Klassinen ›

Miksi ylen informaatioverona perimiä veronmaksajien rahoja tuhlataan suomalaittain tuloksettomaan ja tahtoa itseään eikä sen älyn mukaisia vastineita kiihdyttävään urheiluviihteeseen ja sen tarjoamiseen katsojille sen sijaan, että yleisölle tarjottaisiin suomalaista korkeakulttuuria edustavaa vanhojen säveltäjämestarien luomaa taidemusiikkia runsaammin kuin tapana Ylellä on ja tällä tavalla sivistää ja tarjota elämää suurempia elämyksiä kenen tahansa ihmisen ulottuville?
 
Vastaus on että siksi kun niin monet katsovat urheilua TV:stä ja pitävät sitä omaan subjektiiviseen käsitykseensä perustuen jonakin korkeimpana ihmisolennon olemassaoloa mittaavana kulttuurin, tässä tapauksessa ruumiinkulttuurin, muotona ja mittapuuna sen sijaan, että itse urheilisivat tai käyttäisivät aikansa passiivisen TV:n töllöttämisen sijasta objektiivisiin harrastuksiin, kuten taiteisiin.
 
Minäkin olen vuosikymmeniä juossut punttisaleilla ja pelannut useita eri pallopelejä, mutta se on fyysisenä suorituksena täysin mitätöntä toimintaa ylimaallisiin Mozart kokemuksiin verrattuna, jotka hakkaa urheilijoiden ruumiilliset suoritukset sata nolla.
 
Ihmisluonnolle on kuitenkin luontevampaa maallisista ja vulgaareista huveista nauttiminen; särpiä kaljaa ja syödä makkaraleipää töllöstä juoksemista katsellessa ja omaa suosikkiaan kannustaessa, kuin keskittyä älyllisesti vaativampaan ja korkeampaa henkistä kapasiteettia kysyvään ja intensiivistä mentaalista keskittymistä edellyttävään kuunteluprosessiin ylevän taidemusiikin parissa.
 
Sillä, kuten suuri Schopenhauer kirjoittaa:" Yksilön ulkopuoliseen, objektiiviseen ja teoreettiseen, kohdistuva vakavuus on ihmisluonnolle jotakin vierasta ja luonnotonta, oikeastaan yliluonnollista, mutta yksin se tekee hänet SUUREKSI".
 
"Pientä sen sijaan on kaikki persoonallisiin tarkoituksiin tähdätty puuha, sillä sen askarruttama tiedostaa itsensä vain häviävän pienessä osassaan".

Ajatus on että esim. Mozartin puhtaan ja objektiivisen älyn luomien mestariteosten tuottamien suurimpien musiikillisten kokemusten aikaansaama henkinen taivas luomakunnan korkeimmalla olioasteella olevan ihmisneron "ylivertaisena psyykkisenä suorituksena" (WH) lyö biljoona nolla pelkkien lihassolujen ja eläimen nopeus-ja kestävyysvoiman käsittämän nopeusominaisuuden nojalla lujinta vauhtia juoksevan gepardin maapallon nopeimpana maaeläimenä, jossa vertailussa siis pelkkä fysiikka häviää jollekin puhtaasti henkiselle, johon luomakunnassa pystyy vain ihmisistä aniharvat nerot, eläimistä siihen ei pysty mikään.

Schopenhauerinkin olisi ollut hyvä nähdä Italia MM-90 finaali Saksa - Argentiina.

Prophet: Schopenhauerinkin olisi ollut hyvä nähdä Italia MM-90 finaali Saksa - Argentiina.
 
Me vähäisemmillä älyn lahjoilla varustetut ihmiset, jotka katsoimme tuon ottelun, ja joiden aivoissa ei voi syntyä maailmasta puhtaasti objektiivista kuvaa, näimme sitä TV:stä seuratessamme erityisessä vain erityisen sellaisenaan, jossa se siinä kuuluu todellisuuteen, jolla yksin oli meille mielenkiintoa, ts. suhteita tahtoon, ts. pelaajat potkivat kilpaa palloa ja yrittävät saada sen vastustajan maaliin ja me tiedoitsemme tässä vain siis näiden olioiden välisiä suhteita osaksi toisiinsa kilpailevina joukkueina ja pelaajina ja osaksi tahtoomme kannustaessamme meille mieluisaa joukkuetta tekemään maalin.
 
Älyn ylimäärällä varustettu Schopenhauer sen sijaan olisi nähnyt olioissa niiden yleisen puolen aina suvun yleisimpään olemukseen asti puhtaasti objektiivisella harrastuksella kumpaakaan joukkuetta kannustamatta, vaan tajuten olioiden olemuksen yleisesti ja yleensä täysin intressittömästi, tietotavansa ollessa puhdas kaikesta tahtomisesta olioiden välisine suhteineen, joten matsi olisi mennyt häneltä ns. ohitse siinä merkityksessä, jolla sillä meille oli mielenkiintoa ja jos matsinjälkeen häneltä olisi kysytty kumpainen joukkue voitti hän olisi mutissut jotain saksaksi ja kenties sanonut: " En ymmärrä lainkaan mitä tarkoitatte", hänen "uppoutuessaan objektiin ja menettäessä oman minuutensa" ( Egon Fridell: Kulttuurihistoria) Ts. hänellä olisi ollut paljon syvällisemmät aatokset kuin peli pelinä, kuten esim. mikä tekijä tai syy pistää ihmisen liikkeeseen.

Albert Camus sanoi oppineensa kaiken olennaisen moraalista ja velvollisuuksista jalkapallon avulla, joten ei sovi aliarvostaa jalkapallon merkitystä.

Minä en alun alkaen ryhtynyt puhumaan jalkapallosta vaan nimimerkki Prophet, joka viittasi tässä yhteydessä myös Schopenhaueriin ja kerroin vain miten tämä suuri filosofi olisi mahdollisesti käsittänyt energisesti toimivan älyn ylimäärällään olioissa niiden puhtaasti objektiivisen olemuksen katsottuaan peliä erotuksena esim. minun subjektiivisesta katsomustavasta jalkapalloa katsoessa jalkapallopeliä itsessään mitenkään halventamatta.

megatherium: jos matsinjälkeen häneltä olisi kysytty kumpainen joukkue voitti hän olisi mutissut jotain saksaksi ja kenties sanonut: " En ymmärrä lainkaan mitä tarkoitatte", hänen "uppoutuessaan objektiin ja menettäessä oman minuutensa" ( Egon Fridell: Kulttuurihistoria) Ts. hänellä olisi ollut paljon syvällisemmät aatokset kuin peli pelinä, kuten esim. mikä tekijä tai syy pistää ihmisen liikkeeseen.
 
Vaikuttaa aika rajoittuneelta, yksipuoliselta älyn käytöltä. Monipuolinen ajattelija ymmärtää inhimillisen kulttuurin piirteitä monipuolisesti.

Penasol: Vaikuttaa aika rajoittuneelta, yksipuoliselta älyn käytöltä. Monipuolinen ajattelija ymmärtää inhimillisen kulttuurin piirteitä monipuolisesti.
 
Nero näkee kokonaan toiseen maailmaan kuin muut mutta vain sikäli että hänen katseensa ulottuu syvemmälle toisillekin ilmenevään, kirjoitti Schoppenhaúeri.
 
Tahto tarkoitusperineen tekee älyn niin yksipuoliseksi että se ei näe muuta kuin tahtoa koskevan ja kaikki muu osaksi hämärtyy tai astuu tajuntaan väärentyneenä, mutta neron äly on erkaantunut tahdosta, joten maailma olioineen ei jää hänellä kuoreen vaan objektiivisessa havainnossa hän omaksuu sen sinänsä, kirjoitti Schoppenhaueri.

megatherium: Nero näkee kokonaan toiseen maailmaan kuin muut mutta vain sikäli että hänen katseensa ulottuu syvemmälle toisillekin ilmenevään, kirjoitti Schoppenhaúeri.
 
Tahto tarkoitusperineen tekee älyn niin yksipuoliseksi että se ei näe muuta kuin tahtoa koskevan ja kaikki muu osaksi hämärtyy tai astuu tajuntaan väärentyneenä, mutta neron äly on erkaantunut tahdosta, joten maailma olioineen ei jää hänellä kuoreen vaan objektiivisessa havainnossa hän omaksuu sen sinänsä, kirjoitti Schoppenhaueri.
 
Kyllähän käytännölliset pyrkimykset ovat osa ihmisen tapaa käyttää älyään. Jos sen sivuuttaa elämässään täysin, ei käytä älliään kokonaisvaltaisesti. Jos neron äly on erkaantunut tahdosta, ei hän pysty ymmärtämään inhimillisyyttä kokonaisena.
 
Yksilö voi käyttää päätään monenlaisiin asioihin. Vaikka olisi tahtoa, ei se tarkoita, että koko elämä olisi käytännön vehkeilyissä pysymistä.

Penasol: Kyllähän käytännölliset pyrkimykset ovat osa ihmisen tapaa käyttää älyään. Jos sen sivuuttaa elämässään täysin, ei käytä älliään kokonaisvaltaisesti. Jos neron äly on erkaantunut tahdosta, ei hän pysty ymmärtämään inhimillisyyttä kokonaisena.
 
Yksilö voi käyttää päätään monenlaisiin asioihin. Vaikka olisi tahtoa, ei se tarkoita, että koko elämä olisi käytännön vehkeilyissä pysymistä.
 
Nerotkin ovat käyttäneet älyään muuhunkin kuin luovaan työhönsä ja kerrotaan Beethoveninkin olleen laskelmoiva liikemies sekä olleen tavan takaan ihastunut uusiin naistuttaviinsa, joten hänelläkin äly on palannut tuon tuosta alkuperäiseen tehtäväänsä palvella tahtoa, vaikka onkin hetkittäin irtaantunut tästä juurestaan. Mutta sanotaan että tavallisella ihmisellä äly on kuin lyhty joka valaisee hänen tietään, kun neron äly on kuin aurinko, joka ilmaisee maailman olemuksen. Nerolla äly välillä irtaantuu kutsumustaan vastaavasta tehtävästä palvella tahtoa ja olla sen vartija, kun se seuraa omia päämääriään ja menee jonnekin minne sillä ei ole mitään asiaa. Ja vaikka tahto kutsuu sitä palvelukseensa, se on yhä korostava vapauttaa toimiessaan hetken ajan yksin ja omaehtoisesti. Sillä vain tahdon ja sen kaikkien aikeiden herruudesta irti tempaantunut äly kykenee luomaan aitoa. Sitä vastoin missään tarkoituksellisessa ajattelussa äly ei ole vapaasti toimiva ja objektiensa yllä leijuva, sillä tahto ohjaa sitä ja sanelee sen teeman. Persoonallinen äly on antautunut yksilön palvelukseen ja neron äly koko ihmiskunnan palvelukseen. Riippuu myös siitä mikä ihmiselle on täyttä totta. Useimmille se merkitsee oman itsensä ja omiensa hyvää, eivätkä he pysty edistämään muuta kuin sitä, sillä mikään tarkoituksellinen ponnistus ei luo todellista vakavuutta, vaan se pysyy siinä mihin luonto on sen juurruttanut. Kaikkea muuta ihminen harjoittaa tarkoittamatta täyttä totta ja siksi nerotkin pitävät huonoa huolta omasta parhaastaan sillä heidän älynsä ei kuulu heille, vaan ihmiskunnalle. Eikä heidän todellinen vakavuutensa sisälly persoonalliseen ja käytännölliseen vaan yksilön ulkopuoliseen, objektiiviseen ja teoreettiseen, jolle kuuluu hänen todellinen vakavuutensa.

megatherium: Nerotkin ovat käyttäneet älyään muuhunkin kuin luovaan työhönsä ja kerrotaan Beethoveninkin olleen laskelmoiva liikemies sekä olleen tavan takaan ihastunut uusiin naistuttaviinsa, joten hänelläkin äly on palannut tuon tuosta alkuperäiseen tehtäväänsä palvella tahtoa, vaikka onkin hetkittäin irtaantunut tästä juurestaan. Mutta sanotaan että tavallisella ihmisellä äly on kuin lyhty joka valaisee hänen tietään, kun neron äly on kuin aurinko, joka ilmaisee maailman olemuksen. Nerolla äly välillä irtaantuu kutsumustaan vastaavasta tehtävästä palvella tahtoa ja olla sen vartija, kun se seuraa omia päämääriään ja menee jonnekin minne sillä ei ole mitään asiaa. Ja vaikka tahto kutsuu sitä palvelukseensa, se on yhä korostava vapauttaa toimiessaan hetken ajan yksin ja omaehtoisesti. Sillä vain tahdon ja sen kaikkien aikeiden herruudesta irti tempaantunut äly kykenee luomaan aitoa. Sitä vastoin missään tarkoituksellisessa ajattelussa äly ei ole vapaasti toimiva ja objektiensa yllä leijuva, sillä tahto ohjaa sitä ja sanelee sen teeman. Persoonallinen äly on antautunut yksilön palvelukseen ja neron äly koko ihmiskunnan palvelukseen. Riippuu myös siitä mikä ihmiselle on täyttä totta. Useimmille se merkitsee oman itsensä ja omiensa hyvää, eivätkä he pysty edistämään muuta kuin sitä, sillä mikään tarkoituksellinen ponnistus ei luo todellista vakavuutta, vaan se pysyy siinä mihin luonto on sen juurruttanut ja siksi nerot pitävät huonoa huolta omasta parhaastaan sillä heidän todellinen vakavuutensa ei sisälly persoonalliseen ja käytännölliseen vaan yksilön ulkopuoliseen, objektiiviseen ja teoreettiseen, jolle kuuluu hänen todellinen vakavuutensa.
 
