Klassinen ›

Miten tämän herran teoriat on muka vaikuttaut musiikin kehitykseen?

Fibonaccin sarjaa ovat käyttäneet ainakin useat klassiset säveltäjät, jotkut uskovat sitä löytyvän ihan yleisesti musiikista. Kultaista leikkausta on myös sovellettu jossain muodossa monissa sävellyksissä.

Fibonaccin sarjaa ovat käyttäneet ainakin useat klassiset säveltäjät, jotkut uskovat sitä löytyvän ihan yleisesti musiikista. Kultaista leikkausta on myös sovellettu jossain muodossa monissa sävellyksissä.
 
Nyt heräsi kiinnostus, voisiko saada jotain esimerkkejä?

Nyt heräsi kiinnostus, voisiko saada jotain esimerkkejä?
 
En minäkään tuosta hirveästi tiedä, pistä google rouskuttamaan.
 
Tollanen ihan jännä analyysi löyty siitä miten Bartok on käyttäny noita lukuja:
 
http://idrs.colorado.edu/Publicatio … urnal/JNL17/JNL17.Ewell.Bartok.html
 
Mutta väittävät ainakin Mozartin teoksien rakenteista löytyvän kultaista leikkausta reilusti.
 
Myös Beethoven sovelsi tuota ainakin viidennessä sinfoniassaan.
 
"Derek Haylock 'finds that the famous opening 'motto' appears not only in the first and last bars (bar 601 before the Coda) but also exactly at the golden mean point 0.618 of the way through the symphony (bar 372).' Likewise, a report on Mozart's sonatas has revealed that they divide exactly at the golden section in almost all cases. "

Joonas Kokkoselle fibonaccin lukusarja oli esim. Viimeisten kiusausten tärkein rakennetukipilari. kohtausten kestot ja koko oopperan rakenne sen ja/eli kultaisen leikkauksen mukaan.
 
Jos kiinnostaa, niin kannattaa etsiä alan tutkimuksia, esim.
Fil. Tri Pekka Kuokkalan tutkimuksia Jyväskylän yliopistosta

Jostain syystä musiikissa mulle ei koskaan kultainen leikkaus ole iskenyt. Outoa. Minä tykkään tehdä draaman kaaren jyrkemmin loppuun.