Klassinen ›

Postasin tämän tänne, koska ainakin aiemmin oletin että tällä palstalla jaksettaisiin puhua olennaisesta, eli musiikista ja siihen liittyvistä syvemmistä aiheista, kunnes kirjoitin "Beethovenin seksuaali-identiteettiä etsimässä" -nimisen aiheen alle tekstin, jossa mielestäni oli selkeä ulkoasu, ymmärrettävää tekstiä ja se käsitteli mielestäni oleellisia asioita.
Miksi on niin etteivät tällaiset mielestäni huomattavasti enemmän asiaa sisältävät keskustelut kuolevat heti alkuunsa, kun taas väittely siitä, oliko Mozartin perse paremman näköinen punaisissa vai vihreissä tangoissa, jatkuvat hamaan ikuisuuteen?
Sama ilmiö on nähtävissä lukuisilla muillakin palstoilla. Kirjoittaa asiallista tekstiä jazzin ja progemetallin kehityksestä ja niiden historiallisista eroista tai analysoi jonkun musiikkityylin tyylinmukaisuuksia poimien niistä mielenkiintoisia detaljeja, niin tekee vuorenvarmasti armomurhan keskustelulle sillä sekunnilla kun painaa "lähetä kirjoitus" -nappia.
Ovatko ihmiset oikeasti niin lapsellisia ja tylsiä, etteivät jaksa paneutua tosissaan ajattelua vaativiin aiheisiin vaan mieluummin vain väittelevät muna vai kana -aiheista. Intellektuelliryhmittymiin pyrkivät vain pukevat väittelynsä eksentrisyyden kaapuun väittelemällä mieluummin Ligetistä kuin Metallicasta.
Mihin vittuun tämä kaikki johtaa??
 
(Pyydän anteeksi mahdollisia mielenkiihkon aiheuttamia kirosanoja ja vastaavia, mutta käytän mieluummin ihmisen tarpeeseensa luomia vakiintuneita semanttisia tunteenilmaisukeinoja kuin olen korrekti.)

Lieneekö kyse siitä että on yleisesti "haluttua" käyttäytyä mahdollisimman aikuismaisesti. Mikä lie trauma siitä, että lapsena vanhemmat ovat käyttäneet kasvatuksellisena tehokeinona "käyttäydyt kuin pikkuvauva"- piiskaa. Ja nyt pitää sitten olla skarppia aikuista ja mikä kauheinta kun joku uskaltaa hieman heittää ajatuksellista leikkiä tahi ottaa humoristisen kannan käsiteltävään asiaan.
 
Vai puhunko nyt taas ihan eri asiasta, että rölölöö vaan.

Mä puhun mun mielestä itse asiassa täysin päinvastaisesta asiasta. Eli mielestäni ihmiset tuntuvat käyttäytyvän nimenomaan lapsellisesti suurimmalla osalla muista palstoista ja julistavat omia mielipiteitään absoluuttisina totuuksina tyyliin "Children of Bodom on paras, sä et tiä mitään, Metallica on ihan paska" ja tällä palstalla ihmiset uskottelevat käyttäytyvänsä aikuismaisesti verhoamalla lapsellisen viestinsä esim. seuraavan tyyppisillä naamioinneilla: "Mielestäni Beethovenin musiikki on täynnä tylsää kontrapunktista käsittelyä ja ennalta-arvattavia teemoja, kun taas Schubertin sävelmateriaali on ylitsepursuavaisen rikasta hienoine substanssista turvonneine teemoineen ja neroutta lähentelevine polyfonisine satseineen joissa sävelkudos on punottu niin vaikuttavaan muotoon ettei ihmisjärki kykene ymmärtämään." (ei kehenkään kirjoittajaan viitaten), joka on sama kuin vain suoraan sanoisi että "Schubert on paras, sä et tiedä mitään. Beethoven on ihan paska." tosin ehkä jo jollain tavalla argumentoituna.
Tämäkään ei ole ongelma niin kauan kuin aiheet, joissa väittely ei ole niin helposti mahdollista, pysyisivät elossa. Miksi esim. keskustelu musiikin syntymisen (säveltämisprosessin) ja sen esittämisen mystifioinnista ei ota tuulta alleen?

