 Crossroad16.12.2008 10:57:09 (muokattu 25.01.2009 16:12:09) | |
|---|---|
ei mitnn | |
| pertsam 08.01.2009 15:32:34 (muokattu 08.01.2009 15:41:57) | |
Hei, Tässä varsinainen newbie kitaran/musiikin kanssa, mutta yritän kuitenkin sisullanikin saada aikaan edes jotain musiikilta kuulostavaa tuosta kitarasta (akustinen) joka pölyttyy nurkissa. Ihmeiden aika ei ehkä ole ohi, tai ainakin luulen olevani edes jäljillä... Tuossa alla pari sointua joille olis vielä kiva tietää nimetkin ja laitoin myös sormitukset kuinka olen ne itse "vääntänyt", meneekö aivan pieleen...ehkä joku helpompi tapa saada nuo ko. soinnut aikaiseksi? e||---|-1-|---|---|---| h||---|-1-|---|---|---| g||---|---|-2-|---|---| d||---|-1-|---|---|---| a||---|---|---|-3-|---| e||---|-1-|---|---|---| e||---|-1-|---|---|---| h||---|---|---|-4-|---| g||---|-1-|---|---|---| d||---|---|---|-3-|---| a||---|-1-|---|---|---| e||---|---|---|---|---| Pertsa | |
 Tigerstedt08.01.2009 15:44:49 | |
Hei, Tässä varsinainen newbie kitaran/musiikin kanssa, mutta yritän kuitenkin sisullanikin saada aikaan edes jotain musiikilta kuulostavaa tuosta kitarasta (akustinen) joka pölyttyy nurkissa. Ihmeiden aika ei ehkä ole ohi, tai ainakin luulen olevani edes jäljillä... Tuossa alla pari sointua joille olis vielä kiva tietää nimetkin ja laitoin myös sormitukset kuinka olen ne itse "vääntänyt", meeneekö aivan pieleen...ehkä joku helpompi tapa saada nuo ko. soinnut aikaiseksi? e||---|-1-|---|---|---| h||---|-1-|---|---|---| g||---|---|-2-|---|---| d||---|-1-|---|---|---| a||---|---|---|-3-|---| e||---|-1-|---|---|---| e||---|-1-|---|---|---| h||---|---|---|-4-|---| g||---|-1-|---|---|---| d||---|---|---|-3-|---| a||---|-1-|---|---|---| e||---|---|---|---|---| Pertsa Ylempihän on F#7 ja alempi H7. Noi on jees tavat ottaa kyseiset soinnut. H7 voisi myös ottaa vaikkapa näin: E 2 H 0 G 2 D 1 A 2 E X You have to be trusted by the people that you lie to. | |
| juusto90 12.01.2009 21:02:21 | |
kun en aiemmilta sivuilta löytänyt.. Niin mikä sointu voisi olla tässä kyseessä http://www.youtube.com/watch?v=a8tGW4HZuoA kohdassa 0:34 omasta mielestäni näyttää tältä e| 0 h| 0 g| 0 d| 2 a| 3 e| 3 jos tuo nyt mikään sointu on :D | |
 Zeeboo12.01.2009 21:39:12 | |
jos tuo nyt mikään sointu on :D Cmaj7 jossa on kvintti bassossa. Vois merkitä vaikka Cmaj7/G "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
 ankkiz05.02.2009 18:01:41 (muokattu 05.02.2009 18:03:08) | |
Neuvokaas meitille liikuteltavat sormitukset eleventhchordeihin. Muut soinnut (7, 7m, 7maj, 9, 9m, 9maj, puolidimi, kokodimi jne) olen opetellut siten, että osaan jokaiselle 2 sormitusta: Root E:llä ja Root A:lla. +Täytyis mielellään sisältää kolmonen, jotta voi näpsästi vaihdella 1:htä sormea liuttamalla mollista duuriin (joissakin toki pakko vaihtaa kaikkien sormien paikkaa, vaikka vain 1 sävel vaihtuisi, mutta enimmäkseen näin). 11 soinnulle en ole vastaavia käteviä sormituksia onnistunut vieläkään löytämään. Jelppikääshelppikääs! Edit: Voihan sen rootin periaatteessa jättää poiskin, kun basso sen kuitenni soittaa, mutta sormituksen pitäis sitten kuitenni olla helposti silmissä "graafisesti" visualisoitavissa, siten että pohjasävelen osaa kuitenkin nimetä E- tai A-kielen kautta. Kuuntele möhlö! http://www.mikseri.net/artists/?id=115176 | |
