Klassinen ›

Sibeliuksestahan voi tietysti olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta kukaan ei varmaankaan kiistä sitä tosiasiaa, että Karelia-sarja, Finlandia ja viulukonsertto ovat orkesterimusiikin aatelia.
 
Siitä viulukonserton kolmannessa osassa on mielestäni äärimmäisen mukava voittajafiilis :D

mikey_a84: Sibeliuksestahan voi tietysti olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta kukaan ei varmaankaan kiistä sitä tosiasiaa, että Karelia-sarja, Finlandia ja viulukonsertto ovat orkesterimusiikin aatelia.
 
Siitä viulukonserton kolmannessa osassa on mielestäni äärimmäisen mukava voittajafiilis :D
 
klisheemäistä kittschiä koko karelia marssihumpparytmissään ja finlandia isänmasallista käyttömusiikkia. muumioitunutta sinfoniataidetta siben esitetyimmät myöhäissinfoniat niistä eivät puhu todelliset intohimot kuten vaikka pyrstötähden lailla universumin läpi kiitävä leiviskän 3. sinfonian avausosan planeettojen tanssiessa valssia tqavoitellen kosmisia näkyjä kuin olisin ylös avaruuuksien astraalimaailmoihin kohotettu polyfonisessa rikkaudessaan tonaalisuuden rajat rikkoen.

Aamun Hesarissa oli Melartinista. Sävelruno Traumgesicht (1910) esitettiin 81 vuoden tauon jälkeen
 
Erkki Melartinin säveltäjäkuva meni yllättäen hieman uusiksi, kun hänen teoksensa Traumgesicht op. 70 ("Unikuva", 1910) soi nyt ensi kertaa 81 vuoteen. Melartin on toki sinfonikko, mutta vasta sinfonisen runon mahdollistama muodon vapaus ja värityksellisyys näyttävät hänet täysverisenä orkesterisäveltäjänä.
 
Traumgesicht on nimensä mukaisesti lumoava sävellys. Vaikka musiikissa on piirteitä R. Straussilta, Mahlerilta, Weingartnerilta, Debussyltä, Skrjabinilta sekä suomalaisesta kansanlaulusta, teosta leimaa sävelkielen ja sointiasun tyylillinen yhtenäisyys.
 
Kahden harpun, jaettujen jousten sekä puhallinsoolojen muodostama orkesterinkäyttö on kenties hienostuneinta ja värikylläisintä, mihin Suomessa yllettiin vuoden 1910 paikkeilla. Olosuhteemme eivät taipuneet tuolloin suuren orkesterin taidonnäytteen ihanne-esitykseen. Nyt Hannu Linnun taikasauva uudestisynnytti teoksen.
 
Ehkä saamme joskus kuulla Melartin muutkin sinfoniset runot: Siikajoen op. 28 (1903) ja Patrian op. 72 (1911)?
 
http://www.hs.fi/paivanlehti/151120 … en+kerran+81+vuoteen/a1384414706111

sub zero: Aamun Hesarissa oli Melartinista. Sävelruno Traumgesicht (1910) esitettiin 81 vuoden tauon jälkeen
 
Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Toivottavasti siitä tehdään äänitys.
 
Melartin arvioi sävellyksen luonnetta kirjeessään Helmi Krohnille 22.6.1911: Muutenkin
kehittyy minun uusi tyylini vielä uudemmaksi. Ja se tie, jota jo paikotellen Ainossa ja
vielä enemmän Traumgesichtissä kävin, vie minut hyvin etäälle tavallisilta poluilta. Tuntuu,
että kuulijakuntani supistuu yhä pienemmäksi. Ainakin alussa... (Siteerattu Krohn
1945, s. 103-104)
http://koti.mbnet.fi/hjp/Melartin/EMop070.pdf
 
Hieno teos. Nyt vasta hoksasin kuunnella sen Areenasta.
http://areena.yle.fi/tv/2086975

levesinet: Kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta. Toivottavasti siitä tehdään äänitys.
 
http://koti.mbnet.fi/hjp/Melartin/EMop070.pdf
 
Hieno teos. Nyt vasta hoksasin kuunnella sen Areenasta.
http://areena.yle.fi/tv/2086975
 
upea loppunousu teki suuren vaikutuksen patarummun iskuineen, surumarssin muistumine 3. sinfoniasta ja täysverisenä orksäveltäjä ei sidottu muotoon. tukli mkieleen että feluix krohnin sinfoniassa tunnelmoiva unelmointi katkeaa kohtalokkaisiin kkoko orkesteri forteiskuihin tsaikovskin tyyliin.

Ehdottomasti on Suomen suurin. Itselleni Sibelius on myös kaikkien aikojen suurin. En löydä sitä syvyyttä, mitä Sibeliuksen sinfonioista löydän miltään toiselta säveltäjältä. Beethoven ja suuret venäläiset mestarit, kuten Shostakovich ja Prokofiev pääsevät lähelle, hekin luultavasti vain Sibelius-vaikutteidensa ansiosta.

Beethovenin Sibelius-vaikutteet ovat päivänselviä mutta hän hyödyntää tyylillisten keinovarojen suomaa ilmailullista kapasiteettia paremmin.

velipesonen: Beethovenin Sibelius-vaikutteet ovat päivänselviä mutta hän hyödyntää tyylillisten keinovarojen suomaa ilmailullista kapasiteettia paremmin.
 
Haha, ihan hyvä.

Saiko Beethoven enemmän vaikutteita The Wholta vai Sibeliukselta?
 
velipesonen: "The more the music sounds like The Who the better it becomes." - Ludwig van Beethoven
 
"Helsingissä kaikki laulu kuoli sisälläni." -Jean Sibelius
"Piano on soitin joka ei laula." -Jean Sibelius
"Sitä ei ole tarkoitettu laulettavaksi." -Jean Sibelius Finlandia-hymnistä
"Kuka laulaa!!" -Jean Sibelius hiljentääkseen lapsenlapsensa
"Laulakoot, jos kerran haluavat." -Jean Sibelius Finlandia-hymnin lauletusta versiosta

No niin, onpas hauskaa naureskella kirjoitusvirheelle. https://www.youtube.com/watch?v=MTc3zcnIZOw

levesinet: Saiko Beethoven enemmän vaikutteita The Wholta vai Sibeliukselta?
 
The Wholta mutta karsi ne ranskalaisuudet pois.

Suurimman osan taiteenystävistä maailmankatsomus on ainakin jossain määrin spritualistinen erotuksena materialistisesta, ja sehän tarkoittaa että henkien ja sielujen maailmassa aika voi kulkea mihin suuntaan tahansa jolloin Beethoven voi avian hyvin saada Sibeliusilta vaikutteita.

velipesonen: Suurimman osan taiteenystävistä maailmankatsomus on ainakin jossain määrin spritualistinen erotuksena materialistisesta, ja sehän tarkoittaa että henkien ja sielujen maailmassa aika voi kulkea mihin suuntaan tahansa jolloin Beethoven voi avian hyvin saada Sibeliusilta vaikutteita.
 
Minulla on niin pitkä aika kun tänne olen viimeeksi kirjoitellut, että en oikein osaa nyt erottaa oletko tosissasi vai onko tämä jotakin vinoilua.
 
Selvennyksen vuoksi: tarkoitin Sibelius-vaikutteilla tietenkin vain noita venäläisiä, en Beethovenia. Lause oli huonosti muotoiltu.

Texel: Minulla on niin pitkä aika kun tänne olen viimeeksi kirjoitellut, että en oikein osaa nyt erottaa oletko tosissasi vai onko tämä jotakin vinoilua.
 
Totta kai olen tosissani. Aika moni asia tässä maailmassa on väistämättä kytköksissä arkiseen ajan kulkuun ja siihen sisältyviin syy-seuraussuhteisiin jotka kaikki tietenkin tunnemme mutta jos uskomme esim. sielujen olemassaoloon niin kai meidän on oletettava muunlainen todellisuus myös tässä suhteessa.
 
Selvennyksen vuoksi: tarkoitin Sibelius-vaikutteilla tietenkin vain noita venäläisiä, en Beethovenia. Lause oli huonosti muotoiltu.
 
Asia ymmärretty mutta huumorikin on sallittua. Huumorista on sallittua loukkaantua mutta pakollista se ei ole.
 
Olen savolainen ja olen huomannut että karjalaisilla on kaikista hankalin mieltää savolaisen ajatuksenjuoksua mikä ei tietenkään ole vika vaan ansio. Myös turkulaisilla mutta se nyt saattaa olla jo vika eikä ansio.

velipesonen: Totta kai olen tosissani.
 
