Muusikoiden.net - Keskustelu
Kirjoittaja:	Flash
Alue:	Konsertit, keikat, tapahtumat
Aihe:	Vuonna 2012 nähdyt keikat
Aika:	03.01.2012 09:53   (muokattu 16.12.2013 13:24)
07.06. Bruce Springsteen @ Stadio Giuseppe Meazza (San Siro), Milano Esityksen osalta huonoin näistä Italian vedoista keikan loppuosaa lukuunottamatta. Saundit myös huonoimmat, mutta stadion hienoin. Keikan pituus ja tietenkin The Promise vetivät homman komeasti kuiville kaikista pienistä puutteista huolimatta.   10.06. Bruce Springsteen @ Stadio Artemio Franchi, Firenze Surkea ilma ja surkea stadioni. Mutta Bruce tuntui saavan vain lisäpuhtia sitä mukaan, mitä enemmän taivaalta tuli vettä. Sama päti yleisöönkin, jolle Bruce totesikin jotta "You're fuckin' die-hards!". Italian keikoista selvästi paras esitys ja settilistakin ihan kiva, vaikkakin olisin tullut toimeen vähemmilläkin covereilla. Saundit olivat myös hyvät siinä kohtaa, missä satuin olemaan.   11.06. Bruce Springsteen @ Stadio Nereo Rocco, Trieste Tältä keikalta jäivät mieleen lähinnä kaikki pikku erikoisuudet, kuten Steven komea Because The Night soolo, Curtisin cowbell soolo, Elliott Murphyn vierailu Born To Runin aikana, lavan täydeltä tanssijoita Dancing In The Darkin aikana jne. Settilista oli hiukan puuduttava etenkin encoren osalta, vaikka pääsetin kitaravetoisuudesta pidinkin. Hyvät saundit tälläkin keikalla.   14.06. Tom Petty, Jonathan Wilson @ The Globe, Tukholma Vitosrivin paikka lähes keskeltä, loistava bändi ja ihan loistavat saundit. Siinäpä resepti varsin upealle keikalle, jolta ei hienoja hetkiä puuttunut. Tom oli hyvällä tuulella ja Mike Campbell pääsi todellakin toistamaan kitaranvarressa, mikä on upeaa, koska kyseessä on kuitenkin yksi parhaista kitaristeista tällä planeetalla. Lämppäri Jonathan Wilson pääsi yllättämään myöskin positiivisesti.   15.06. Tom Petty, Lenny Kravitz @ Norwegian Wood, Oslo Puheet Lenny Kravitzin hyvyydestä liveartistina eivät ole tuulesta temmattuja. Bändinsä on myös erinomainen. Pisti vakavasti hakitsemaan lippujen ostoa Helsingin keikalle. Petty ei myöskään pettänyt taaskaan, vaikka setti oli yhtä biisiä vaille sama kuin Tukholmassa. Campbellin pitkät soolot olivat varsin erilaiset, kuin Tukholmassa, joten improvisoiden selkeästi mennään. Saundit olivat jälleen erinomaisen hyvät, vaikka käytössä ei ollut oma PA. Yleisö oli jonninverran paremmin mukana, kuin Tukholmassa ja amfiteatterin tyylinen keikkapaikka varsin loistava. Olin tällä kertaa myös hyvin lähellä lavaa, mutta harkitusti Mike Campbellin puolella, jotta pääsin oikein kunnolla nautiskelemaan herran kitaratyöskentelystä. Upea ilta.   01.07. Eppu Normaali, Fogerty @ Raatin stadion, Oulu Huomaan diggaavani Eppuja livenä nykyään enempi, kuin ennen. Johtuneeko bändistä, vain ihan itsestäni? Mene ja tiedä... Varsin viihdyttävä lämppäyssetti nyt jokatapauksessa. Fogertykin on edelleen hyvässä iskussa ja legendaarisia biisejä kuultiin taas mukava määrä. Pitkä miinus kuitenkin siitä, että soittivat ihan liian kovalla ja Kenny Aronoff on halonhakkaaja väärällä tontilla. En tykkää.   04.07. Bruce Springsteen @ Bercy, Pariisi Lapset ekaa kertaa keikalla mukana ja osa huomiosta meni siihen, kun stressasi heidän viihtyvyyttään. Mutta hyvinhän se meni! Independence Day oli hienoa kuulla. Katsomossakin oli erittäin kuuma rikkinäisestä ilmastoinnista johtuen. Nämä Bercyn keikat olivat siis hallikeikkoja ja siinä mielessä erityislaatuisia.   05.07. Bruce Springsteen @ Bercy, Pariisi Tällä kertaa jätin perheen matkasta ja olin kentällä. Keikan alkupuoli oli ihan hirmuista tykitysta ja ylläribiisien tulvaa. Kiertueen parhaimpia, ellei paras settilista ja esityskin parasta A-ryhmää. Kuulin Racing In The Streetsin ekaa kertaa! Legendaarinen veto.   09.07. Bruce Springsteen @ Stadium Letzigrund, Zürich Hieno ilma ja setissä muutama mahtava ylläri. Hienoimpana niistä If I Should Fall Behind soolopiano esityksenä. Keikalla oli mukava tunnelma. Tracks suosikkini Take Em As They Come tuli kuultua bonarina soundcheckissä.   12.07. Bruce Springsteen @ Ernst Happel Stadion, Wien Pari pään räjäyttävää biisiä setissä, mutta tunnelmaltaan Zürichia heikompi vaikka tällä kertaa eturivissä olinkin. Eniten känniääliöitä paikalla. Mahtavimpina ylläreinä tällä keikalla Rendezvous, Loose Ends ja etenkin soolopianoesityksenä kuultu Tougher Than The Rest. Racing oli toki myös mukava kuulla taas.   27.07. Bruce Springsteen @ Ullevi, Göteborg Erittäin energinen esitys Brucelta ja oman iltani kruunasi Drive All Night, joka oli kiertueen hienoimpia yksittäisiä hetkiä (tsekatkaa pro-shot youtubesta).   28.07. Bruce Springsteen @ Ullevi, Göteborg Hieman heikompi aloitus, kuin Pariisin kakkoskeikalla, mutta toisaalta paljon vahvempi lopetus (Jungleleland!). Mannaa tälläkin keikalla hc faneille yllin kyllin. Legendaarinen veto tämäkin.   31.07. Bruce Springsteen @ Olympiastadion, Helsinki Jo se akustinen setti nosti tämän keikan legendaaristen joukkoon, mutta sitten kun päälle tuli vielä yli nelituntinen ilotulitus, josta ei herkkuja puuttunut, niin sanat loppuvat väkiselläkin kesken. Aivan loistava päätös omalle Springsteen turneelle.   13.10. Rival Sons @ Teatria, Oulu Tiukkaa soittoa ja laulukin toimii. Tulpat korvissa hyvät saunditkin. Ei vaan ihan bändillä materiaali riitä vielä parin tunnin keikkaan. Tunnin setti olisi toiminut erinomaisesti, mutta nyt encoreiden aikana oli vähän turhaa jamittelua ja joutokäyntiä.   13.10. Ken Stringfellow @ 45 Special, Oulu Rival Sonsin aikainen aloitus mahdollisti sen, että kerkesin näkemään suurimman osan tästäkin keikasta. Ja onneksi meinin paikalle! Oli nimittäin kaikessa intiimiydessään ja intensiivisyydessään ehdottomasti vuoden parhaita keikkoja. Intiimiyttä korosti se, että Stringfellow lauloi osan aikaa ilman mikkiä. Keikan jälkeen herran uusin vinyyli tilaukseen nimmarin saattelemana.   07.11. Metsätöll, Accept @ Teatria, Oulu Metsätöllin suhteen ei ollut minkäänlaisia odotuksia ja silloinhan käy monesti niin, että pääsee yllättymään positiivisesti. Bändin soitto kulki ja biisitkään eivät huonoja olleet. Tuollainen folkmetal vaan ei ole ihan meikäläisen teekuppi.   Mutta Acceptiahan tänne oltiin tultu kuulemaan, eikä tarvinnut pettyä. Pikkasen oli bändillä teknisiä ongelmia pitkin keikkaa, mutta ei se paljon hidastanut. Odotetusti tuli paljon uutta matskua, mutta myös toivotuimmat klassikot. Huomasin hymyileväni suurimman osan keikkaa ja pari kertaa tuli kylmiä väreitäkin. Viihdyin. Wolf Hoffmann ei näytä päivääkään yli nelikymppiseltä ja Peter Balteskin oli verevässä kuosissa. Hevi pitää nuorena. Pikkasen pisti hymyilyttämään, kun Wolfin puolelle oli parkkeerannut vähintään kymmenen kaljupään joukkio. Kaveria itseäänkin vähän hymyilytti keikan alussa. Hoffmannin ilmeilyt olivat ennallaan ja muutenkin touhu oli hyväntuulista.   