| panadol 05.02.2009 21:15:28 | |
Neuvokaas meitille liikuteltavat sormitukset eleventhchordeihin. Muut soinnut (7, 7m, 7maj, 9, 9m, 9maj, puolidimi, kokodimi jne) olen opetellut siten, että osaan jokaiselle 2 sormitusta: Root E:llä ja Root A:lla. +Täytyis mielellään sisältää kolmonen, jotta voi näpsästi vaihdella 1:htä sormea liuttamalla mollista duuriin (joissakin toki pakko vaihtaa kaikkien sormien paikkaa, vaikka vain 1 sävel vaihtuisi, mutta enimmäkseen näin). 11 soinnulle en ole vastaavia käteviä sormituksia onnistunut vieläkään löytämään. Jelppikääshelppikääs! Edit: Voihan sen rootin periaatteessa jättää poiskin, kun basso sen kuitenni soittaa, mutta sormituksen pitäis sitten kuitenni olla helposti silmissä "graafisesti" visualisoitavissa, siten että pohjasävelen osaa kuitenkin nimetä E- tai A-kielen kautta. Duurisoinnuillehan yleensä lisätään ylinouseva undesimi, esim. GMja7#11, 3-x-4-4-2-x, tai Cmaj7#11, x-3-x-4-5-2. Saadaksesi G7#11 ja C7#11 soinnut, laske septimiä (F# ja B) 1/2-sävelaskelta em. soinnuissa. Mollisoinnuissa undesimi sensijaan on yleensä puhdas, esim Gm11, 3-x-3-3-1-x, ja Cm11, x-3-x-3-4-1 Huomannet että ko. soinnuista on jätetty kvintti pois, mikä on yleinen ratkaisu kitarakäännöksissä. #11 on myös enharmonisesti sama sävel kuin b5. Soinnuissa voi myös olla nooni. Muut lisätköön lempikäännöksiään, tuo 5. kielen 7#11 on kieltämättä tässä muodossa aika vaikea, ainakin alempaa kaulaa. | |
| Zeeboo 06.02.2009 19:03:38 (muokattu 07.02.2009 08:18:36) | |
Edit: Voihan sen rootin periaatteessa jättää poiskin, kun basso sen kuitenni soittaa, mutta sormituksen pitäis sitten kuitenni olla helposti silmissä "graafisesti" visualisoitavissa, siten että pohjasävelen osaa kuitenkin nimetä E- tai A-kielen kautta. Tämä on varmaan tuttu juttu, mutta laitetaan nyt. Tuota soittimen visuaalisuutta voi käyttää hyväksi niin, että hahmottaa perusäänen ympärillä olevien äänien intervallisuhteet siihen haluttuun perusääneen nähden. Tästä voi rakentaa itselleen kartan tyyliin: e -M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R- h #11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5- g -9-|-b3|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-b3 d -6-|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-6-|-7- a -3-|-11|-b5|-5-|-+5|-6-|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11 e -M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R- Tuossa ei tilanpuutteen takia ole kaikkia intervalleja merkittynä, vaan 'samat' äänet on merkattu yhdellä numerolla (b3 ja #9, 4 ja 11, b5 ja #11...). Tämän kanssa kun käyttää vähän tietoa sointujen perusteista ja mielikuvitusta, niin löytyy kaikki soinnut, käännökset ja sointujen vajaamuodot. Tämä on periaatteessa sama homma kuin Only Complete, ainoana erona on, tuo kaavio täytyy tehdä itse, ja joutuu käyttämään omaa nuppiaan. Ja tämä on ilmainen. Muutamalla esimerkillä valotettuna idea toimii: m11, perusääni 6. kielellä e ---|---|---|---|---|- h ---|-11|---|---|---|- g ---|---|-9-|---|---|- d ---|---|---|-7-|---|- a ---|-b3|---|---|---|- e ---|---|---|-R-|---|- Kvinttiä tuossa ei ole mukana, mutta eipä tuota kaivata kun ei kerran ole muunnettu. Perusäänen poisjättäminen ei sekään 'haittaa' jos se tulee muualta. Jäljelle jää ne äänet, jotka määrittelevät soinnun luonteen, elikkä karaktääriäänet, ja soundaa hyvältä. Toinen mainion kuuloinen m11 löytyy, kun ajattelee perusäänen edelleen 6. kielelle (oikeastaan ihan yhtä hyvin 4.:lle). Merkataan perusääni sulkuihin, ei siis soiteta: e ---|---|---|---|---|---|---|---|---|-- h ---|---|---|---|---|---|-7-|---|---|-- g ---|---|---|-3-|---|---|---|---|---|-- d ---|---|---|---|---|(R)|---|-9-|---|-- a ---|---|---|-11|---|---|---|---|---|-- e ---|---|---|(R)|---|---|---|---|---|-- Itse tykkään tämän tyylisistä voicingeista, joissa soinnun 'sisällä' soi p2 tai s2. Pianisteilta on lainattu nämä. Tässä voisi olla vielä perusääni latvassa, mutta itse tykkään ilman. Sitten vielä sieltä duuriosastolta: Vaikka 11-sointu, perusääni edelleen 6.:lla e ---|---|---|---|---|- h ---|-11|---|---|---|- g ---|---|---|---|-3-|- d ---|---|---|-7-|---|- a ---|---|---|---|---|- e ---|---|---|-R-|---|- Tässä on taas tuo p2 terssin ja 11:n välillä, ja jos tämän käsittelee vähän niinkuin arpeggiona, niin hyvältä kuulostaa. Ysiä tässä ei ole mukana joten olisko tämä kuitenkin mielummin 7(add11)... Ideana koko touhussa on se, että otelauta jää nuppiin niin, että just nuo intervallisuhteet pystyy hahmottamaan mielessään. Soinnut, ja sointujen äänet saa kanssa haettua 'mielikuvaharjoituksena', samaten asteikot, moodit, arpeggiot ja... Olikos niitä vielä muita? "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| ankkiz 07.02.2009 22:06:33 | |
Tämä on varmaan tuttu juttu, mutta laitetaan nyt. Tuota soittimen visuaalisuutta voi käyttää hyväksi niin, että hahmottaa perusäänen ympärillä olevien äänien intervallisuhteet siihen haluttuun perusääneen nähden. Tästä voi rakentaa itselleen kartan tyyliin: e -M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R- h #11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5- g -9-|-b3|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-b3 d -6-|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-6-|-7- a -3-|-11|-b5|-5-|-+5|-6-|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11 e -M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R- Ideana koko touhussa on se, että otelauta jää nuppiin niin, että just nuo intervallisuhteet pystyy hahmottamaan mielessään. Soinnut, ja sointujen äänet saa kanssa haettua 'mielikuvaharjoituksena', samaten asteikot, moodit, arpeggiot ja... Olikos niitä vielä muita? Oktaavit olenkin kutakuinkin osannut otelaudalla kuvitella, terssit, kvintit sekä Roottia 2 kieltä ylevämpänä olevat seiskat. Koko kartan alkeelliseen hallitsemiseen näköjään menee kuitenkin vielä rutkasti aikaa. Oliko tuossa kartassa tiettyjen sävelien korottamiselle ja laskemiselle joku peruste? Siis miksi juuri toisessa kohtaa on 9# kun toisessa b3? Vai kelpaisiko kaikkiin molemmat, jos tilaa olisi riittävästi? Kuuntele möhlö! http://www.mikseri.net/artists/?id=115176 | |
| Zeeboo 09.02.2009 10:50:49 (muokattu 09.02.2009 11:41:11) | |
Oliko tuossa kartassa tiettyjen sävelien korottamiselle ja laskemiselle joku peruste? Siis miksi juuri toisessa kohtaa on 9# kun toisessa b3? Vai kelpaisiko kaikkiin molemmat, jos tilaa olisi riittävästi? Äänen 'numeron' määrää se, mikä sen äänen funktio on soinnussa. Selkokielellä ja esimerkillä: m9: R, b3, 5, 7, 9 e ---|---|---|-9-|---|- h ---|-5-|---|---|---|- g ---|-b3|---|---|---|- d ---|-7-|---|---|---|- a ---|---|---|---|---|- e ---|(R)|---|---|---|- tai vaikka e ---|---|---|-9-|---|- h ---|---|---|---|-7-|- g ---|-b3|---|---|---|- d ---|---|---|-R-|---|- a ---|---|---|---|---|- e ---|---|---|---|---|- tai vaikka e ---|---|---|-7-|---|- h ---|-b3|---|---|---|- g ---|---|---|---|-9-|- d ---|---|-5-|---|---|- a (R)|---|---|---|---|- e ---|---|---|---|---|- ja vaikka Am9 ääninä purettuna: A, C, E, B (tai H, ihan miten vaan), eli tässä ilman muuta b3, koska kyseessä on mollisointu Sitten 7#9: R, 3, 5, 7, #9 e ---|---|---|---|---|- h ---|---|---|-#9|---|- g ---|---|-7-|---|---|- d ---|-3-|---|---|---|- a ---|---|-R-|---|---|- e ---|---|---|---|---|- Tai vaikka e ---|---|---|-#9|---|- h ---|---|---|-7-|---|- g ---|-3-|---|---|---|- d ---|---|-R-|---|---|- a ---|---|---|---|---|- e ---|---|---|---|---|- Vaikka 'hendrix-sointuna' E7#9: E, G#, (B =H, joutaa pois, kun ei ole muunnettu), D ja G (oikeastaan Fisis, mutta käytetään nyt enharmonista merkintää). Tässä tuo #9 on siis #9 eikä b3, koska kyseessä on laajennettu duuripohjainen septimisointu. Kyllähän tämän voisi saivarrella m7(b11) soinnuksikin, mutta se nyt on vähän eri juttu. Eli 'kaksoismerkinnät' kuuluisi olla mukana. Se, kumpaa käytetään (b3 vai #9, 4 vai 11 jne) riippuu tietysti siitä soinnusta itsestään. Ei kun kokeilemaan ja etsimään. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
| Pendulum 02.03.2009 15:23:35 | |
Vahingossa otin tällasen soinnun ja se kuulosti aika mielenkiintoselta. Mikähän se mahtaa olla? ----- ---3- ---2- ----- ----- | |
 Eemil02.03.2009 17:30:03 | |
Pendulum: Vahingossa otin tällasen soinnun ja se kuulosti aika mielenkiintoselta. Mikähän se mahtaa olla? ----- ---3- ---2- ----- ----- Tuossa on vain viisi kieltä, mutta olettaen että paksu E jää pois niin tuo on Dsus2. | |
| panadol 02.03.2009 19:59:46 | |
Eemil: Tuossa on vain viisi kieltä, mutta olettaen että paksu E jää pois niin tuo on Dsus2. Eiks tuossa ole vain kvartti A - D? | |
 Schnowotski03.03.2009 07:52:22 (muokattu 03.03.2009 09:52:36) | |
