Elektroninen ja elektroakustinen musiikki ›

hmmjaa.. kehtaako tähän jätkien roskilde muisteloiden sekaan pistääkkään, mutta Don Johnson Big band pistää kyllä semmosen shöyn aina, että tykkää kattoa.

Infected Mushroom ja Hallucinogen VR:n makasiineilla joskus pari vuotta sitten.
ja mitä rockiin tulee niin Soundgarden H:gin jäähallissa vuonna 95 tai 96, en ny muista kumpana. (samana vuonna kun Massive Attack kävi ekan kerran Suomessa Juhlaviikkojen juhlateltassa Tokoinrannassa, ja oli muuten aika mitäänsanomaton esitys livenä.)

Myöskin Tero Jyrockissa oli aika hemmetin kova.
 
oli myös tällä kertaa

vaikee valita... mut hyvii olivat:
infected mushroom makasiineilla, the gathering lepakossa, tool provinssissa tahi opeth dynamossa

Heh, tällainenkin ketju oli. Ihan mielenkiintoista olisi kuulla lisää ihmisten kokemuksia.
 
Vuosia sitten tuli jo tähän ketjuun vastattua, mutta tässä jotain mieleenpainuneita:
 
- London Elektricity @ Koneisto 2003. Tämä on kyllä ehdottomasti paras ja ikimuistoisin yksittäinen keikka, oikeastaan myös ei-elektronisen musiikin keikat mukaan lukien. Bändi heitti Kaapelitehtaan merenrannalla auringon laskiessa hyvin pitkälti täysin orgaanisesti (rumpali, pari trumpetistia, pystybasisti, pari soul-laulajaa sekä pari tyyppiä syntikoiden takana) drum'n'bassia. Tuolloin bändi ei ollut vielä itselleni tuttu, mutta tuo orgaaninen dnb oli kyllä jotenkin tajuttoman hieno ja ainutlaatuinen kokemus, enkä vastaavaan olekaan toiste onnistunut törmäämään.
- Luomo @ Koneisto 2003. Harvoin Luomo Suomessa keikkailee ja tuolloin sai tuota lämmintä elektrohousea kuulla 2,5 tunnin edestä. Tämän jälkeen on Luomon live tullut nähtyä myös Flowssa 2007, mutta silloinen 45 minuutin setti ei oikein tuolle vetänyt vertoja.
- Moloko @ Koneisto 2003. Ihan ääriään myöten täynnä olleessa Merikaapelihallissa oli välillä todella ahdistavan kuuma. Ei musiikillisesti mitenkään kaikista säväyttävin kokemus, mutta tuo aivan täysi tungos ja Roisin Murphyn esiintyminen on jäänyt aika hyvin mieleen. Roisinia on nyt soolourallaan tullut nähtyä livenä kolmeenkin kertaan Helsingissä, ja myös nuo ovat toimineet todella hyvin. Vuoden 2007 Tavastian keikka ollut noista ehdottomasti paras.
- Jimi Tenor @ Koneisto 2004. Jimi lavalla sekoilemassa n. 10 mustasta afrikkalaisesta miehestä koostuvan kokoonpanon kanssa. En hirveästi muuten välitä Tenorin tuotannosta, mutta tuolla oli todella hyvä ja hauska meininki.
- Kraftwerk @ Helsingin jäähalli 2004. Yli 3 tunnin setti, jossa tuli encoreja toistensa perään, eikä keikka tuntunut ikinä loppuvan. Viimeisen (?) encoren aikana bändiä ei enää lavalla näkynyt, vaan esiripun takana nähtiin robotit soittamassa The Robots.
- Prodigy @ Helsingin jäähalli 2005 oli myös aika miellyttävä kokemus, kun sai nähdä tuon pitkäaikaisen suosikin, vaikkei kokoonpano ihan parhaassa vireessään ehkä ollutkaan.
- Op:l Bastards @ Flow 2007 oli mieleenpainuva siitä, kun bändi teki vuosien tauon jälkeen comebackin, jota en uskonut ihan heti näkeväni.
- Huoratron @ Flow 2008. Melkoista elektrojunttausta ilman taukoja, siinä olivat indiepopparit ihmeissään täydellä telttalavalla.

The Herbaliser Provinssissa minävuonnaseolikaan oli mielettömän kova. Samoin RinneRadio molempina kertoina kun olen todistanut elävänä (Espoo/Tre).

..Herbaliser...
 
..oli muuten joskus myös ilosaaressa, en tiedä oliko keikka mitenkään poikkeavan hieno, mutta oma fiilis oli ainakin. Ei ollut vielä entuudestaan tuttu bändi ja ehkäpä siksi avasi silmät koko bändille ja samantyyliselle musiikille... Myöhemmin samaisessa paikassa on ainakin Kid koala ja Amon tobin jääneet positiivisesti mieleen - monien muiden ohella - myös muista genreistä. Ensimmäisenä elektronisen musiikin puolelta varmaan prodigy monia vuosia aiemmin. Provinssista vuonna x jäi mieleen jostain syytä faithless.

..oli muuten joskus myös ilosaaressa...
 
No jopas, alkaa vanhalta mennä jo vestarit sekaisin :) Ilosaaressahan sen herbalaisserin näin ja koin. My bad.

Tool Ruisrockissa oli silkkaa parhautta, paras keikka ikinä!

Underworld helsingissä 2006 oli jumalallinen kokemus! Intiimi klubitunnelma vielä lisäsi ekstaasimaista kokemusta, toisin kuin mitä alunperin suunniteltu jäähalli olisi venuena tarjonnut.
 
lol

Tool Ruisrockissa oli silkkaa parhautta, paras keikka ikinä!
 
Parin ekan biisin ajan olin täysin fiilareissa mutta sit jostain syystä siirryin hieman taaemmas (olin siis aluksi lähes aidassa kiinni), ja jotenkin tunnelma latistui. Saattoi vaikuttaa sekin että odotukseni tota keikkaa kohtaan oli aika järjettömät, tohon aikaan ku Tool oli just SE bändi, eikä edellisenä yönä tullut juuri tuntia enempää nukuttua. Plus se olis varmasti toiminu paremmin jos olis ollu täysin pimeetä.
 
Paras keikka oli varmaankin Paul McCartney stadionilla sillon 2004 (?). Tai ainakin sillon se tuntu siltä. Sigur Rosin keikka Kulttuuritalolla oli kanssa tosi hyvä. Tai sit Arcade Fire viime vuoden Roskildessa. En osaa valita parasta, monia hyviä on kyllä tullu nähtyä. Pitää olla kiitollinen.

Voisitte taas kertaalleen huomioida, että tämä keskustelu on elektronisen musiikin palstalla, eli niiden rokki- ja poppikeikkojen listaaminen ei oo ehkä se juttu...

Tämän kesän Flowssa múm oli todella upea.

Ehdottomasti Coil @ Conway Hall, London 2002!
 
Paras kokemus koskaan.

en lähteny kraftwerkkiä kattomaan, kun tuntuu tyhmältä, et tyypit seisoo ja painaa patterneja sieltä tietokoneelta. eiks saman tien vois tulla koko homma koneelta... joskus 70-luvulla niillä oli sentään enemmän soittamista siinä meiningissä ja autobahnin auton käynnistysääntä varten oikea auto.
 
tuleeko jarrella muuten nauhalta mitään, vai soittaako siinä joku kaiken?

 
tuleeko jarrella muuten nauhalta mitään, vai soittaako siinä joku kaiken?
 
