Luettelen tässä joitakin orkesterimusiikkiakin luoneita ja varsin tuntemattomaksi jääneitä suomalaissäveltäjiä ja toivon, että heidän joukostaan löytyisi joku sinun tuntemasi säveltäjänimi, josta voisit kertoa meille jotakin relevanttia tietoa: Arvo Olli, Arvo Airaksinen (kapellimestari), Elis Lehtinen (alttoviulisti), Sven Sandberg (kapellimestari), Väinö Rantanen (kapellimestari), Stig Lindeberg(liikemies), Raito Ruskeepää, Pekka Attinen, Veli Heimonen, Toivo Elovaara (kanttori), Arvi Punttila, Albin Öfverlund, Martti Hela, Eero Nallinmaa(musiikintutkija), Eero Kosonen(kapellimestari) etc.
Pentti Soinilla, joka toimi mm. Sibelius akatemian kirjastonhoitajana, opettajana ja mm. yleisradiossa, on varsin runsas sävellystuotanto, mutta Wikipediaan ei ole luotu hänestä minkäänlaista artikkelia, eikä äänitietokannasta löydy ainuttakaan hänen säveltämäänsä teosta, vaikka hänen sävellysluetteloonsa sisältyy lukuisia jousikvartettoja, sinfonioita, sekä mm. oktetto, lyyrillinen alkusoitto ja sinfoninen sarja etc.
Nallinmaa on säveltänyt mm. oopperan Jaakko llkka , passion Ihmisen poika ja orkesteriteokset Graniitin synty, Yoldia, Kukkiva maa etc.
Elis Lehtinen on säveltänyt mm. alttoviulukonserton, alkusoiton etc. Arvo Ollin tuotantoon sisältyy mm. orkesteriteokset Reflections ja Yksinäisyys etc.
Stig Lindeberg on säveltänyt mm. divertimento piccolan ja fantasia piccolan orkesterille.
Pekka Attinen on säveltänyt ortodoksisen kirkkomusiikin ja elokuvamusiikin lisäksi mm. sinfonisen runoelman ja luonnoksen orkesterille sekä jousikvarteton ja pianosonaatin.
Sven Sandbergin orkesteriteoksia ovat mm. Erämaan järvi ja Hämäläinen kuva.
Arvi Punttilan tuotantoon kuuluu mm. sinfonia, konsertto orkesterille, orkesterisarja, baletti etc.
Oletteko milloinkaan kuulleet heidän musiikkiaan jossain soitetun? Netistä löytyi tietoa, että pastori ja säveltäjä Veli Heimosen joitakin orkesteriteoksia olisi ollut joskus Turun kaupunginorkesterin ohjelmistossa ja hänen tuotantonsa käsittää peräti 650 teosta, joiden käsikirjoitusaineisto on lahjoitettu Sibelius museolle. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Eino Roihaa on sanottu "Suomen säveltäjiä" kirjassa modernismin pioneeriksi ennen sotia edeltävänä aikana suomessa.
Hän edusti rohkean hindemithläistä radikalismia eräillä orkesteriteoksillaan, jotka saivat mm. Otto Ehrströmiltä ja Klamiltakin hyvää kritiikkiä esikuvastaan huolimatta mm. persoonallisuudestaan.
"Sävelmiltään ja soinniltaan Concertino on kontrapunktissaan hyvin persoonallinen" ( Otto Ehrström ).
Kirjan kirjoittajan mukaan on sääli, että hän jäi säveltäjänä tiedemiesmaineensa varjoon. "Kyvykästä sävelellistä sommittelutaitoa, mielikuvitusta ja pyrkimystä omaperäisyyteen, päähuomion kohdistuessa taidokkaaseen ja luontevaan äänenkuljetukseen". Levytetyt pikkukappaleet eivät kuulu Roihan tärkeimpiin teoksiin.
Sitaateissa on luonnehdinta Concertinosta orkesterille, joka on polyfoninen ja laajennettua tonaalisuuttava edustava teos. Hänen ehkä merkittävimmäksi ja rohkeimmaksi teoksekseen on mainittu sarja puhaltimille ja jousille v. 1954.
Tammen musiikkitietosanakirjassa väitetään, että lauluissa hän olisi ollut omimmillaan, eikä mainita sanallakaan muusta tuotannosta. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium