Elektroninen ja elektroakustinen musiikki ›

Ei näkynyt tästä aiheesta vielä olevan threadia, joten jos tästä vaikka saisi kunnon väännön aikaan.. :)
 
Kuka on sitä mieltä että uudet digitaalisyntikat päihittävät vanhat analogihirmut? Onko virtuaalianalogi parempi kuin tietokoneen softasyna, vai tarvitaanko hardissoittimia enää mihinkään? Ja niin edelleen.

Ei näkynyt tästä aiheesta vielä olevan threadia, joten jos tästä vaikka saisi kunnon väännön aikaan.. :)
 
Kuka on sitä mieltä että uudet digitaalisyntikat päihittävät vanhat analogihirmut? Onko virtuaalianalogi parempi kuin tietokoneen softasyna, vai tarvitaanko hardissoittimia enää mihinkään? Ja niin edelleen.
 
VA-syna on periaatteessa sama kuin tietokoneen softaVA...
Hardis on aina hardis. Ja softa on softa. Suurimman osan nyky "syntikoista" sisuksissa jyllää vain ja ainoastaan softa. Joten, mielestäni tuo VA-synan ja softa-synan verailu on hieman... Hmmm... Vaikeaa. Toki aito VA-syna on tehty vain ja ainoastaan musiikkia varten kun taas tietokoneella on muitakin tehtäviä. Kyse onkin siitä haluaako uskotella itselleen omistavansa oikeaa rautaa vaiko tietokoneen sisuksissa olevaa softaa.
 
Mielestäni nää "digihirmut" päihittävät analogit tietyssä mielessä ja analogit taas digit toisissa asioissa. Tosiasiahan on että VA-syna saataa olla midi-ohjattavuudeltaan aivan toista luokkaa ja muutenkin ns. käytännöllisempi käyttää kuin analogi. Mutta, VA ei välttämättä kykene samoihin suorituksiin kuin analogipuristin... Analogisesti ääntä tuottava laite kuullostaa lähes aina pehmeämmältä, luonnollisemmalta ja mukavammalta... :) Mä ainakin henk.koht. enemmän diggaan analogien lämmöstä kuin VA:sta. Mutta, hinta on esteenä...
 
Kaytötarkoitushan on tietenkin otettava huomioon. Trancen väännössä saattaa softa/segulla ohjattava VA-syna olla kaikista paras, koska analogilta saattaa olla hankala, jos midiä ei löydy, saada aikaan juuri mitään hyvän kuuloista...
Jos kaikki muu pyörii softana, voi "retroanalogin" mukaan tuominen olla vaikeaa. Toki soundit voi samplata...
 
Niin, Jabbe, nimimerkki on eri kuin tuolla mikserissä, mutta arvostelin tuossa vähän aikaa sitten biisejäsi... DB

Joo, VA-laitteilla on omat hyvät puolensa. Ne ovat joskus monipuolisempia ja taipuvat sellaisiin ääniin mitä oikeilla analogeilla ei voi tehdä (modulointimahdollisuuksia ja muita parametreja on enemmän). VA-koneissa ei myöskään esiinny analogilaitteita vaivaavia viritysongelmia ja kohinaa. Ja MIDI on itsestäänselvyys. Itse hankin puolisen vuotta sitten Virus Indigo II:n ja olen ollut siihen oikein tyytyväinen.
 
En silti ole luopunut kaikista analogilaitteistani. Esim. Rolandin Juno-106 tai SH-101 soundia ei mikään VA-kone ei osaa jäljitellä täydellisesti, samoin kuin mikään syna ei osaa jäljitellä esim. pianoa tai kitaraa täydellisesti. Ja kuten Jean jo mainitsi, analogilaitteet kuulostavat pehmeämmältä, luonnollisemmalta ja lämpimämmältä. Tämä on tietenkin makuasia.
 
Olen samaa mieltä myös siitä että softasynien soundi pitäisi olla samanlainen riippumatta siitä pyöriikö softa PC:n prosessorilla vai ulkoisessa purkissa. Eroa voi periaatteessa tulla vain DA-muuntimista. Voi myös olla että nykyisten PC-laitteiden suorituskyvyn takia ulkoisella laitteella voidaan (toistaiseksi) pyörittää monimutkaisempia algoritmeja paremmalla tarkkuudella ja siksi ne kuulostavat paremmalta. Haardislaitteissa on myös se hyvä puoli että soundeja on mukavampi muokata fyysisillä nupeilla ja napeilla kuin hiirellä. :)

Joo, noita soundeja on hardiksella kiva muokkailla nupeilla... Mutta onhan softallekin saatavilla ohjaimia, kiippareita yms. jolla voi "väännellä" soundeja samalla tavoin kuin VA-hardiksella... Joten, hardiksen ja softan ero on hiuksenhieno. Puhuttaessa siis VA-synista. Analogit ovatkin sitten oma lukunsa.
 
Mä käännyn kyllä HW:n puolelle... Samplerit, synat, rumpukoneet... Kyllä ne on oltava hw:nä. Ei softa ole kuitenkaan raudan veroista. Mielipide tämä vain on. Ja tietenkin se jälleenmyyntiarvo. Raudasta saa yleensa suuremman rahallisen määräin käytettynä kuin softasta, vaikka hinta on ollut uutena sama...

Mihinkä noita softia sitten edes tarvii, onko niistä mitään hyötyä?
 
Ja Jeanille: Niin, Jabbe, nimimerkki on eri kuin tuolla mikserissä, mutta arvostelin tuossa vähän aikaa sitten biisejäsi... DB
 
Eli olet sama heppu, ok. Kivoja kommentteja oli, käykää muutkin katsomassa. Tämän takia käytänkin yleensä samaa nimeä joka paikassa niin ei tarvii selitellä... :)

Softat voisivat tulla kysymykseen tilarajoitteiden takia tai "mobiilissa studiossa" eli vain läppäri + softat. Softat ovat myös aloittelijoille helppo tapa tutustua musantekoon, joten kyllä niitä tarvitaan.
 
Samplereissähän trendi on ollut se että ammattilaisetkin siirtyvät rautasamplereista pehmeämpiin vaihtoehtoihin. Mikä onkin ihan järkevää...

Samplereissähän trendi on ollut se että ammattilaisetkin siirtyvät rautasamplereista pehmeämpiin vaihtoehtoihin. Mikä onkin ihan järkevää...
 
Hardissamplerille en keksi kyllä yhtään puolustusta. Kyllä softasamplerit jyrää!

Ei näkynyt tästä aiheesta vielä olevan threadia, joten jos tästä vaikka saisi kunnon väännön aikaan.. :)
 
Kuka on sitä mieltä että uudet digitaalisyntikat päihittävät vanhat analogihirmut? Onko virtuaalianalogi parempi kuin tietokoneen softasyna, vai tarvitaanko hardissoittimia enää mihinkään? Ja niin edelleen.
 
Mikäs näistä on kielisoitin ja mikä puhallin. Ei vanha tätä terminologiaa hallitse. Kun tietäis minkämoisesta soittimesta on kyse niin vois ottaa kantaa paremmuuteenkin.
 
ps. torvimusiikki on aina ylevää ja mieltäpiristävää.

Mikäs näistä on kielisoitin ja mikä puhallin. Ei vanha tätä terminologiaa hallitse. Kun tietäis minkämoisesta soittimesta on kyse niin vois ottaa kantaa paremmuuteenkin.
 
ps. torvimusiikki on aina ylevää ja mieltäpiristävää.
 
Älä taas Jami aloita... :)
 
Ps. Niin on. Sitäkin voi kuunnella. Mutta myös konemusaa. Ei koneet tee musaa. "koneet" on soittimia, joilla ihmiset tekee MUSIIKKIA. Tässä lyhyesti se mitä olen ennenkin sanonut. Älä oikeasti viitsi enää...

Mä oon laiska enkä viitsi enää. oikeesti heiiii!!!!
 
Mä oon koko päivän kuunnellu vertailuja musaliikkeessä eri soittimista. Marsulla on uus 400 wattinen täysputkinuppi bassolle. (vastaa 800w transua teholtaan) Siihen 4kertaa12" kaappi (ehkä kaks). Bassokitarana esim. 1659 euroa maksava W-merkkinen bassokitara. Oon rumpali ja kusen hunajaa noitten soundista. Maukas jopa mun käsissä. Puhumattakaan kun puikkoihin pannaan basisti. No tuo oli esimerkki kaikenkaikkiaan. Esimerkki musikaalisesta soundista.
 
