Zaphod: Niin tässä punkkua jonkin verran juoneena tuli mieleeni, että onkos kukaan laatinut tämmöisiä vastaavia musiikkipuolelle? http://en.wikipedia.org/wiki/Dogme_95 Koitin hakukoneella etsiä, mutta eipä löytynyt. Olisi hauska vääntää joku biisi jolle olisi tarkoin määritellyt rajat vähän samaan tyyliin kuin noissa dogma-leffoissa. Tosin semmoinen pilke silmäkulmassa, eli ei liian ryppyotsaisesti. Tässä oma panokseni:
- maks viisi raitaa=viisi instrumenttia
- vain perusefektit sallittu: kaiku, delay, chorus, flanger, särö
- vain itseväännettyt synasoundit tai/ja aidot instrumentit sallitaan. Eli ei mitään hienoja jousisoitin sampleja tms
- ei autotunea, qvantisointia, nuottien siirtelyä yms mitään studio kikkailua painetaan vain rec-nappia ja äänitetään tavara alusta loppuun "nauhalle".
- jne
Sitten laitetaan biisit jakoon ja naatitaan. Erilaisia dogmia käyttää varmaan vaikka kuinka moni. Sunkin listastasi voi jättää sovinnolla esim nuo "perusefektit" pois, rummuille kuitenkin tarvitaan se 2-3 raitaa. Samoin sampleista ja gridin kanssa pelaamisesta on yhtä monta mieltä kuin on tekijääkin, vaikka ne keskusteluissa tuntuvat olevan yleisesti hyväksytty tapa tehdä ja toimia. Mikä muuten osaltaan selittää, miks suomimetalli kuulostaa järjestään ihan halvalle (syna-)iskelmämusiikille kun amatöörit lähtee tekemään niiden sääntöjen puitteissa kuin käsittävät homman toimivan.
Musiikilliset dogmat kannattaa ulottaa syvemmälle kuin tallennukseen, niinhän Trierkin tekee. Tsekatkaapa tanskalaisen The Raveonettesin dogmat, jotka ulottuvat sävellysprosessiin saakka, hyvin toimii.
Itse olen tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana (muiden levyjen ohella) peräti kaksi sellaista pitkäsoittoa, joiden tuotanto ja koko rakenne on sidottu tiukkaan dogmaan jolla varmistetaan homman tuoreus. Kokemukset ovat olleet erittäin positiiviset, vaikka raitojen määrä kasvoikin ekan levyn seitsemästä toisen neljääntoista kun ymmärsin lisätä ambienssiraitoja.
(Edit: kerrotaanpa vielä sen verran että Peitsamonkin joskus käyttämistä dogmista mukana oli mm. treenauskielto, biisien esittely vasta studiossa ja pyrkimys yhden oton ihmeeseen. En suosittele kokeilemaan kotona, mutta kun 'ammattilaiset' on asialla, niin hauskaa riitti)
:-D
Edit2: Periaatteessahan sä voit ajatella, että kaikki ennen 1960-luvun paria viimeistä vuotta tehdyt levyt on "dogmaa". Ne on kaikki äänitettu valtaosin livenä, loppuaikoinakin vain laulut ja soolot lisäten, ja ainoa varsinainen tehoste on kaiku, toki esimerkiksi kompressoreja käytetään rajustikin mutta nehän on osa normaalia äänityssignaaliketjua. Sikäli jokainen joka pyrkii retromeininkiin levyn teossa, toteuttaa jonkinlaista dogmaa.
Trierin Dogma-listasta on muuten isolta osin tullut aikamoista roskaa digikalustoon siirryttäessä. Esimerkiksi kuvasuhteen määrittämisellä ei nykyään enää voiteta mitään kaluston (ja tuotannon) keveydessä.