10.12. Muse @ Hartwall Areena, Helsinki Paikkani oli mukavasti suoraan lavan sivulta alakatsomosta. Erittäin komea show ja hienoa soitantaa. Aika käsikirjoitettuahan tuo homma väkisinkin on noilla meiningeillä, joten spontaanius ja vaaran tuntu (mitä nyt Bellamyn jalan kestäminen jännitti hiukan) jäi vähän vähemmälle tällä keikalla. Mutta niitä nyt ei Musen keikalta mennä hakemaankaan. Saundit toimivat hyvin, eikä minusta tullut liian kovalla, vaikka jossain lehdessä siihen malliin kirjoitettiinkin. Se bändin ulkopuolinen multi-instrumentalisti häiskä soitteli sen verran paljon kaikenlaista, että yllättävän vähän taisi loppupeleissä tulla tavaraa taustanauhoilta.   20.12. Europe, Mustasch @ Teatria, Oulu Mustaschin keikkaa odotin mielenkiinnolla, mutta ei lopulta jäänyt vaikutelmat positiivisen puolelle. Ei tuollaista muka-rankkaa spedeilyä oikein jaksa selvin päin, kun on oikeitakin bändejä. Mutta kai pitäisi kokeilla niitä levyjäkin, ennenkuin lopullisesti dumaa, kun joissain biiseissä oli kumminkin selvästi jotain idean tynkää. Europe oli taas kova (ja uudemmat biisit paljon rankempia kuin Mustachilla). Tuollaisessa pienemmässä tilassa toimi vähän paremmin, kuin Qstockissa. Bändillä oli kiitettävä määrä liikkuvia LEDejä mukana, joten valoshow oli komein vähään aikaan noin pienessä tilassa nähdyistä. Tempestillä oli ääni vähän pakkasen puraisema, mutta ei se kovin paljon päässyt häiritsemään. Eniten ehkä kuului yllättävän akustisen setin aikana. Norum aloitti akustisen setin vetäisemällä yksin perinteisen bluesin. Nykyään jo vähän vituttaa, että bändin on pakko aina vetää se Final Countdown, koska se kuulostaa aika päälleliimatulta muuhun settiin verrattuna.   2013 KEIKAT:   26.02. The Killers, Louis XIV @ Hartwall Areena, Helsinki Lämppäri ei ollut ihan surkeimmasta päästä. Paremmat saundit ja tuotannon tunteminen olisivat varmasti auttaneet pitämään enemmän. The Killers aloitti yllättäen salin valot päällä, mikä oli aika hienoa (valitettavasti areena ei ollut läheskään täynnä). Saundit olivat paremmat, kuin lämppärillä, vaikka kitara olisi voinut kyllä kuulua paremminkin. Brandon Flowers on hyvä keulamies ja laulut kulkivat livenä yhtä hyvin, kuin levylläkin. Bändin show ei ole ennestään tuttu, joten jokainen paukku ja pyro tuli yllärinä. Setti oli hyvä sekoitus bändin tuotantoa, mutta pari omaa henkilökohtaista suosikkia jäi tällä kertaa kuulematta. Hyvä maku jäi silti keikasta ja menisin kyllä toistekkin katsomaan.   13.03. Manowar @ Teatria, Oulu Suolainen oli lipun hinta, mutta kai sen ymmärtää, kun mukana oli kaksi rekallista tavaraa ja kaksi nightliner bussia. Manowarilla oli siis tuttuun tyyliin PA:sta lähtien kaikki omat kamat mukana. Tällä kertaa myös kolmiosainen taustaskriini. Keikka ei pettänyt odotuksia. Reilun parituntisen aikana tarjottiin niin uusia biisejä, kuin vanhoja klassikoitakin. Joey DiMaio oli taas jaksanut opetella ulkoa pitkän litanian suomea, mikä on tietysti kunnioitettavaa. Mitään ylimääräistä spedeilyä lavalla ei tällä kertaa nähty, vaan bändi keskittyi pääasiassa soittamiseen. Manowarhan soittaa tunnetusti kovaa ja etenkin alarekisteri kyllä soi siihen malliin, että vaikut irtosivat korvista ihan kirjaimelliusesti, vaikka tulpat olikin. Koko kehoa tärisyttävä kokemus siis. Saundit olivat silti selkeät. Laulut ja kitarasoolojen kaikki nuotit erottuivat selkeänä.   31.03. Helloween, Gamma Ray @ Teatria, Oulu Astelin paikalle juuri, kun illan ensimmäinen bändi aloitteli. Se ei jaksanut hirveästi innostaa. Gamma Rayn keikkaa olin odotellut jo hyvän aikaa, joten ennen sitä täytyi suunnata lavan läheisyyteen. Saundit olivat hiukan kehnot ja olisin toivonut settiin hiukan enemmän vanhaa matskua, mutta muuten ihan hyvä veto. Helloweenilla oli jälleen hienot lavadekoraatiot messissä ja rumpalilla peräti neljä basaria (huumorintajua siis edelleen näköjään riittää). Saundit olivat hiukan paremmat ja tuli sen verran maltillisella volyymillä, että loppua kohden tulpat löysivät tiensä kokonaan pois korvista. Keikan loppua kohden saatiin odotettu kliimaksi, kun Kai Hansen astui lavalle vetämään pari biisiä. I Want Outin aikana lavalla olivat muutkin Gamma Rayn ukot. Keikalla oli kaikinpuolin erinomainen meininki. Porukkaa olikin eksynyt paikalle keskimääräistä enemmän.   19.04. J. Karjalainen @ Tähti, Oulu Karjalainen aloitti jämptisti aikataulun mukaisesti. Kalusto oli viimeisen päälle ja saundit näin ollen erittäin asialliset, etenkin kun lavalla oli tuon tason soittajatkin. Setin hittipitoisuus pääsi jopa hiukan yllättämään, vaikka läheskään kaikkia isoimpia hittejä ei edes kuultu. No, Karjalaisella tietysti tuota ajan kanonisoimaa tuotantoa löytyy runsain mitoin, joten eipä pitäisi olla yllättynyt. Yleisö oli hyvin mukana ja bändi huudettiinkin useampaankin kertaan takaisin lauteille. Hyvä keikka.   03.05. Bruce Springsteen @ Friends Arena, Solna Perusvarma veto Pomolta. Yllätys oli se, että päättivät soittaa Born To Run levyn kokonaan alusta loppuun juhlistaakseen sitä, että Ruotsissa on soitettu BTR rundista alkaen. BTR levyn soittaminen söi vähän setin yllätyksellisyyttä, mutta oli kyllä kiva kuulla Backstreets Sad Eyes interludella. Ja Meeting Across The River -> Jungleland toimii aina. Mountain Of Love yritys oli lisäksi ihan hauska.   04.05. Bruce Springsteen @ Friends Arena, Solna Huomattavasti edellistä kovempi veto. Heti kärkeen tuli pari yllättävämpää biisivalintaa Leap Of Faithin, I'm A Rockerin ja Better Daysin muodossa. Tällä kertaa Pomo päätti soittaa Darkness On The Edge Of Town levyn kokonaa, mikä kyllä itselleni sopi, koska olen jo hyvän aikaa "metsästänyt" Adam Raised A Cain kappaletta. Open All Night kappaleen jälkeen loppu setti oli alamäkeä, mutta positiivinen maku tästä jäi silti.   07.05. Bruce Springsteen @ HK Areena, Turku Huomattasti Solnan jättiareenaa pienempi paikka ja tunnelma heti jo sitä myöten paljon parempi ja intiimimpi. Fiilis oli valmiiksi loistava, koska pari päivää kestänyt jonottaminen oli sujunut mukavasti loistavassa seurassa ja hyvässä säässä. Jo heti tämä ensimmäinen keikka oli "kakkosillan" vedon tasoinen ja mistään säästelystä ei ollut merkkejä. Koko ilta oli täynnä kohokohtia. This Hard Land kappaleen omistaminen meidän faniyhteisölle, muutama muu harvinainen kappale (From Small Things..., Pink Cadillac, Brilliant Disguise), Hungry Heartin crowd surfing, koko ryhmän plus muutaman fanin marssitus pitin ympäri Pay Me My Money Down kappaleen aikana, naisfanin täydellinen lavan haltuunottaminen Dancing In The Darkin aikana jne. Oma iltani sai huipennuksensa, kun Max huomasi kylttini ja toi keikan jälkeen rumpukapulansa omakätisesti minulle.   08.05. Bruce Springsteen @ HK Areena, Turku 17 eri kappaletta kuin ekana iltana. Ei voi fani paljon enempää toivoa. Yksin akustisesti esitetty I'll Work For Your Love avasi illan hienosti ja sen jälkeen yllätykset seurasivat taas toisiaan. Suurinpana yllätyksenä ensimmäistä kertaa koskaan esitetty Wages Of Sin! Siitä lähtikin käyntiin mahdollisesti koko kiertueen hienoin (ja etukäteen tarkimmin mietityin?) teemallinen biisisarja. Viimeistään Open All Night kappaleen aikan olikin sitten jo koko katsomo täysillä mukana menossa. Suomessa harvemmin näkee vastaavaa. Shackled And Drawn biisiin saatiin samantyyliset "lapiointiäänet" mukaan, kuin Helsingissä viime vuonna. Bruce selvästi nautti ja heitti sekaan "I wanna kiss myself" tyylistä herjaa. Waitin' On A Sunny Day on normaalisti aika tylsä veto useammilla keikoilla kävijöille, mutta ei tällä kertaa. Kiitoksia lavalle otetun pojan, joka laulamisen sijaan heittikin kehiin oman räppinsä! Little Stevenin ja muiden ilmeet olivat kyllä näkemisen arvoiset. Tällä kertaa encore osuuttakin oli hiukan ravisteltu ja siellä kuultiin hieno Racing In The Street.   