Mielestäni kyseinen säveltäjä jää liian usein mozartin varjoon, vaikkakin hänen sävellyksensä ovat useasti nerokkaampia kuin monen muun aikalaisensa teokset. Mielestäni hänen tulisi saada paljon enemmän huomiota myös nykypäivänä. Mitä olette mieltä? Eivät ainakaan nerokkaampia kuin "papa" Haydnin teokset ja onhan sitten näitä Dittersdorfeja, Boccherineja ja Rosetteja Ja ties mitä. Tuskinpa hän oli edes sitä parasta keskitasoa, mutta on totta että joskus etevätkin säveltäjät jäävät turhaan suurten nerojen varjoon. |
Mielestäni kyseinen säveltäjä jää liian usein mozartin varjoon, vaikkakin hänen sävellyksensä ovat useasti nerokkaampia kuin monen muun aikalaisensa teokset. Mielestäni hänen tulisi saada paljon enemmän huomiota myös nykypäivänä. Mitä olette mieltä? Enpä tiedä, mutta jos näin on käynyt niin totuus on voittanut. Schubert kuitenkin tunsi varsin lämpimästi opettajaansa kohtaan, niin kuin käsittääkseni myös Mozart kollegaansa kohtaan (vaikka näiden 2 säveltäjän välillä Wienissä olikin jatkuva kilpailu). Schubertin kunnioittavan asenteensa puolesta opettajaansa kohtaan puhuu sekin tosiasia, että hän sävelsi 19-vuotiaana Salierin 50-vuotispäivän kunniaksi tälle omistetun onnittelukantaatin, Beitrag zur Herrn von Salieri, erstem k.k. hofkapellmeister in Wien, D 407, joka päätyy varsin humoristis-sävyiseen loppukaanoniin. Salieri oli siis Wienin I keisarillinen ja kuninkaallinen hovikapellimestari vuodesta 1788, joka ansaitsi varmasti enemmän kuin Mozartin keisarillisena ja kuninkaallisena "kamarimuusikkona" eli kamarisäveltäjänä, ts. hovisäveltäjänä, tienaama 800 guldenia vuodessa (alle puolet siitä mitä Gluck oli saanut samassa virassa ennen häntä, n. 2000 guldenia), eivätkä Salieri taikka Haydn joutuneet raatamaan kuten hän. Musiikkikirjailija Friedrich von Rochlitz kuvaa Salieria seuraavasti:" Hieno, somarakenteinen mies, tuliset silmät, ruskettunut hipiä, aina sievä ja siisti, ystävällinen, kohtelias, omasi ehtymättömän varaston juttuja ja sitaatteja". |