Klassinen ›

Puhtaasti musiikillisten syiden takia, musiikin kauneudesta ja sen tunnevoimasta johtuen, jopa ateistikin voi tekstistä välittämättä kuunnella ja vaikuttua hypoteettisen jumalolennon ylistämiseksi sävelletystä liturgisista messuista, vaikka hän vakaumuksensa takia ei jumalan olemassaoloa mahdollisena pitäisikään.
 
Erään suomen-ruotsalaisen säveltäjän kyrie ja varsinkin gloria saivat nimenomaan musiikin, eikä minkään olemattoman ja primitiiviseen ja ennen suuria filosofeja eksistoineeseen maailman selitykseen perustuvan "jumala" kuvitelman takia, kohottautumaan ja nostamaan katseen ylös ja suorastaan pakahtumaan, mihin muiden pohjoismaitten säveltäjien tekeleet eivät pystyneet mukaan luettuna Gade, mutta tämä suomi herra olikin kuorosävellyksen mestari ja hänellä on myös suuri messu ja mm. 17 kantaattia ym. palkittujakin ja jopa avantgardistisia kuoro-ja ääninauhateoksia, monien orkesteriteosten, kamarisinfonian, piccolotrumpetti-, viulu-ja pianokonserton sekä piano-ym. sonaattien lisäksi. Kalevala vaikuttaisi kyllä myös inspiroineen säveltäjää paljon, jonka minäkin saatoin tuntea.
 
Eräs Finlandia palkittu nykymusiikkituntijakin sanoi puheessaan sen seikan olevan musiikin kuuntelussa tärkeintä, miltä tämä musiikki kuulijassaan "tuntuu", sillä musiikki ilmaisee tunnetta, eikä siis vain se ole se juttu, miltä se kuulostaa määrättyine sävelkorkeuksineen ym. hälyä lukuun ottamatta, joka tosin nykymusiikissa voi olla eräs elementti soittimen koputteluineen ym.
 
Schopenhauer puolestaan kirjoittaa: Musiikki kykenee vaikuttamaan nopeasti tahtoon, tunteisiin ja affekteihin niin, että se kohottaa ja muuttaa niitä toiseen vireeseen. Näin minäkin sen olen ymmärtänyt.
 
Mutta usko on vain tahdon asia ja tämä tahto tekee tiedoitsemisen puhtaan subjektin puhdasta tiedoitsemista vaativan korkeampien ideoiden (Platon) tajuamisen mahdottomaksi nerojen teoksissa, uskon palvellessa vain persoonallisia tarkoitusperiä ja haluja mm. taivaaseen pääsystä ym. hölynpölystä.