Yleistä keskustelua musiikista ›

Ajattelin vaihteeksi aloittaa topicin muulla kuin kysymyksellä.
 
Eli, suosittelen lämpimästi kaikkille muusikoille säännöllistä liikuntaa (myös rumpaleille). Itse soitan suht. ahkerasti kitaraa, ja käyn reeneissä(siis en kitara) viisi kertaa viikossa. Omaan instrumenttiinsa jaksaa keskittyä paremmin, kun pari kertaa viikossa käy rääkkäämässä itsensä loppuun. Musiikki kun on pääosin sellaista istumista ja nyhväämistä, niin liikunta tasapainottaa viikon ohjelmaa ja antaa hyvän mielen ja olon.
Vaikka olisi kuinka innokas ja ahkera ja kunnianhimoinen ja plaa plaa plaa, kerkeää varmasti käymään pari kertaa viikossa lenkillä, tekemään lihaskuntoa tai muuta sellaista. Itse pidän tilanteesta, jossa harrastan muutakin kuin kitaran soittoa.

Itse suosittelen aktiivista tupakointia sekä baareissa rilluttelua.

Asiaa sivuten olen pannut merkille että ns. "musapiireissä" liikunta-aiheisia keskusteluja ei juurikaan viriä, samoin fudistreeneissä on melko turha puhua muusta musiikkiin liittyvästä kun Rammsteinista.

Itse suosittelen aktiivista tupakointia sekä baareissa rilluttelua.
 
Ei mumo jaksa enää.
 
Hyötyliikunta on pop, eli päivittäinen polkupyöräily ja kävely. Varsinaista liikuntaa sitten sauvakävelyn, rullaluistelun ja kävelyn muodossa. Selkävika ei ole antanut aloittaa hölkkäämistä, mutta kokoajan olen katsellut jos löytyisi tarpeeksi hyvät juoksukengät niin voisi kokeilla uudestaan.
 
Ei kestä kroppa soitella edes omaksi iloksi jos lihakset on täysin ruppaiset. Varsinkin kontra on senverran fyysinen soitin, että ihan huonossa kunnossa ei tunnu onnistuvankaan.

Minä olen vanha ja lihava. Mutta tupakointia olen vähentänyt, on sekin jotain.

Iski luova olo! Mutta sanonpa nyt heti alkuun että liikunta oikeesti on hyväksi. Ainoa ongelma se ainainen aika. Monilla on parikin keikkailevaa pumppua, duuni ja vielä muita musa projekteja joiden jälkeen ei hirvesti huvita lähtee lenkille. Totuus on kuitenkin se, että jos jaksaa pitää ittensä kuosissa, tulee hommia myös musan saralla tehtyä paremmin ja "tiedostavammin".
 
Tässä nyt siis typerä pikku läppäni jonka on tarkoitus olla täysin harmiton. Ajatelkaa tätä Trainspotting hengessä:
 
Eli, suosittelen lämpimästi kaikkille muusikoille säännöllistä ryyppäämistä (myös rumpaleille). Itse vedän suht. ahkerasti herskaa, ja käyn katkolla viisi kertaa vuodessa. Omaan instrumenttiinsa jaksaa keskittyä paremmin, kun pari kertaa viikossa uhkaa vetää ittensä jojoon. Musiikki kun on pääosin sellaista istumista ja nyhväämistä, niin kokaiini tasapainottaa viikon ohjelmaa ja antaa hyvän mielen ja olon.
Vaikka olisi kuinkasekaisin ja auki ja masentunut ja plaa plaa plaa, kerkeää varmasti käymään pari kertaa viikossa putkassa, tekemään kunnolla velkaa tai muuta sellaista. Itse pidän tilanteesta, jossa harrastan muutakin kuin kitaran soittoa.

Hyvä aihe!
 
Ainoa ongelma se ainainen aika.
 
Tätä kuulee usein. Mutta oikeasti se hetki liikkumiselle löytyy kyllä jos tahtoa on yhtään; vaikka olisi duuni, bändejä, projekteja ja perhettäkin. Keskivertoihminen tuijottaa telkkaria päivittäin aika paljon, olisko pari tuntia vuorokaudessa ellei enemmänkin. Ja nettiin käytetään paljon aikaa ;-)
 
Mä liikun about muutaman kerran viikossa. Muodot ovat vaihdelleet vähän, viimeisen vuoden ajan se on ollut lähinnä juoksemista. Kaikki siihen käytetty aika on tullut takaisin, korkojen kera, lisääntyneenä energiana ja tehokkuutena. Sikälikään se "ei päivän jälkeen jaksa"-tekosyykään ei käy mulle: just liikkumisesta sitä jaksamista saa, ei sohvalla löhöämisestä.
 
Mä en koe liikkumista mitenkään itseni rääkkäämisenä, vaan useimmiten aivan päinvastoin: usein kuntoa parhaiten kohottava liikkuminen on yllättävän matalasykkeistä ja miellyttävää.

Mäkin jossain vaiheessa lenkkeilin, mutta sekin on jäänyt.
 
Liikunta on hyvästä, sitä ei ole kieltäminen.
 