Toisin sanoen nero saattaa hyvinkin nauttia urheilusta. Voipa se olla hänelle jopa tärkeä ja virvoittava asia. Suokaamme urheiluviihde neroillemme, he ovat sen kyllä ansainneet.

Penasol: Toisin sanoen nero saattaa hyvinkin nauttia urheilusta. Voipa se olla hänelle jopa tärkeä ja virvoittava asia. Suokaamme urheiluviihde neroillemme, he ovat sen kyllä ansainneet.
 
Totta kai se voi olla ajateltavissa ja mahdollista. Suuret säveltäjät tekivät myös pitkiä kävelyretkiä ja harrastivat näin itsekin liikuntaa. Mozart harrasti myös ratsastamista, keilaamista ja biljardia.

megatherium: Totta kai se voi olla ajateltavissa ja mahdollista. Suuret säveltäjät tekivät myös pitkiä kävelyretkiä ja harrastivat näin itsekin liikuntaa. Mozart harrasti myös ratsastamista, keilaamista ja biljardia.
 
Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä, että köykäisen viihteen rooli on ikävän suuri nykyään. On ollut sitä myös omassa elämässäni viime vuosina. Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden arvottaminen yleisellä tasolla on syytä tehdä maltilla. Ei ole mitään universaalia totuutta, jonka mukaan ihmisen olisi parempi kuunnella klassista musaa kuin seurata urheilua. On vain erilaisia näkökulmia.
 
Oma näkökulmani on se, että moninaisuudelle on paikkansa, ja omassa elämässäni tekniset ja käytännölliset pyrinnöt eli ropluu ja värkkäily ovat kovastikin tukeneet esteettisiä ja teoreettisia. Enkä näe mitään syytä, etteikö näin voisi olla asianlaita yleisemminkin. Viihde ei ole lähtökohtaisesti arvoton asia, mutta liiallisen korostuneena voi jättää jotain henkisiä arvoja täyttämättä.
 
Keveän viihteen korostuneisuuden muuttaminen vaatii sitä paljon puhuttua tahtoa. Jos porukalla on tahtoa nostaa niin sanottu korkeakulttuuri korkeaan arvoon, niin tilanne muuttuu.

Penasol: Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä, että köykäisen viihteen rooli on ikävän suuri nykyään. On ollut sitä myös omassa elämässäni viime vuosina. Nämä ovat kuitenkin asioita, joiden arvottaminen yleisellä tasolla on syytä tehdä maltilla. Ei ole mitään universaalia totuutta, jonka mukaan ihmisen olisi parempi kuunnella klassista musaa kuin seurata urheilua. On vain erilaisia näkökulmia.
 
Oma näkökulmani on se, että moninaisuudelle on paikkansa, ja omassa elämässäni tekniset ja käytännölliset pyrinnöt eli ropluu ja värkkäily ovat kovastikin tukeneet esteettisiä ja teoreettisia. Enkä näe mitään syytä, etteikö näin voisi olla asianlaita yleisemminkin. Viihde ei ole lähtökohtaisesti arvoton asia, mutta liiallisen korostuneena voi jättää jotain henkisiä arvoja täyttämättä.
 
Keveän viihteen korostuneisuuden muuttaminen vaatii sitä paljon puhuttua tahtoa. Jos porukalla on tahtoa nostaa niin sanottu korkeakulttuuri korkeaan arvoon, niin tilanne muuttuu.
 
Harvapa sitä hienoa taidemusiikkia ymmärtää.