Ok! Ihan mielenkiintoinen ajatus sinänsä, jota en voi tietenkään ihan suoralta kädeltä tyrmätä.
 

 
velipesonen: Olen savolainen ja olen huomannut että karjalaisilla on kaikista hankalin mieltää savolaisen ajatuksenjuoksua mikä ei tietenkään ole vika vaan ansio.
 
No niin, sieltä se tuli, itselläni kun on karjalaistausta...

Melartinin, fougstedtin, saikkolan ja tuukkasen kaltaisten nerojen sinfonoissa on emotionaalista ja melodista voimaa joka sibeliuksen provinsiaalisrsta suomalaiskansallisesta kotiseututaiteesta puuttuu sen lisäksi että se on liian staattista kolmisävelaiheista punottua tautologista mosaiikkia sibeliaanisessa sooshissaan vailla tunteen syvyyttä ja orkestroinnin koloristisiitta

megatherium: sibeliuksen provinsiaalisrsta suomalaiskansallisesta kotiseututaiteesta puuttuu sen lisäksi että se on liian staattista kolmisävelaiheista punottua tautologista mosaiikkia sibeliaanisessa sooshissaan vailla tunteen syvyyttä ja orkestroinnin koloristisiitta
 
Taidat tuntea Sibeliuksen sinfoniat läpikotaisin kuin omat taskusi, hatunnosto siitä.

siihen aikaan kun tutustuin siban musiikiin radion välityksellä minulla ei ollut juuri minkäänlaista käsitystä siitä mikä oli sen aikakauden vallitseva tyyli-ihanne jota säveltäjät suosivat kun tarjonta muun suomalaisen musiikin osalta oli niin heikkoa ja kotimaisuusaste alhainen kuten usein nykyäänkin eikä saksalaisen postromanttisen tai uudemman wieniläisen atonaalisen koulukunnan taide ollut tullut vielä tutuksi vaikka jonkin verran mahleria vastentahtoisesti yritin radiosta kuunnella ja inhosin sitä. Sen itsesäälissä rypevän rinnanraastamisen ja sentimentaalisten taivassuopolkujen takia joka kuulosti hysteerisen neurootikon ylitseampuvilta vuodatuksilta jossa mistään klassisista kauneusihanteista ja sopusuhtaisuudesta ei ollut mitään jäljelle musiikin kirkuvissa pompööseissä purkauksissa kuin sairaan mielen hourekuvat .Luotaantyöntäviä oli myös siban femma ja nelonen joka tuntui aivan kummalliselta ja oudolta musiikilta sinfoniaksi sille joka oli tottunut klassiselle sinfonialle ominaiseen rytmiseen energiaan ja draiviin niin ettei tiennyt kuinka päin sitä olisi pitänyt kuunnella. Mutta schubertsta mozartiista ja haydnista pidin aina.syön hattuni jos saikkolan si finiat eivät ravistele rajummin kuin atterberg. Stenhammar. Sibelius tai williams tai kelttilläisen hämärän arnold bax.samoin tuukkanen.fougstedt oli myös nero.baxin viulukonseriista puuttuu laulavuutta jota tuukkanen tarjoilee nautittavalla mekodisella aistillaan. Sääli ettei merisinfonian laaja eka osa ole youtubessa nopea intermezzo ja myrskyävä finaali vain

megatherium: Luotaantyöntäviä oli myös siban femma ja nelonen joka tuntui aivan kummalliselta ja oudolta musiikilta sinfoniaksi sille joka oli tottunut klassiselle sinfonialle ominaiseen rytmiseen energiaan ja draiviin niin ettei tiennyt kuinka päin sitä olisi pitänyt kuunnella.
 
Et taidakaan tuntea Sibeliuksen musiikkia läpikotaisin kuin omia taskujasi, ei siis hatunnostoa tällä kertaa.

se hetki josta edellä kerroin ei ole tämä hetki vaan 20 v ajassa taaksepäin ollut hetki, herra.siben staattisuus, kylmyys, askeettisuus, remolon käyttö ja jousikudoksen sooshimaisuus ja kamarimusiikillinen ilme ja aiheiden lyhyys ja toisteisuus eivät saa lämpenemään tai haukkomaan henkeä pakahtuneena kuten jumaloitu melartin ja tuukkanen, pylkkänen ja saikkola. Sibelius ei .ole rohkea eikä voimaperäinen orkesterinkäyttäjä.pikkuporvarillinen puputtaja vain.