Mutta varokaa urheilua! Olen nähnyt monta hyvää ja lahjakasta muusikkoa tuhoutuvan urheilun vuoksi. Minulla on jäänyt pahat traumat asiasta, koska olen soittanut parissakin bändissä, jossa on mukana joku liian urheiluhullu henkilö.
Parhaassa tapauksessakin laulaja on ollut luistelemassa silloin kun piti olla soundcheck. Ja monet treenit on meneet sivusuun jalkapallo- tai jäkistreenien takia, vaikka muut bändin jäsenet tulisivat satojen kilometrian päästä asiakseen vain soittamaan.
 
Anteeksi vuodatus.
 
Ja tähdennän vielä, että älkää nyt sotkeko liikuntaa ja urheilua.

On niitä muutamia lajeja, jotka on paikkojen kunnossapysymisen kannalta erinomaisen suositeltavia. Itselläni meinaa hartiat olla usein soiton jäljiltä vähän jäykkinä; tähän auttavat ainakin minulla tennis, uinti ja etenkin hiihto loistavasti. Ovat vielä tosi mukaviakin lajeja.

Sillon kun vielä salibandya pelasin niin olin niin loppu reenien jälkeen ettei jaksanut muuta kuin löhötä sohvalla sinä päivänä...

Ja tähdennän vielä, että älkää nyt sotkeko liikuntaa ja urheilua.
 
Jep. Loppuu se urheilu ja alkaa se soitto. Treeneihin voi kävellä ja tolleen... Tai ainakin dösäreille.

Eli, suosittelen lämpimästi kaikkille muusikoille säännöllistä liikuntaa (myös rumpaleille).
 
Ai miten niin "myös rumpaleille"???
Nehän sitä eniten tarvii pysyäkseen kunnossa ja pystyäkseen vetämään keikan täysillä alusta loppuun. Suosittelen lämpimästi kaikille kitaristeille ja basisteille ja muillekkin opettelemaan hieman rumpujen soittoa ja ihan vaan kokeeksi vetämään sen 3 varttia - tunti vaikka ihan perus juttuja. Saattaapi tulla yllätyksiä. Varsinkin rankemmalla osastolla liikuttaessa.
 
Monipuolinen liikunta on parasta. Omiin kuuluu fillarointi ja sulkis. Ovat riittävästi vastakohtia keskenään.
Tähän päälle vielä kunnon venyttely niin ei ainakaan mun tartte valittaa että kun toi hardware painaa niin saatanasti...

Itse suosittelen aktiivista tupakointia sekä baareissa rilluttelua.
 
Yhdyn tähän.

itse aloitin liikunnan lähinnä elossa pysymisen takia.. nyt siihen on jääny koukkuun. Käyn pelaamassa neljästi viikossa tennistä, ja eilen aloitin punnetamaan ennen suihkuun menemistä, jospa siitä vaikka jonkun näköset rokkk-lihakset kasvaisi.
 
Olen nyt elämäni kunnossa. Kuuteen vuoteen en ollut liikkunut. soitellut, juopotellut ja tupakoinu vaan.
 
Itse suosittelen aktiivista tupakointia sekä baareissa rilluttelua.
 
Tätä minä harrastan edelleen yhtä aktiivisesti, enkä luovu kuin ehkä tupakoinnista jos siitäkään.

Treeneihin voi kävellä ja tolleen... Tai ainakin dösäreille.
 
2x12 combo kainalossa? Ei voi.

8 km matka treenikselle tulee useimmiten taitettua polkupyörällä. Salilla olen käynyt säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa reilun vuoden ajan, ja se heijastuu heti fyysiseen ja henkiseen vireystilaan. Jaksaa paremmin heilua ja huutaa bänditreeneissäkin kun ei heti ala hengästyttämään.

Musiikki ja liikunta yhtyvät minussa. Kummassakaan en ole hyvä, mutta aikalailla ne sellaisia elämän valopisteitä ovat. Sopivan erilaisia harrasteita keskenään. Ja onhan se liikunta toisinaan ihan terveellistäkin.

2x12 combo kainalossa? Ei voi.
 
Mä pidän styrkkarit treeniksillä :). Kyl kitara/basso selässä voi vähän taapertaaki.

usein kuntoa parhaiten kohottava liikkuminen on yllättävän matalasykkeistä ja miellyttävää.
 
Rakastelu? Kentiesh... Anyone?
 
Nojoo... Itse tulee käveltyä päivässä n. 6 kilsaa. Töihin ja takaisin. Tästä tekee liikuntaa se, että lähden himasta aina liian myöhään ja sitten on kiire. Töistä tullessa voi sitten löntystellä.
 
Olen tässä ajatellu, että salille vois lähteä syksyn mittaan. Ongelmana on vaan se, että pitäis saada unirytmi käännettyä... Tuon sekaisen unirytmin takia ei oikein ehdi tehdä mitään, kun on päivätkin töissä. Olenpa sitten ajatellut, että sais tuolla liikunnalla säännöllistettyä tätä elämää, niin löytyis sitten soittamiseenkin aikaa ja ennenkaikkea innostusta.

Ai miten niin "myös rumpaleille"???
 
Varmaan tässä haettiin takaa sitä, että vaikka rumpujen soitto on sen verran fyysistä hommaa, että käy liikuntaharrastuksesta, sen lisäksi suositellaan "oikeaa" liikuntaharrastusta. Luulisin.