Klassinen ›

Kaikki mikä ei ole tonaalista musiikkia, on varmuudella nykymusiikkia.
 
Miksi?

Nauttia sanan optinen harha? Eli
?
 
tätä mietein itsekkin.. outoa.

Kaikki mikä ei ole tonaalista musiikkia, on varmuudella nykymusiikkia.
 
Mitenkäs sitten tuo modaalisuus joka oli ennen tonaalisuutta??

Mitenkäs sitten tuo modaalisuus joka oli ennen tonaalisuutta??
 
Kaiki tyylikeinot ovat tietenkin sallittuja myös nykymusiikissa.

Mutta tunnetko koskaan esim. viiltävää tuskaa musiikkia kuunnellessasi, vaikka se olisikin kääritty kauniiseen ulkokuoreen ja tarttuviin säveliin, kuten vaikka mozartin g-molli jousikvintetto?
 
Tämän tunteen yhdistän oman musiikin kuunteluni niihin hetkiin, jollon musiikki palauttaa mieleeni hyvin elävän tuntuisesti joitakin hetkiä, tai tuo mieleeni ihmisen, jonka kanssa vietetyt hetket pulpahtavat musiikista mieleeni. Kappale voi olla hyvin kaunis ja melodiankaan ei tarvitse olla surullinen, että musiikki itsestään voi oman pääni sisällä saada surullisen muodon.
 
Kuitenkin, vaikka musiikki saisi minussa aikaan kaipuuta tai surua, yhdistän tähän joka tapauksessa sanan nauttiminen. Musiikin parhaita puolia on juuri se, että se herättää tunteita.