Mä puhun mun mielestä itse asiassa täysin päinvastaisesta asiasta. Eli mielestäni ihmiset tuntuvat käyttäytyvän nimenomaan lapsellisesti suurimmalla osalla muista palstoista ja julistavat omia mielipiteitään absoluuttisina totuuksina tyyliin "Children of Bodom on paras, sä et tiä mitään, Metallica on ihan paska" ja tällä palstalla ihmiset uskottelevat käyttäytyvänsä aikuismaisesti verhoamalla lapsellisen viestinsä esim. seuraavan tyyppisillä naamioinneilla: "Mielestäni Beethovenin musiikki on täynnä tylsää kontrapunktista käsittelyä ja ennalta-arvattavia teemoja, kun taas Schubertin sävelmateriaali on ylitsepursuavaisen rikasta hienoine substanssista turvonneine teemoineen ja neroutta lähentelevine polyfonisine satseineen joissa sävelkudos on punottu niin vaikuttavaan muotoon ettei ihmisjärki kykene ymmärtämään." (ei kehenkään kirjoittajaan viitaten), joka on sama kuin vain suoraan sanoisi että "Schubert on paras, sä et tiedä mitään. Beethoven on ihan paska." tosin ehkä jo jollain tavalla argumentoituna.
Tämäkään ei ole ongelma niin kauan kuin aiheet, joissa väittely ei ole niin helposti mahdollista, pysyisivät elossa. Miksi esim. keskustelu musiikin syntymisen (säveltämisprosessin) ja sen esittämisen mystifioinnista ei ota tuulta alleen?
 
No, olisin vielä jatkanut sen verran, että edellisesssä viestissäni mainittu "humoristisen lapsellinen" lähestymistapa pitää erottaa oikeasti lapsellisesta. Joskus se asia verhotaan idioottimaisuuteen, mutta sieltä alta voi sen pointinkin erottaa.
Tuo Bodom-esimerkkisi on taas läpeensä taukkia lähestymistapaa, eikä se ole ei tarvitsekaan olla hyväksyttävää.
 
Taas idioottimaisuus verhottuna liikaan aikuismaisuuteen on pelkkää oman egonsa korostamista ja myös kovin turhaa.

"Mielestäni Beethovenin musiikki on täynnä tylsää kontrapunktista käsittelyä ja ennalta-arvattavia teemoja, kun taas Schubertin sävelmateriaali on ylitsepursuavaisen rikasta hienoine substanssista turvonneine teemoineen ja neroutta lähentelevine polyfonisine satseineen joissa sävelkudos on punottu niin vaikuttavaan muotoon ettei ihmisjärki kykene ymmärtämään." (ei kehenkään kirjoittajaan viitaten)
 
Voin kyllä kuvitella kuka noin on saattanut kirjoittaa :)

Huomaatteko, tähänkään aiheeseen ei kukaan kirjoita mitään mutta Mozartin kalsarit rulaa edelleen. Eikö ihmisillä ole mitään sanottavaa?

Huomaatteko, tähänkään aiheeseen ei kukaan kirjoita mitään mutta Mozartin kalsarit rulaa edelleen. Eikö ihmisillä ole mitään sanottavaa?
Rölölöllöö!!
 
Täällä muusikoiden.netissä on yhteensä 2-5 rekisteröinyttä käyttäjää ketkä edes tietävät sen syvällisempiä klassisesta musiikista.. ja jos heillä ei ole mitään sanottavaa aiheeseen niin ketä sitten vastaa?
Harvemmin minäkään mitään megan/muut outoja sivistyssanoja pursuaviin threadeihin vastaan kun en edes kysymystä ymmärrä,
mitä tääki ny oli?
 
rölölöölö!

Huomaatteko, tähänkään aiheeseen ei kukaan kirjoita mitään mutta Mozartin kalsarit rulaa edelleen. Eikö ihmisillä ole mitään sanottavaa?
 
On mulla, ei vaa tainnu kelvata?

Suurin osa kansasta on tavallista kansaa jota kiinnosta tavallista kansaa kiinnostavat tavalliset, juuri sillä hetkellä ajankohtaiset asiat - ei saa olla liian vaikeata. Jostain syystä "Paskakitaristit" tyyppiset threadit kelpaavat myös kansalle.
 