11.05. Bruce Springsteen @ Friends Arena, Solna Voiko olla enää tylsempää ja ennalta arvatavampaa settiä, kuin tämä? Kokonaan soitettava Born In The U.S.A.:kaan ei tullut yllärinä, mutta se oli silti keikan kohokohta, koska sitä ennen, tai sen jälkeen ei tullut kertakaikkiaan yhtään yllättävää, saatikka harvinaista biisiä. Itse esityskin meni aika rutiininomaisesti. Tuntui lähes vittuilulta Turun loistavien keikkojen jälkeen. Suurin osa katsojista varmaan diggasi hengettömästä hittiparaatista, mutta pitissä oli kohtalaisen hiljaista verrattuna aiempiin keikkoihin. Onneksi on sentään ainakin vielä yksi Springsteen keikka jäljellä tälle vuodelle. Se tuskin on ainakaan tätä huonompi.   24.05. Bon Jovi @ Olympic Stadium, Tukholma Edellisestä Ruotsin keikasta oli kulut jo 12 vuotta, joten vähän mietitytti mitä keikasta tulee. No ihan hyvinhän se meni. Jon pahoitteli muutamaankin kertaan pitkää poissaoloa. Tukholman keikan plussat Tampereeseen nähden: Jon oli etenkin keikan alussa energisempi ja hyödynsi koko lavaa paljon enemmän (kävi enemmän sivurampeilla). Hän myös kävi laulamassa circlen päässä kaksi kappaletta. Jon oli muuten tuossa vaiheessa molemmin puolin ympäröity suomalaisilla, mikä oli hauskaa ja jäi tuskin Joniltakaan huomaamatta. Soittivat suurimman suosikkini Dry Countyn. Ei se tosin ilman Richietä ollut ihan sama... Mutta kaikenkaikkiaan ihan hyvä keikka, mukavassa säässä.   26.05. Bon Jovi @ Ratinan Stadion, Tampere Tampereella sää oli vieläkin mukavampi ja keikka oli kokonaisuutena parempi ja aika paljon pidempi, kuin Tukholmassa. Etenkin lopun toivebiisit lämmittivät ja niistä eritoten These Days. Yleisö oli ainakin kentällä Tampereella hiukan paremmin mukana. Jonin laulu on välillä aika tuskaisen kuuloista ja näköistä, mutta ei niitä ongelmia livenä paikanpäällä niin pahasti huomaa. Samboran poissaolo sekä näkyi, että kuului valitettavan paljon. Niin paljon, että tuskin menen enää Bon Jovia katsomaan, jos Sambora ei ole mukana. Bobby Bandieran rooli kasvaa vuosi vuodelta. Ei hänelle edelleenkään pitäisi kitarasooloja antaa (nyt niitä on entistä enemmän, kun Richie on poissa), mutta hän on ihan korvaamaton taustalaulajana. Lähes kokoajan äänessä. David Bryanin laulut on myös nykyään miksattu enemmän pintaan ja hän esiintyy muutenkin aikaisempaa energisemmin (pakon sanelemaakin varmasti).   03.06. Kiss @ Hartwall Areena, Helsinki Reckless Love lämmitteli yleisöä ihan onnistuneesti, mutta kyllähän tuo lava oli vielä bändille aivan liian iso. Kissin keikkaa kohtaan ei ollut suurempia odotuksia, koska meininki oli jo yli kymmenen vuotta sitten jo aika laimeaa. Singer ja Thayer toki ovat soittajina orininaalijamppoja paremmassa iskussa, joten soitannollisesti oli parannusta luvassa. Kissin show oli kyllä todella hieno! Pyroissa ei säästelty ja "hämähäkki" valolaitteisto toi Kissinkin shown tälle vuosikymmenelle. Muutamat pikku soittomokailut eivät niin haitanneet, mutta kyllä se Stanleyn ääni on ikävän heikossa hapessa. Olisin olettanut, että livenä paikanpäällä se ei olisi kuulunut niin selkeästi, mutta väärässä olin. Ei silti kaduta, että tuli mentyä. Oli tämä parempi, kuin se Psycho Circus rundin veto, joka oli edellinen näkemäni Kiss keikka.   