Taitaapa kaikki tulla nauhalta, muutamaa konserttia lukuunottamatta
 
(Oxygene tour 97, Oxygene in Moscow, ja Oxygene tour 2008 taitaapi olla ainoat tähän asti, jotka olisi 98% live, + Kevään 2009 kiertue, huhujen mukaan)

Voisitte taas kertaalleen huomioida, että tämä keskustelu on elektronisen musiikin palstalla, eli niiden rokki- ja poppikeikkojen listaaminen ei oo ehkä se juttu...
 
hmm...elektronisen musiikin saralla turhan usein tuo "live" tarkoittaa sitä että se hemmo/hemmot siellä tiskin takana eivät veivaakaan musiikkia vinyyleiltä kuten kunnon dj konsanaan vaan se tulee läppäriltä - ja se "live" osuus tuosta toiminnasta on sitä kun se hemmo/hemmot painavat välillä enteriä ja klikkaavat hiirellä :D
 
yritä nyt sitten tuollaisista innostua :D
 
ainoa konemusiikiksi luonnehdittava keikka joka oli oikeasti aivan vitun kova, oli Rinneradio joskus Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla. Mutta esim. Massive Attack -95 Helsingin Juhlaviikoilla Tokoinrannan Huvilateltassa oli kyllä megalomaaninen pettymys. (okei, myöhemmät Suomen keikat ovat kuulemma olleetkin sitten erinomaisia, enpä vain silloin osannut olla paikalla :(
 
kyllä se vaan niin on että ns. oikeiden bändien keikat ovat henk.koht. säväyttäneet enemmän - vaikka paljon konemusiikista pidänkin.

Joo kyllä oikeat bändit säväyttää eri tavalla.
 
Mutta: Daft Punk Lontoossa 2007 oli kyllä kova. Sellanen alaleuka-putosi-nurmikolle-kun-ne-aloitti -kova. En odottanut keikalta mitään, päädyin paikalle puolivahingossa ja ajattelin käydä tsekkaamassa ihan vaan just in case, ja nehän olivat ihan järjettömän kovassa vedossa.
 
Vaikka käsittääkseni about kaikki tuli nauhalta -- ok oli niillä voyagerit ja pelit käytössä ja ehkä siellä jotain moogin filtterin vääntöä livenä jossain vaiheessa oli -- ja valot oli sekventoitu niin silti, ihan hillitömmän timmi veto.
 
Mä olen katsonut jälkeenpäin tätä niiden setin introa, käy oppikirjaesimerkiksi siitä kuinka yleisö otetaan haltuun, nostattavat intensiteettiä 7 minuuttia putkeen:
http://www.dailymotion.com/video/x2 … daft-punk-liveson-haute-qualit-intr
 
Kyllä tuossa viedään jengiä kuin pässiä lieassa. Ja sama meno jatkui 31 biisin setin läpi. Hillitöntä.

Allekirjoittanu on nähny Iron maidenin ja Depeche moden jäähallissa ja paljon muitakin kovia bändejä vuosien varrella, mutta kyllä ehottomasti paras live-esitys on ollut POTF keikka Oulun 45:ssa joitakin vuosia sitten. Voihan siihen fiilinkin moni ulkoinen asia vaikuttaa, mutta oli kyllä sellanen tunne keikan jälkeen, että meinas itku tulla.
 
Oma selitykseni hyvää esitykseen oli, se että keikka tais olla Poets of the Fallin kolmas keikka ikinä. Jannut tuli lavalle vetään eka biisiä, ja kattelivat toisia vähän aran oloisesti että mitäs tässä pitäs soittaa. En tiiä mitä sitten tapahtu, oliko yleisö niin hyvin alusta asti messissä, mutta jotenki bädistä näki, että tää on ihan vitun siistiä hommaa ja ne anto kyllä kaikkensa sen jälkeen.
 
Varmasti kun bändi keikkailee vuosia ja vetää samoja biisejä, niin homma alkaa olemaan rutiinia, mut tällä keikalla se ei ollu tosiaankaan niin. Anekdoottina sanottakoon, että seuraavalle POTF:n 45 keikalle en päässy, vaikka jonotin pari tuntia oven ulkopuolella. Taisivat tehän lähtemättömän vaikutuksen muihinkin kuuntelijoihin.

jee poets of the fall.