En ole vielä koskaan törmännyt digitaalivermeeseen joka olis sinänsä musikaalinen. Oon törmänny digitalivermeisiin jotka jossain määrin pystyy välittämään musikaalista sanomaa. Digitaalisessa vermeessä en näe mitään muuta mielenkiintoista kuin kyvyn toistaa musikaalisuutta. Se on vielä perin harvinaista näille nykylaitteille. Oikeesti heiii!!!.

Oikeesti hei, jos sä nyt jotain teineilyä kaipaat niin etsit väärästä tyypistä. :)
 
Onko muuten Nord Electro tuttu vehje? Minusta tuossa on aika runsaasti tuota musikaalista potentiaalia, en näe enää mitään syytä roudata satojen kilojen rhodeseja, wurlyjä ja hammondeja (ei kylläkään ole onneksi tarvinnut noita ikinä roudaillakaan, en ole edes alkuperäisiä ikinä soittanut kun on niin hyviä mallinnuksiakin tarjolla), soundissakaan ei pahemmin ole eroa ja kaikki muut ominaisuudet ovat järkyttävän iso plussa. Hinnasta puhumattakaan. Ja kyseinen soitinhan on täysin digitaalinen...
 
Ymmärrän kyllä huolesi. Suuressa osassa digilaitteita tosiaan on jotakin mätää, jotakin "kliinistä" siinä soundissa ja tatsissa. Saisivat olla vähän dynaamisempia soitettavia kieltämättä. Tässä mielessä "aidot" soittimet ovat toki parempia. Mutta suosittelen tutustumaan myös digitaalisten etuihin, niitäkin löytyy. Molemmissa on puolensa.
 
Miksei käyttää molempia?

Jabbe, niin, kyllähän mäkin yleensä käytän samaa nimimerkkiä (oikeaa nimeäni siis)... Mutta jostakin syystä tuli tänne laitettua toi nimi...
 
Kuten tuossa edelläkin jo mainittii, softasta on jollekin helppo/edullinen tapa tutustua konemusiikin tekoon ja toisille se on vain se oikea tapa tehdä musaa... Jokaisella on oma tyylinsä.
 
Ja mitä tohon sampleri juttuun tulee, niin mieluusti (lue:ehdottomasti) käytän HW:tä... Käytössä Roland SP-808ex ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Tietokoneelta samplet zip:pi asemalla samplerille ja toisinpäin... :)
 
"Off-topic" onko sulla Jabbe toi Proteus1 vielä myynnissä? Olis jonkin verran kiinnostusta... Millainen kunto?

Hardissamplerille en keksi kyllä yhtään puolustusta. Kyllä softasamplerit jyrää!
 
Olis hienoa jos olis varaa sekä tilat kaikelle mahdolliselle. Softan etu on juuri se hinta/tila/käyttäjäystävällisyys. Ne joilla on mahdollisuus hardikseen, käyttävät sen ja muut tyytyvät softaan. Helppoa, eikö totta.

Digitaalisessa vermeessä en näe mitään muuta mielenkiintoista kuin kyvyn toistaa musikaalisuutta. Se on vielä perin harvinaista näille nykylaitteille. Oikeesti heiii!!!.
 
No no ! Puritaanisuus on kautta aikojen ollut edistyksen suurin jarru. Eikös se Vatikaanikin aivan hiljattain myöntänyt ettei maapallo olekaan maailmankaikkeuden keskus. Eikä siihen mennyt kuin muutama vuosisata.

Erillisten hardwarevehkeiden tärkeä plussa edellämainittujen lisäksi on myös käyttövarmuus verrattuna tietokoneeseen.

Mä kyllä muistan tästäkin aiheesta vääntäneeni kättä tällä palastalla, mutta siitä on jo sen verran aikaa etten haullakaan nopsasti löytänyt mitään, joten:
 
Meikäläinen on analogian kannattaja, mutta käytännössä olen olosuhteiden pakosta sekakäyttäjä.
 
Studio-olosuhteissa mä suosin lähes poikkeuksetta analogisia laitteita - myös analogisia efektejä siinä analogisynan perässä. Esimerkiksi paljon käyttämäni yhdistelmä: Korg Mono/Poly - Yamaha E1005 Analog Delay - Roland SPH-343 Phase Sifter (analoginen räkkiphaser jonka saa CV:n kautta synkkaan Mono/Polyn kanssa) olisi täysin mahdoton yhdistelmä keikalla, mutta soundiltaan kuitenkin sellainen, että virtuaalisesti ei päästä riittävän lähelle tuota soundia - siis riittävän lähelle minun mielestäni. Tämähän on tietenkin makuasia ja riippuu paljon siitä millaista musaa tekee.
 