09.06. Mark Knopfler @ Hartwall Areena, Helsinki Knopfler on tullut jostain syystä aina missattua tähän asti, joten nyt oli vihdoin paikalle mentävä. Menin keikalle vailla minkäänlaisia ennakko-odotuksia ja olin kuulemaani oikein tyytyväinen. Mitään suurta showta en odottanutkaan ja pelkästään musiikin ehdoilla koko ilta etenikin (edes mitään skriinejä ei tarjottu taaempana istuville). Saundit olivat kautta linjan erinomaiset. Knopflerin soitto on kyllä parhaimmillaan ihan taivaallista kuultavaa. Tuolla keikalla muistui taas mieleen sekin, että Knopfler on parhaimmillaan erinomainen tekstittäjä myös.   10.06. Rush @ Hartwall Areena, Helsinki Olin pysytellyt settilistapimennossa ja ehkä sen takia tarjottu kasaripainotteinen setti tuntui vieläkin paremmalta. Kokonaisuutena parempi keikka, kuin edellinen. Geddyn äänikin paremmassa iskussa. Uudet biisit toimivat livenä jousien kera erittäin hyvin. Mukavastihan nuo ryydittivät paria vanhaakin biisiä. Olin suunnilleen samassa paikassa permannolla, kuin viimeksikin ja nyt ehkä oli hivenen paremmat saundit. Tosin toisessa setissä volyymiä nostettiin niin, että oli pakko laittaa tulpat. Yllättävän vähän porukkaa paikalla. Liekköhän bändiä enää nähdään näillä main. Hienot jäähyväiset, jos en enää bändiä näe tämän jälkeen.   15.06. Bruce Springsteen @ Wembley Stadium, Lontoo Vähän jäykästi lähti liikkeelle tämä keikka, mutta meno parani loppua kohden. Kokonaan soitettu Darkness tuli yllärinä. Bruce kysyi ennen sitä soitetaanko lisää toivebiisejä, vai Darkness kokonaan. Jackson Cage oli mukava vihdoin kuulla ja akustinen Thunder Road oli hyvä huipennus. Saundit olivat valitettavasti suhteellisen hanurista ainakin pitin takaosassa. Jonotushomma ei mennyt todellakaan ihan putkeen ja jonotusnumeroilla ei ollut lopulta juuri mitään merkitystä, mutta se ei minua kovin paljon lopulta haitannut. Pubin puolella oli tunnelma paljon itse keikkaa korkeammalla, kun jengi hoilasi täysillä Thunder Roadia, Backstreetsiä, Glory Daysiä sun muita. Oli ihan hauska kokemus tuokin.   16.06. The Who @ 02 Arena, Lontoo Oikein hyvä oli The Whon keikkakin. Olin ekarivissä sivukatsomossa. Siihen näkyi hyvin ja saundit toimivat myöskin. Quadrophenia osuuteen saatiin kulumaan puolitoista tuntia lisättyjen instrumentaaliosuuksien jne. ansiosta. Entwistle tribuutti oli hyvin toteutettu. Skriineillä näkyi John soittamassa bassosooloa ja bändin rumpali soitti sen mukana. Tuntui lähes "liveltä"... Quadrophenia osuuden jälkeen tuli vielä muutamia hittejä. Ei tosin juuri mitään 60-luvulta. Daltreyn laulu toimi hyvin, mutta hän pääsikin vähän vähemmällä, kun Townshendin veljekset lauloivat osan Quadrophenian biiseistä. Lämppäribändi Vintage Trouble oli yllättävän kova. Sellaista soul ja blues pohjaista rokkia. Välillä pitkälle kentällekkin yleisön joukkoon edennyt laulaja sai porukan hyvin mukaan.   17.06. Neil Young & Crazy Horse @ 02 Arena, Lontoo Upea keikka eilen Lontoossa! Paapat ovat todella kovassa iskussa. Kenties paras Neil Young keikka, mikä on tullut koettua. Ihastuttavaa muuten huomata, että Niilo kykenee edelleen herättämään reaktioita ihmisissä. Aika moni lähti kesken keikan, kun eivät kestäneet feedback myrskyjä. No minulle nekin kelpasivat ja olivat mielestäni jopa aika kesyjä odotuksiin nähden. Akustinen osuuskin oli tosi hyvä. Saundi oli erinomainen miksaustiskin etupuolella ja volyymi juuri sopiva. Poikavuosien unelma nähdä Neil Young & Crazy Horse Rust Never Sleeps lavasteiden kanssa toteutui myös. Noita tuskin nähdään Suomessa. Los Lobos hoiteli lämppärin tontin asiallisesti.   18.06. Pet Shop Boys @ 02 Arena, Lontoo Meinin keikalle ihan uteliaisuuttani ja kyllähän tällä parivaljakolla hyviä biisejä riittää. Keikka olikin ihan hyvä, vaikka jäinkin hieman kaipaamaan live bändiä. Nyt mentiinkin aikalailla levyiltä totutuilla sovituksilla. Show oli aika hieno. Keikka oli 90 minuuttisena aika lyhyt rock keikkoihin tottuneelle. Etenkin kun bändillä tosiaan riittäisi sitä biisiarsenaalia. No hyvä näinkin. Lavan edustalla oli varsin homovaltainen yleisö, mikä ei sinällään yllättänyt sekään.   13.-14.07. Ilosaarirock @ Laulurinne, Joensuu Hyvät rokit, jotka saatiin nauttia pääosin erinomaisessa säässä. Parhaimpina jäivät mieleen Nightwishin, Samuli Putron ja Imagine Dragonsin vedot. Etenkin tuo viimeksi mainittu pääsi yllättämään ihan puskista, koska en ollut ennen keikkaa biisiäkään kuullut. Jälkeenpäin levyltä kuultuna olikin pieni pettymys liveen verrattuna.   26.-27.07. Qstock @ Raatti, Oulu J. Karjalainen täräytti Qstockin hienosti käyntiin. Todella hyvä bändi hänellä. Samaan tosin kiinnitin huomiota monien muidenkin kotimaisten artistien kohdalla. Kyllä tästä maasta hyviä soittajia löytyy. Festareiden ehdottomasti paras oli silti ruotsalainen First Aid Kit. Meni todellakin ihon alle ja pisti linssit sumuun. Kaikenkaikkiaa hyvin onnistuneet festarit, jotka saatiin juhlia pääsääntöisesti erinomaisessa kelissä.   04.08. Prince @ Stockholm Music & Arts Festival, Tukholma Päivän ensimmäinen esiintyjä Lune heitti esiintymisasuja jne. myöten aika psykedeelistä Björk-vaikutteista hippisettiä. Osa biiseistä oli yllättävänkin hyvän kuuloisia. Miriam The Believer heitti parhaan biisinsä heti kärkeen, mutta sen jälkeen meininki vähän lässähti. Näistä muista esiintyjistä ainoastaan Billy Bragg oli ennestään tuttu. Hänen settinsä olikin oikein hyvä humoristisine välispiikkeineen. Laura Mvula taas oli entuudestaan tuntematon, mutta hänen akustispohjainen settinsä maistui kyllä hyvin.   Prince aloitti tunnin myöhässä. Syynä lienee se, että oli vielä liian valoisaa taustaprojektoreiden käyttämiselle. Lisäksi toinen konfettikanuunoista laukesi hieman Spinal Tap henkisesti ennen aikojaan. Mutta odotus palkittiin! Prince oli toiveideni mukaisesti liikenteessä suppean 3rd Eye Girl kokoonpanonsa kanssa ja tämähän tarkoitti sitä, että kitarankuritusta oli luvassa koko rahalla! Prince väläytteli taitojaa myös koskettimien takana ja antoi runsaasti soolotilaa Donna Gratisillekin. Pääsetin aikana ei liiemmin isoja hitteja kuultu (ja nekin mitä kuultiin, tuli uusina sovituksina), mutta se helpasi minulle erinomaisesti. She's Always In My Hair oli erityisesti aivan maagisen loistava! Yksi koko vuoden parhaita yksittäisiä vetoja. Encoreissa kuultiin sitten niitä hittejäkin. Osa vedettiin bändikokoonpanolla ja osa tylsästi medley tyyliin sampler setin muodossa. Mutta pikkuvirheitä loistavassa 2.5 tuntisessa setissä.   05.08. Neil Young & Crazy Horse @ Helsinki Classic, Kaisaniemen puisto Latebirds All Stars toimi varsin mallikkaasti mukavan kesäisessä kelissä. Hienoja cover poimintoja. J. Karjalainen on kovassa iskussa. Hänen bändinsäkin lienee yksi kovimmista Suomessa tällä hetkellä. Nautittava setti jälleen kerran. Neil Young & Crazy Horse latasivat taas tiskiin sellaisen annoksen jyräämistä ja lanaamista, että ei paremmasta väliä. Joillekin heikkohermoisille meteliä taisi olla liikaakin, mutta faneille kyllä maistui. Niilolla ja kumppaneilla tuntui olevan lavalla hauskaa ilmeistä ja elkeistä päätellen. Akustinen setti toimi erinomaisesti ja pari biisiä olisi voinut tulla enemmänkin sitä lajia. Keikan ainoa pikku miinus tulee lyhyestä encore osuudesta. Keikka tuntui ikäänkuin loppuvan kesken, vaikka mittaa olikin kaksi tuntia ja vartti. Muutama eri biisi Lontoon keikkaan nähden, mikä oli myös mukavaa. Lontoon settilista oli kyllä kokonaisuutena parempi.   24.08. Time Tunnel @ Kaupunginteatteri, Oulu Kävin ensimmäistä kertaa tässä kymmenettä vuotta juhlivassa elektronisen musiikin tapahtumassa. Olin ennakkoluulottomalla asenteella liikenteessä ja viihdyinkin ihan hyvin. Ilta alkoi loistavasti baarin puolella rahisevia vanhoja soul seiskatuumaisia fiilistellessä. Muutoin illan kohokohdat olivat Sin Cos Tanin ja Cola & Jimmun keikat. Noiden jälkeen tykitetty jytkytys olikin sitten itselleni jo hieman liikaa, mutta kyllähän tuo silti kahteen asti meni.   25.10. Chuck Berry @ Teatria, Oulu 87-vuotias ikämies hoiti keikan ihan kohtalaisen tyylikkäästi, vaikka biisejä olikin välillä vähän vaikea tunnistaa. Odotin huonompaa. Agents on nykyään harvinaisen tylsä bändi.   16.11. Scorpions @ Ouluhalli, Oulu Eppu Normaali hoiteli lämppärin tonttinsa onnistuneesti siinä mielessä, että yleisö kyllä lämpeni. Hittejähän bändillä piisaa ja niitä ei säästelty. Henkilökohtaisesti olisin kyllä ennemmin Acceptia kuunnellut, mutta menihän tämä näinkin. Etukäteen hiukan hirvitti Oulu-hallin järjestelyt ja akustiikka, mutta järjestelyt toimivat aika hyvin (mitä nyt lähtiessä narikassa oli aikamoinen sumppu) ja saundipolitiikkakin pelasi paremmin, kuin keskiverto Teatria keikalla. Porukkaa oli paikalla kiitettävästi ja tunnelma korkealla lauantai-meiningeistä(kin) johtuen. Yhteislaulutkin siis irtosivat ihan mukavasti. Scorpions oli yllättävänkin vetreässä kunnossa. Täytyy oikein ihmetellä Klaus Meinen lauluterää. Schenkerkin oli hyvännäköisessä kuosissa ja jaksoi heilua rampilla. Ainoa miinus tulee siitä, että bändillä oli ilmeisesti kiire lentokentällem tai jonnekkin, koska jättivät setistä yhden biisin pois ja kitarasoolokin oli aika tynkä.   20.11. Flogging Molly @ Teatria, Oulu Lämppärinä toiminut Damn Seagulls on Suomen parhaita englanniksi laulavia bändejä. Muutamia varsin erinomaisia biisejä, jotka pärjäävät kansainvälisessä vertailussa. Flogging Mollyä en ole hirveästi levyiltä kuunnellut, mutta koska bändi tiedetään hyvänä liveaktina, niin pakkohan se oli mennä katsomaan. Ja hyvähän se tosiaan olikin. Enpä ole yhtä kovaa meininkiä nähnyt (yleisön osalta) Oulussa keikalla keskellä viikkoa.   15.12. Depeche Mode @ Hartwall Areena, Helsinki Lämppärinä toiminut parikymppisistä nuorista koostunut bändi hoiti hommansa ihan mallikkaasti ja biisitkään eivät olleet hassumpia pop rock rallatuksia. Odotukset Depeche Moden keikkaa kohtaan olivat varsin korkealla. Keikka lähti vähän jähmeästi käyntiin niin bändin, kuin yleisönkin puolesta, mutta viimeistään Martin Goren ensimmäisen soolo-osuuden jälkeen tunnelma nousi kattoon, kun yleisö jäi hoilaamaan biisin loppua pitkäksi aikaa ja bändi tuntui olevan eleestä varsin otettu. Keikan loppupuolisko olikin varsin mahtavaa meininkiä pienistä harkituista suvannoista huolimatta. Ainoa moite tulee siitä, että rokimpien biisien kuten I Feel You aikana saundi meni vähän mössksi ainakin lavan edustalla.
Copyright ©1999-2023, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään. https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=28&t=206623