panadol: Eiks tuossa ole vain kvartti A - D? Tai mikäli puuttuva kieli on tiheimmällä frekvenssillä soiva E-kieli niin miksei toki vähennetty kvintti E- Bb, joka voisi olla vaikkapa vajaamuoto kvintittömästä ja perussävelettömästä dominanttisoinnusta, eli tässä tapauksessa C7:sta, matkalla esimerkiksi perinteisen banaalin kvinttisuhteisesti F-toonikaan, vaikkapa F-duuriin: |-------- |-------- |--3--2-- |--2--3-- |-(3)---- |----(1)- Olen diatonisen tonaalisuuden aivopesemä, tuollaiset vapaana roikkuvat vähennetyt kvintit kuulostavat usein tuollaiselta tilanteelta. Lis: Ja eihän kvarttikaan ole pelkkä kvartti, vaan jos ajatellaan, kuten yllä, tonaalisuuden kannalta niin kvartti implikoi tiettyä toonikaa. Tässä tapauksessa, jossa kvartti olisi A-D, olisi D toonika. Toonikasoinnun luonteesta, onko se duuri- vai mollisointu, ei se anna niin suurta vihjettä. Tämän voi perustella teoreettisesti sillä, että kvintti, kvartin käänteisintervalli on vakaampi kuin kvartti ja tuntuu siksi levollisemmalta. Tässä tapauksessa siis kvartti kääntyisi kvintti-intervalliksi D-A, terssittömäksi D-soinnuksi. Samankaltaisiin tuloksiin voidaan päästä tutkimalla jo sävellettyä aineistua: http://pom.sagepub.com/cgi/content/abstract/27/1/4 Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
| Pendulum 04.03.2009 12:50:09 | |
Eemil: Tuossa on vain viisi kieltä, mutta olettaen että paksu E jää pois niin tuo on Dsus2. Viisi kieltä tarkoituksella juu | |
 laakeri16.03.2009 16:30:48 (muokattu 16.03.2009 16:39:23) | |
Miksi kutsutaan sointua, joka rakentuu sävelistä I, III, V ja IX? Onko kyseessä esimerkiksi E5/9? edit: taitaa olla Eadd9. | |
 papitsu16.03.2009 16:53:12 (muokattu 16.03.2009 16:54:59) | |
laakeri: Miksi kutsutaan sointua, joka rakentuu sävelistä I, III, V ja IX? Onko kyseessä esimerkiksi E5/9? edit: taitaa olla Eadd9. Intervallit merkitään muuten arabialaisin numeroin, sointuasteet roomalaisin. Ja tosiaankin Eadd9 on kyseessä. PUNK OUT WITH YOUR CUNT OUT! | |
| laakeri 16.03.2009 19:10:22 | |
papitsu: Intervallit merkitään muuten arabialaisin numeroin, sointuasteet roomalaisin. Ja tosiaankin Eadd9 on kyseessä. Suuri kitarakirja taitaa taas kusettaa, sointujen rakenne ilmoitetaan näin: "D- duuri, muodostus: I(D), III(F#), V(A). No, ei ole ensimmäinen kerta kun kirjan tekstissä esiintyy kyseenalaisia termejä. | |
| papitsu 17.03.2009 17:09:54 | |
laakeri: Suuri kitarakirja taitaa taas kusettaa, sointujen rakenne ilmoitetaan näin: "D- duuri, muodostus: I(D), III(F#), V(A). No, ei ole ensimmäinen kerta kun kirjan tekstissä esiintyy kyseenalaisia termejä. Oho. Ainakin paljon yleisempi käytäntö on tuo "normaalien" numeroiden käyttäminen. Näin minä Tohtori Toonikasta opin. Ja paremmin erottaa kumminkin intervallit ja sointuasteet, kun käytetään erilaisia numeroita. PUNK OUT WITH YOUR CUNT OUT! | |
| Super-Jari 24.03.2009 10:45:19 | |
Miten soitetaan G6+ | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)