Karte opiskeli musiikkia konservatoriossa, mutta myös privaatisti sävellystä Melartinin oppilaana. Hän ansaitsi leipänsä pianistina, kriitikkona ja opettajana, mutta hänen jo ennen talvisotaa tai sen kynnyksellä fyysisten vaivojen vuoksi hiipunut säveltäjänuransa aiheutti sen, että hänen sävellystuotantonsa jäi verrattain suppeaksi. Karte on todellakin monien muiden suomalaissäveltäjien ohella niin unohdettu, että kantanauhallakaan ei ole kuin Koskenniemen runoihin sävellettyjä lauluja, joidenkin hengellisten laulujen ohella. Hänen orkesterituotantonsa käsittää orkesterirunoelman Etäisiltä luodoilta ja pari lyyrillistä sarjaa, sekä näytelmämusiikkia. Kamarimusiikkia edustavat pianotrio, kvartetto ja kvintetto, viululle ja pianolle, sekä pianolle sävellettyjen sarjojen lisäksi, joitakin mainitakseni, mutta mitään ei liene äänitallenteena. Tyylillisesti hän sai vaikutteita ranskalaisesta impressionismista ja Wagnerilta. Karten viulusarjan ensiosa Chanson matinale sisältää impressionismille tyypillisesti paljon kokosävelasteikkoja. Seuraava osa on Barcarole, jossa viljellään alaspäisiä arpeggioita ja viimeisen osan nimenä on Seireenit. Teoksen säveltämisen aikaan v. 1924 säveltäjä käytti itsestään vielä nimeä Lampén. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |