Yleistä keskustelua musiikista ›

Voisiko joku ystävällinen sielu selittää noista tutkinnoista, ja jos oikein, niin vähän vaatimuksistakin. Olen aika ulalla kun tutkintoa taitaa löytyä vähän jos minkä sorttista ja ties kuinka pitkälle. Itsellä on klasarikitarasta perustutkinnot pian kasassa kun 3/3:n soittelen, joo, sitten tulee kai kitara 1, mutta entä sitten? Entäs ne kaiken maailman C:t ja D:t ja mitä niitä nyt on? Teoriassa olen nyt tehnyt perukset ja YMT:n, nytten pinnistelen teoria ykkösen parissa, mutta en sitten tiedä onko se virallisesti vain teoria yksi vai jokin tolppa yksi tai kenraalibasso (kb juttuja siinä käsitellään ja sointuanalyysia yms.). Onko teoriassa erikseen tutkintoja musiikin historia -jutuille (mitä ymt oli), säveltapailulle ja puhtaalle teoria-teorialle? Pianossa mulla on nyt 2/3 mutta nehän menee samalla systeemillä kuin kitaran. Lähinnä nuo soittotutkinnot ja vaateet kiinnostaa. Niin ja jos pyrkii jonnekin niin millaisia vaatimuksia sinne on, ja mitä tutkintoja pitää olla suoritettuna? Konsalle muusikon pt:oon riittäisi kai peruskurssit, tiedä häntä sitten. Vai merkkaako tutkintoja enemmän esim. pääsykokeet? Entäs esim. Sibis? Kuinka vaikea sinne noin yleensä on päästä?
 
Aika viidakkoa nuo tutkinnot, ja sitten onhan sekin väite on esitetty, että pilaako ne ilon soittamiselta.. No tiedä häntä. Tuleepahan edistyttyä ja seurattua omaa soittoa ja kehitystä! :) Niin ja teoriaa en jaksaisi lukea päivääkään, jos ei saisi jotain kouriintuntuvaa suoritettua aina välillä.

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=33212
 
Tuolta saattais ensi hätään löytyä jotain noista teoriatutkinnoista. Toivottavasti ei ole kovin paljon vanhentunutta juttua.
 
http://www.kuopionkonservatorio.fi/index.php?Opiskelu:Tasosuoritukset
 
Tuolta taas tietoa noista tasosuorituksista, kuten kurssitutkintoja nykyään yleisemmin kutsutaan. Noistakin on vissiin uudempi versio jo olemassa, mutta hyvän käsityksen tuoltakin saa.
 
Aika viidakkoa nuo tutkinnot, ja sitten onhan sekin väite on esitetty, että pilaako ne ilon soittamiselta.. No tiedä häntä.
 
Se on aika paljon omasta itsestäkin kiinni. Tietysti myös opettajasta.
 
Tutkinnoista ylipäätään, kun niitä usein moititaan... musiikkiopistot saavat taiteen laajan oppimäärän opettamiseen tietyn valtionavustuksen, mikä tarkoittaa että ne ovat toiminnassaan tulosvastuullisia. Ja sitä tulosta on vaikea mitata millään muulla konstilla kuin tasosuorituksilla, joista annetaan tietty arvosana tai ainakin palaute. Siitä syystä musiikkiopisto ei välttämättä ole oikea paikka sellaiselle, joka haluaa vain soitella ilman sen kummempaa motivaatiota järjestelmälliseen kehittymiseen ja tutkintoihin. Jos se tuntuu epäreilulta, niin on muitakin paikkoja ja mahdollisuuksia saada opetusta kuin musiikkiopisto.
 
Se on sitten eri asia, minkälaisia nämä tasosuoritukset ovat ja miten hyvin niitä osataan kehittää oppilaan parhaaksi. Ymmärtääkseni nykyisin on vallalla pyrkimys eroon vanhasta, kaavamaisesta ja kieltämättä aika pedantista tyylistä kohti vapaamuotoisempaa ja monipuolisempaa kokonaisuutta. Muistaakseni uusimmissa vaatimuksissa on mm. maininta, että oppilaan omat sävellykset tai sovitukset hyväksytään tutkinto-ohjelmaan, ja se saa sisältää jopa improvisointia.