Klassinen ›

Suomalainen Nils Lerche sommitteli jo 6 vuotiaana pieniä pianokappaleita ja sai musiikinopetusta inspiroivaksi taiteilijaksi kutsumaltaan Elli Uotilalta jonka johdolla hän soitti koko lapsuutensa. Tultuaan ylioppilaaksi Lerche lähti ulkomaille, kävi useissa maissa ja opiskeli kieliä. ja vasta noin 28 vuoden ikäisenä uranvalintaansa pohdittuaan muisti nuoruutensa musiikkiharrastuksen, havaitsi itsessään säveltäjätaipumuksia ja päätti ryhtyä luovaksi säveltaiteilijaksi opiskellen aluksi säveltäjä Bengt von Törnen ja sitten Bengt Carlssonin johdolla ja sen jälkeen lähti Wieniin jatkamaan opintojaan Neues wiener konservatoriumiin. Lerche aloitti säveltäuransa keveämmän musiikin parissa säveltäen operetteja, baletin mutta myös suurimuotoista sointimusiikkia kuten konserton ja sinfonisia runoja jne. Hänen ehkä merkittävin sinfoninen runonsa kuvaa haaksirikkoa, on rakenteeltaan ehjästi käsitelty ja aiheen käsittelyssä on aiemmin havaitsematonta draamallisuutta. Lerchen soitinmusiikille on ominaista hienostunut soitinnus. Kuulin ensimmäistä kertaa Lerchen musiikkia, lukuunottamatta erästä operettikatkelmaa spotifyssa, Fennica levysarjan levyltä, lähes impressionistisen pehmeän ja lyhyen mutta hyvin kauniin jousiorkesteriteoksen Hämärä.

Leo Funtekin mielestä Nils Lerchen v. 1944 säveltämä balladi pianolle ja orkesterille lienee sittenkin säveltäjänsä merkittävin teos ja on kerrassaan loistelias, mielikuvituksellinen ja voimantäyteinen kappale joka on myös nauhoitettu. Tekotapa on Funtekin mukaan kauttaaltaan teknillisesti erinomainen ja orkesterin ilmaisukeinot huomattavan monipuolisia . V. 1949 Lerchen teos Grande Valse voitti suomen yleisradion julistaman ajanvietemusiikin sävellyskilpailun jossa oli 150 osanottajaa. Lerche muisteli aina lämpimästi sävellyskonserttiensa jälkeen Sibeliuksen hänelle lähettämää kirjettä ja sähkösanomaa jota painavampaa rohkaisua ei yksikään nuori säveltaiteilija voi edes toivoa.