Livenä taas kaiken epäväkaan ja painavan rojun roudaaminen ei olisi näillä budjeteilla kovinkaan järkevää, joten silloin mallintavat ja samplekoneet puolustavat paikkaansa. Esim Clavian Modular -systeemi on varsin kätevä, koska sillä voi mallintaa sitä tilannetta mikä on studiossa ollut käytössä - micromodular on aika kiva roudattava.
 
Softapuolelta ei ole juuri kokemuksia, mutta luulisin niiden olevan käyttökelpoisia kannettavassa systeemissä tai silloin kun tila ja kustannukset ovat rajoitteena. Livetilanteeseen sopivaa tietokonetta ei ole vielä tullut vastaan. Ja varmasti tuollaisessa demoilu-käytössä tällainen voi olla omiaan. Mä ainakin teen monasti niin että etsiskelen sopivan oloista soundia demomielessä selailemalla soundipankkeja va/digi-vehkeestä ja sitten kun sopiva löytyy, niin rupean rakentelemaan samnmoista analogipörisyttimillä - näin säilyy itsellä myös sellaien tunnelma että kaikki on itse tehtyä, mikä ehkä on narsistinen tyhmä kela, mutta ainakin mulle tärkeä.

Onko muuten Nord Electro tuttu vehje? Minusta tuossa on aika runsaasti tuota musikaalista potentiaalia, en näe enää mitään syytä roudata satojen kilojen rhodeseja, wurlyjä ja hammondeja (ei kylläkään ole onneksi tarvinnut noita ikinä roudaillakaan, en ole edes alkuperäisiä ikinä soittanut kun on niin hyviä mallinnuksiakin tarjolla), soundissakaan ei pahemmin ole eroa ja kaikki muut ominaisuudet ovat järkyttävän iso plussa. Hinnasta puhumattakaan. Ja kyseinen soitinhan on täysin digitaalinen...
 
Mä mielellänin ottaisin Nord Electron, sillä se on todella hyvä peli mutta silti... Kun kesällä oli mahdollisuus verrata Nord Electroa ja oikeaa hyväkuntoista Hammond B3/Leslie -yhdistelmää niin onhan se ero aivan älytön. Tietty hinnassa ja koossakin on valtava ero, sekä tietty saatavuudessa. Mutta sama juttu kuin muunkin mallinnuksen kanssa: mallintava ei ainakaan toistaiseksi korvaa mallinnettavaa - ei soittimissa eikä muuallakaan.
 
Ehkäpä on ollut typerää ruvata kutsumaan näitä uusia vehkeitä nimellä virtuaalianagoli, koska se aiheuttaa heti vertailua ns. alkuperäiseen. Ehkäpä jokin muu nimitys olisi ollut paikallaan, sillä pystyväthän toisaalta nämä digilaitteet paljoon sellaiseen mihin analogisista ei ole.

Hardissamplerille en keksi kyllä yhtään puolustusta. Kyllä softasamplerit jyrää!
 
Livekäyttö on alue mihin softalla ei vielä toistaiseksi ole asiaa ainakaan näissä härmän olosuhteissa.

Livekäyttö on alue mihin softalla ei vielä toistaiseksi ole asiaa ainakaan näissä härmän olosuhteissa.
 
Ja onko softalla, tarkoittaen siis pelkällä softalla livekäytössä koskaan mitään asiaa? Kyllä se erittäin tylsältä näyttää jos heppu/heput kyykkivät läppäreiden takana ja painelevat jotakin 32 koskettimen midikosketinta aika ajoin... blaah. Kyllä rauta ainakin liveen kuuluu. Ja mielestäni olennaisesti tekoonkin. Mieluummin rautaa kuin softaa.

Livekäyttö on alue mihin softalla ei vielä toistaiseksi ole asiaa ainakaan näissä härmän olosuhteissa.
 
Livekäyttö ehkä on eri asia, mutta suurin este hardissämplerin käyttöön on mielestäni hinta ja pieni muisti, toki ulkoisia cd-asemia ja kovalevyjä on saatavissa mutta yleensä tietokone on kyllä nopeampi.