Klasaripalstalla ärsyttää eniten läpinäkyvät, itseä korostavat, hienoihin sanakäänteisiin puetut ja teennäiset säveltäjien haukkumatreadit. Asioista voi puhua yrittämättä paikata heikkoa itsetuntoaan läpinäkyvän ylifraseeratulla tekoammattilaiskielellä. Jos aikoo haukkua on oltava oikeita paukkuja takana, muuten vikisköön tyytymättömyyttään nurkassa.

On mulla, ei vaa tainnu kelvata?
 
Kelpasi kelpasi, anteeksi kun en noteerannut. 37000 rekisteröityneen käyttäjän foorumilla 1 ihminen on vaan aika vähän.

Kelpasi kelpasi, anteeksi kun en noteerannut. 37000 rekisteröityneen käyttäjän foorumilla 1 ihminen on vaan aika vähän.
 
No, mä oon tosi iso ja lihava, joten vastannen useampaa hentoa hevikitaristia?

Kaikkein ärsyttävintä ko. asiassa on se, että foorumi on täynnä ihmisiä, joilla on valmiina nohevat (negatiiviset) kommentit ja mielipiteet kaikkien soittajien ansioituneisuudesta ja taitojen määrästä, ja usein vielä arvoasetelmat tyylisuunnista ja siitä mikä soittamisessa ja musiikissa on tärkeää, mutta nämäkin käyttäjät pysyvät hiljaa heti kun aletaan puhua asioista syväluotaavammalla perspektiivillä. Onko niin että oikeasti TODELLA harva ihminen tietää mistä puhuu ja on käyttänyt aikaa asioiden tutkimiseen ja omien mielipiteiden muodostamiseen ja sellaisten asioiden pohtimiseen, joista ei välttämättä ole faktista tietoa saatavilla? Totta kai joku saattaa sanoa, että minunkin pitäisi pitää turpani kiinni ja käyttää tämä kirjoitusaikakin treenaamiseen, mutta voin kertoa että minun treenimääräni eivät parin hassun viestin kirjoittamisesta kärsi koska teen sen silloin kun pidän taukoa muutenkin. Haluaisinkin haastaa ihmiset puhumaan asioista joista keskustelemisessa täytyy käyttää perustelemiseen omia todennettuja havaintoja, pohdintoja, ajatuksia ja itse muodostettuja vahvalla järkipohjalla olevia käsityksiä enemmänkin kuin puhtaita mielipiteitä, muiden toteamaa faktatietoa tai jonkun ulkopuolisen auktoriteetin lausuntoja.

Minun mielestäni hyvissä (ts. syvällisissä ja asiallisissa tai jotain sinnepäin) keskusteluissa on se ongelma, että ajatusten vaihdon pitäisi kulkea jouhevasti niin ettei pitkiä taukoja tulisi. Kun kommenttinsa joutuu kirjoittamaan, alan ainakin itse väkisinkin kiinnittämään huomiota kielenkäyttöön ja sanakäänteisiin tai muihin aiheen kannalta epäolennaisiin seikkoihin, mistä seuraa se, että kirjoitan vastausta iäisyyden. Toisaalta ongelmana itselläni on myös se, että vaikka minulla jostain asiasta mielipide olisikin, niin en välttämättä ole koskaan ajatellut sitä sanoiksi. Niinpä asian prosessoimiseen menee vielä toinen ikuiuus.
 
Eli siis se, mitä yritän sanoa on, että säästän syvälliset kekustelut mieluummin kasvokkain keskusteltaviksi. Puhuessa kun voi pulputtaa jotain hölynpölyä ja samalla prosessoida kunnon vastauksen ja mahdollisesti tarkentaa viestiään samaan hengenvetoon. Kirjoittaen kommunikointi on vaan niin hankalaa ja hidasta.
 
Tämä siis on henkilökohtainen mielipiteeni, ei yleistys.

Klasaripalstalla ärsyttää eniten läpinäkyvät, itseä korostavat, hienoihin sanakäänteisiin puetut ja teennäiset säveltäjien haukkumatreadit. Asioista voi puhua yrittämättä paikata heikkoa itsetuntoaan läpinäkyvän ylifraseeratulla tekoammattilaiskielellä. Jos aikoo haukkua on oltava oikeita paukkuja takana, muuten vikisköön tyytymättömyyttään nurkassa.
 
Megatherium ei käsittääkseni edusta kaikkia klasaripalstan kirjoittelijoita. Meni vähän ohi tämän topicin pointti. Ehkä luen uudestaan, kun olen vähemmän väsynyt.

Megatherium ei käsittääkseni edusta kaikkia klasaripalstan kirjoittelijoita. .
 
Meni ohi topikin, mutta oli pakko päästä purkamaan. Tarkoitinkin vain mainitsemasi karikatyyrin kapulakieltä.

Internet - Anonyymi hassuttelu paikka. Tosi elämä on paikka missä käyn itse ainakin ne mielenkiintoisimmat keskustelut.
Keskustelut olisivat varmasti HUOMATTAVASTI mielenkiintoisempia, jos kaikkien pitäisi käyttää omaa nimeään. Esim. Katsokaapa keskusteluja, joihin on osallistunut käyttäjä omalla nimellään, he melkein poikkeuksetta keskustelevat asiallisesti.
 
Niin ja anonyyminä voi heittää tosi kärkevää tekstiä (myönnän itse syyllistyväni usein tuohon) Silloin saa ihmiset innostumaan.
Eli vetää "överiksi" omat näkemyksensä.

... Esim. Katsokaapa keskusteluja, joihin on osallistunut käyttäjä omalla nimellään, he melkein poikkeuksetta keskustelevat asiallisesti.
 
Meitä ei kyllä ole kovin montaa:-)
 
EDIT: Aika usein tulee mokailtuakin, mutta so what, sehän on vaan elämää.

Juu, itse voisin periaatteessa veivata omalla nimellä, mutta toi haku pilaa kaiken. Ei halua törmätä juttuihin, mitä on sanonut vaikka 2001. Koska itse olen vielä vähän hakemassa omaa musikaalista identiteettiä, niin on vaikea kuvitella että olen kaikesta samaa mieltä esim. vuoden päästä.

Juu, itse voisin periaatteessa veivata omalla nimellä, mutta toi haku pilaa kaiken. Ei halua törmätä juttuihin, mitä on sanonut vaikka 2001. Koska itse olen vielä vähän hakemassa omaa musikaalista identiteettiä, niin on vaikea kuvitella että olen kaikesta samaa mieltä esim. vuoden päästä.
 
Joo, se tässä Internetin ihmeellisessä maailmassa harmittaa osittain. Ei mua kuitenkaan hävetä sanomani asiat, vaikka ne jäisivät tänne internettiin koko iäkseni. Uskon kaikkien sellaisten ihmisten, joilla on minulle merkitystä ymmärtävän, että mielipiteet ja asenteet muutuvat vuosien, jopa minuuttien aikana. Olen mitä olen, ja tähän on tultu kaikenlaisen pohdinnan jälkeen, ja eteenpäin mennään :) Toki myönnän olleeni väärässä, joku joku ryhtyy asiasta pommittamaan, ja olen omastanikin mielestäni ollut väärässä.
 
Harmikseni huomasin aikoinaan googlettamalla omaa nimeäni, että ihan ensimmäisten linkkien joukossa oli kirjoittamani tekstinpätkä, jossa puolustin kannabiksen käyttöä "henkeen ja vereen asti" ja haukuin päättäjät tämän(kin) asian tiimoilta. Ko. teksti oli vuodelta -99, jolloin olin 15v.
 
Välillä tulee kyllä vedettyä provoa, vaikka henkilöllisyyteni ei olekaan salattu - edelleen toivon ihmisten ymmärtävän, että mnetin kaltaisilla keskustelupalstoilla kaikki kirjoitettu ei vastaa kirjoittajan oikeaa mielipidettä. Mulla on toisaalta myös ihan "oikeassakin elämässä", kasvokkain keskusteltaessa sellanen ongelma, että tulee lauottua kaikenlaista ennenkuin on ehtinyt ajattelemaan. Tarttis oppia pitämään turpansa kiinni, mutta kun innostun vähän kaikesta liikaa...
 
E: ja osittain alkuperäiseen kysymykseen vastaukseksi: Olisihan se hianoa, jos mnetissä saataisiin aikaiseksi julkaisukelpoista materiaalia. Ongelmana on varmaan se, että monet, jotka sellasta kykenevät tuottamaan, kirjottavat mieluummiin muihin paikkoihin...
 
Joonas.