Yleistä keskustelua musiikista ›

Parhaat puolesi- topikin innoittamana kyhäsin tämmösen, eli huonoimmat puolesi soittajana/laulajana.
Itelläni se on huonot soolot ja tapa soittaa kaikki biisit liian nopeella tempolla.

Teorian puute. Tekniikassakin helvetisti hiomista vasemman käden puolesta. Oikeasta kädestäni en tällä hetkellä löydä muuta parannettavaa kuin kestävyyden ja sitä kyllä löytyy jo nyt.

Mikkiin laulaminen puhtaasti ja nuotilleen tuottaa sanoinkuvaamattomia onkelmia ja yleensä homma napsahtaa nätisti reisille heti kun mikkiin vähän ääntään pukkaa ja jää niin liidit kuin taustalaulutkin vetämätä.
 
Soittamisestani en osaa huonoja ja hyviä puolia eritellä ollenkaan. En pidä ihtiäni erityisen hyvänä soittajana, mutta sen verran hyvänä, että voin oman tonttini hoitaa niin kuin se pitää.
 
Jaa...hetkonen...no, sanotaanko, että alkoholi vaikuttaa soittooni liian palijo. Yleensä soittamisen apuna käytettävät välineet (plektrat, kapulat...) putoilevat kolmannen olusen jälkeen.

Teorian ja tekniikan puute ja seksin puute ja rahan puute ja alkoholin puute välillä. Muutenkaan en pysty keskittymään yhtään mihinkään asiaan tarpeeksi niin voi mennä välillä vitulleen koko homma. Saatana.

En osaa ollenkaan soittaa sooloja.
En jaksa treenata tarpeeksi: olen viitsimätön.

Tekniikan ja nopeuden puute.

Niin joo, on mullakin se että en ymmärrä teoriaa ollenkaan. En osaa kunnolla nuotteja, pelkät tablat. Ja aina vois treenata enemmän. :/

- Skaalat korkealla
- String skipping
- Vasemman ja oikean käden synkronointi välillä
- Pinchien onnistumisprosentti ohuilla kielillä

Laiskuus. Tekniikkaa en tosin näe niin puutteellisena, mutta jaksaisipa opetella enemmän kipaleita ja sooloja soittelloomaan ulkoa. Nuottienlukutaito on myös huono, taattuun kitaristityyliin. Voishan tuo sävelkorva myös parempikin olla.

Teorian lähes täydellinen tuntemattomuus. Kun löytyy aikaa niin olis kiva lähtee opiskelemaan ihan perusteista asti.

Itseoppineisuudessa on sekä hyvät että huonot puolensa. Menen silti sanomaan huonot hermoni - toisin sanoen tavaraa lentää seinään hyvin nopeasti, jos ei soitto ota luonnistuakseen.

Vibrato, sooloista tuppaa usein idea katoomaan, joskus tyylitajuttomuus, nuotinluku.

Teoriaa ku en ymmärrä ja kädet on hitaat... Vittuilen aika paljon.
 
EDIT- enkä osaa soittaa kännissä yhtään, joten joutuu vetää keikat aina selvinpäin.

Ei sävelkorvaa.

Huono teoriapuoli ja hälyäänet soittaessa.

Teoriapuoli menee lähinnä mutulla.
Tyylitajuttomuus sekä mielikuviteksettomuus suorastaan loistavat soitossani :)

Oon ollut aina vähän laiska harjoittelija, ja etenkin opiskeluaikoina on ennen keikkaa ollut sitten hirmunen viime hetken paniikkitreeni. Nyt kun tekniikka on periaatteessa aika luotettavassa kunnossa, niin se laiskuus näkyy toisinaan siinä, ettei aina jaksaisi syventyä etsimään siitä musiikista sitä omaa sanottavaa/ideaa. Yleensä kyllä jaksan, ei sitä viitsi tehdä asioita samalla tavalla kuin joku toinen on jo tehnyt. Ja kai sitä rentoutta voisi vielä kehittää omassa soitossa...

Soittajana: Tietynlaisen keskittyneen tarkkuuden puute ja "hälläväliä"-meininki. Tunnustelen soittoani enemmän kuin kuuntelen sitä.
 
Laulajana: Ohut ääni sekä tekniikan vajavaisuus sekä kapea ääniala. Nenä. Muutenkin kurkkulaulantaan sorrun jos en muista keskittyä yhtään oikeaan tekniikkaan, mikä kylläkin on varmaan enimmäkseen kokemuksen puutetta.

rytmitaju ja nuottienluku.

Ihme sekoilu välillä kompeissa. On niinkun joku vetäis virrat veke tuolta pääkopasta ja sitte mennään... No, onneksi ei sentään ole vielä tarvinnu kokonaan lopettaa biisiä kesken mutta aika jänniä versioita niistä välillä tulee...
Kai tää on sitte tätä vanhaks tulemista...