinen länsirannikolla. Alunperin ovat olleet eri musiikin lajeille myös. Ja tapana siellä on kaiketi tehdä diili molempien kanssa.

Sen purkaminen toisi mukanaan hintakilpailun. EEEEEIIIII!,se ei olisi hyvä asia.
 
Joo - en mä näin pitkälle ajatellutkaan. Miteinpä vaan mistä se jäykkyys johtuu... ja voishan sitä tehokkuutta ja joustavuutta ja muuttuvien ympäristötekijöiden huomioon ottamista kehittää muutenkin kuin purkamalla koko olemassa oleva järjestelmä, joka kuitenkin palvelee isoa osaa musiikkikentästä ihan hyvin.
 
Vieläkään ei oo tullut eteen enkä ole keksinyt hyvää selitystä sille, miksei oikeuksien luovuttaminen voisi olla teoskohtaista. Voisko kyseessä olla pelko siitä, että työmäärä kasvaa tai homman hallinta luisuu käsistä. Jotenkin ehkä vielä kymmenen vuotta sitten toi olis voinut olla selitys, mutta nykytietojärjestelmien mahdollisuudet huomioon ottaen ei ehkä enää.
 
Hmm... olisko yksi ongelma se, että kännykän soittoääneen suhtaudutaan samalla tavoin kuin sinfoniaan (noinniinkuin aika tavalla kärjistäen). Pitäiskö olla eriytettynä ihan kokonaan kaupalliseen käyttöön ja jonkin tuotteen osaksi tehty musiikki, jolle olis omat säännöt? Rajanveto olis tietty hankalaa mutta jotenkinhan niitä rajoja nyt jo vedellään ja toisaalta jos tekijä itse voisi valita oman gategoriansa...

 
Hmm... olisko yksi ongelma se, että kännykän soittoääneen suhtaudutaan samalla tavoin kuin sinfoniaan (noinniinkuin aika tavalla kärjistäen). Pitäiskö olla eriytettynä ihan kokonaan kaupalliseen käyttöön ja jonkin tuotteen osaksi tehty musiikki, jolle olis omat säännöt? Rajanveto olis tietty hankalaa mutta jotenkinhan niitä rajoja nyt jo vedellään ja toisaalta jos tekijä itse voisi valita oman gategoriansa...
 
Tilanne muuttuu mun mielestä ongelmalliseksi siinä vaiheessa kun joku tekee sinfonisen version Crazy Frog-soittoäänestä. Onko sävellysosuuden tilitys mentävä yhtiölle joka soittoäänen tilasi vai alkuperäiselle tekijälle :-). Chopin jos ois elossa,ois lokoisat oltavat kaiffarilla...

 
Mulle on tullut vastaan esim. se, että Teostolla ei ole selkeää yksiselitteistä linjaa tietokonepelien musiikin korvauksista. Teosto ja pelifirmat eivät pääse sopuun erikseen sovittavien palvelupakettien kohtuullisuudesta - Teoston vaateet ovat sitä luokkaa, että useat pelifirmat eivät enää edes keskustele Teoston kanssa aiheesta. Onpa kuulunut huhuja Teoston sopimuspaperista jossa Teosto haluaa pelifirman sitoutuvan käyttämään vain Teostoon kuulumattomia säveltäjiä... Tämähän tarkoittaisi asiakassopimusta kunnioittavan säveltäjän kannalta sitä, että potentiaaliset duunit jää saamatta.
 
No mutta tässä tapuksessa eikö ole kysymys siitä että peliyhtiö halua tehdä budjettinsa niin että sijoituksen jälkeen kaikki tuleva tulo on puhdasta nettoa. Eli sitä ei tarvitse enää missään muodossa osittaa. Kysy keneltä tahansa riistokapitalistilta,niin tuohan se on paras tulon ansaitsemistapa. Humanismia en siinä vaistoa.
Aina tulee mieleen takavuosien suosikkikirja:Nathaniel West;Iisi Miljoona tai jotain sinne päin :-)