Suomessa baletteja ovat säveltäneet mm. Melartin, Sibelius, Raitio, Madetoja, Ranta, Sonninen, Rautio, Aaltonen, Marttinen, Pylkkänen, Pingoud, Meriläinen, Bergman, Saariaho, Linkola ja Kantelinen.
On hankala asettaa heidän säveltämiään baletteja mihinkään paremmuusjärjestykseen pelkän musiikin perusteella sen vuoksi, että vaikka musiikillinen taso balettien välillä vaihtelee suuresti ja musiikki on kaikkein tärkein ja keskeisin osatekijä ja elementti baletissa, niin baletti teosmuotona on yleensä kokonaistaideteos, joka on myös visuaalinen monumentti ja tarkoitettu lavalla eli näyttämöllä esitettäväksi ja myös mm. siksi, että niiden soitinnus ja esityskesto vaihtelevat teoksittain suuresti, eivätkä ne tästä syystä ole yhteismitallisia ja vertailukelpoisia keskenään.
Suurin syy kuitenkin lienee se, että vain muutama niistä on kuultavissa Soivassa arkistossa, Internet Archivessa, CD-levyltä, LP-levyltä, kasetilta tai TV taltiointina, eikä niitä kaikkia voi kuunnella miltään formaatilta.
Ainakaan Aaltosen ja useita Marttisen kansallisoopperassakin esitettyjä baletteja ei ole taltioitu edes kantanauhalle.
Marttisen balettia Dorian Grayn muotokuva kritiikki luonnehti rytmisesti todella omalaatuiseksi ja tyyliltään kokeelliseksi teokseksi, jossa on modernien ainesten lisäksi myös klassisia aineksia, klassisiin kaavoihin kuitenkaan pitäytymättä, ja vaikka se kritiikin mukaan ei ole perinteinen numero baletti, niin säveltäjän mukaan jokainen numero kuljettaa tarinaa eteenpäin.
Marttisen Danten Jumalaiseen näytelmään perustuva Beatrice baletti voitti kansallisoopperan balettikilpailun.
Marttisen Lumikuningatar baletti on tunnelmallisesti melodinen ja kepeä rytmiikassaan sopien balettikoulujen käyttöön.
Lumikuningatar on ollut suosittu aihe myös musikaaleja, elokuvia ja muidenkin säveltäjien baletteja ajatellen.
Kansainvälisesti tunnetuimpia viime vuosisadan baletteja ovat mm Spartacus, Romeo ja Julia, Sacre, Daphnis ja Chloe etc., ja varsinkin viimeksi mainittu on musiikillisesti suuri mestariteos soitinnustaidon puolesta impressionistisessa tyylissään, vaikkakaan en ole saanut siitä suuria elämyksiä milloinkaan, kuten esim. Marttisen Päivän päästöstä. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Lasten satubaletiksi Andersenin tunnettuun Ruma ankanpoikanen satuun perustuva balettikin sisältää ainakin osittain inspiroitunutta ja vaikuttavaa musiikkia, kuten esim. Pilkkaajien tanssi, metsästys ja finale, ja joka balettina lienee monista eri lähteistä mahdollisesti saatujen musiikillisten vaikutteiden persoonallinen synteesi ja tyyliltään varsin monitahoinen. Esim. Alkusoitossa saattaa kuulua Prokofjevin uusklassismin vaikutus ja eräs episodi tuo mieleen kuin jonkin Brucknerin sinfonian scherzon etc. Minulle tuli mieleen myös Melartin sinfonia breviksen andante osineen jne. yhdistettynä modernimpiin tyylipyrkimyksiin. Lieneekö baletin eräässä episodissa myös viittaus Taikahuiluun ja Papagenoon? Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium