Elektroninen ja elektroakustinen musiikki ›

Nyt on tullut kuunneltua herrojen uutta tuotosta ja on kyllä tajuttoman kova levy käsillä! Sopivan paljon uutta juttua, vanhaa hyvää ja kitaroita, mitäpä muuta tarvitaankaan. Tässäpä ensivaikutelmia biiseittäin:
 
01 - Unleashed
 
Paljon nopeampaa kuin Civilization. Tyylinä Implode kohtaa FLAvourin perkussiot. Onpa jopa syntikkasoolon pätkääkin yhdessä vaiheessa. Kitarat ovat mukana, miksauksen taustalla sopivasti. Meininkiä heti lähtöön.
 
02 - Low Life
 
Hiukan Cubanaten suuntainen intro, keskitempoa hiukan nopeampaa menoa edelleen, tulee Epitaph mieleen. Vähän ajan päästä tulee jo Tactical Neural Implantin ja Hard Wiredin suuntaista juttua. Loppuun sitten kunnon Hard Wirediä.
 
03 - Beneath the Rubble
 
Vauhti päälle taas, jostain syystä tulee kovasti mieleen Need for Speed 4:n soundtrack. Stürm myös. Kertsi ei muistuta oikein mitään vanhaa FLA:ta, joka on hyvä asia tällä kertaa. Ja tuleehan se Leebin bassokuviokin sieltä ;)
 
04 - Dissension
 
FLAvourin suuntaan intro. Kitarat mukaan jynkkäämään taustalle - ja mitä, pamahtaa kunnon tuplabasarikohtakin m/ Iskee kovasti, tulee taas Implode mieleen, välikohdasta tulee hiukan Prophecy mieleen.
 
05 - Buried Alive
 
Ei kai Rhys kierrättänyt Fear Factoryn Dronesin introa ;) Heh, sitten lähteekin breakbeat-rummuttelu - NOPEANA! Ja sitten mennäänkin jo tuhatta ja sataa, taitaa olla FLA:n nopein kappale ikuna. Kitaratkin räimivät nyt mukana. Unohda Krank It Up, tämä on sitä itteään >:D Pelkästän tämä biisi on täyden levyn hinnan arvoinen!
 
06 - Dopamine
 
Taas Hard Wiredin suuntaan, sitten tuleekin shufflebeat. Kitaroita taas välillä. Tulee melodiasta jopa wanha cvnnon Delerium mieleen :) Myös Doomin soundtrack ;o (peli siis, ei leffa).
 
07 - Social Enemy
 
Nopsaa jälleen. Ja Leebin bassokuvio taas ;) FLAvourin vokaalikäsittelyä. Tuleepa hiukan se NFS mieleen jälleen
 
08 - Future Fail (feat. Jean-Luc De Meyer, Front 242)
 
Nyt vasta ensimmäinen samplekin ;o tulee hiukan Funker Vogt mieleen. Jean-Luc siis laulaa tässä. Loistavan futuristinen syntikkamelodia, pirun hienosti tulee mieleen levyn kansikuva kun ajattelee tätä biisin menoa. Sopivan dystooppinen autiomaa ydinsodan jälkeen.
 
09 - The Storm (feat. Eskil Simonsson, Covenant)
 
Hiukan tulee Prodigy mieleen, mutta sitten alkaa suorempi biitti. Hiukan eteerinen fiilis koko ajan, loppuun sitten vaihtuu bassokuviot kierommiksi.
 
10 - Humanity (World War Three)
 
Viimeinen biisi sitten menee. Vähän kevyempä menoa, mutta ilkeillä melodioilla. Tulee jopa Arcturus mieleen :O Loistava levynlopetusbiisi, kiero ja toivoton fiilis.
 
Ja mitä sitten tulee mieleen näin ensikuunteluiden jälkeen, tämä on PIRUN tiukka levy, ehdotonta huippukamaa ja ylitti kevyesti odotukset. Ei muuta kuin soimaan vielä kerran.. ja vielä kerran.. ja..